perjantai 25. toukokuuta 2012

Piha pikkuhiljaa nätimmäksi


Emme ole Villa Harakanpesää kerinneet jatkamaan, sillä vuorossa on vaihteeksi ollut polttopuiden siirtämistä paikasta a paikkaan b. Ulkoseinät minä olen saanut maalattua, ja laitettua vanhan ikkunanpokan seinän somisteeksi.


Koska kukkien ostamiseen tuli stoppi, päätin laittaa tekokukkia Harakanpesän oven molemmin puolin. Pinkin köynnöksen on anoppi ostanut 15 vuotta sitten ulkovessaansa, ja nyt se teeskentelee kukkaa meidän pihallamme. Maalasin spraymaalilla pari peltistä ämpäriä. Niin on nyt makeaa kuin karkkimaassa.


Olemme purkaneet viime kesänä kyhäämiämme hätäratkaisuja, eli väliaikaiskatoksia, joiden alla polttopuut ovat saaneet kuivahtaa talven yli. Sulo aikoo tänä kesänä keritä rakentamaan ihan oikean, pysyvän katoksen. Kamalia röttelöitä on ollut tontti täynnä, sinne tänne ripoteltuja luhistumispisteessä olevia ryönäkatoksia. Onneksi niistä nyt päästään.

Saimme rautakaupan puutarhaosastolta tosi käteviä kuormalavoja, joissa on kehikko. Niissä on tullut muun muassa kartiotuijia puutarhoilta kauppaan. Näihin kehikoihin on oikein kätevää nakella sellaiset lyhyet klapinpätkät, joiden pinoaminen siististi on mahdotonta.


Kaikki lukijat eivät ehkä elä puulämmitteisessä talossa, joten minä voin hiukan valaista sitä polttopuushowta, jonka kanssa me elämme jatkuvasti.

Keväällä vuonna 1 kaadetaan puita. Puut pilkotaan ja halotaan klapeiksi. Ne pinotaan ilmavaan paikkaan katoksen alle. Siinä ne saavat kuivua talven yli. On tärkeää, että klapit ovat sateelta suojassa, mutta kuitenkin niin, että ilma pääsee kiertämään kaikkialla. Vuonna 2 juhannukseen mennessä pihakatoksissa olevat klapit kärrätään puuliiteriin (tai "kuuriin", kuten sitä Imatralla pitäisi nimittää). Vuoden 2 keväällä kaadetaan lisää puita ja niistä syntyneet klapit pinotaan pihakatosten alle. Syksyllä vuonna 2 voidaan vuoden 1 klapeja alkaa käyttää uunien lämmitykseen.

Tätä kiertoa jatkuu siis hamaan hautaan saakka. Joka ikinen kevät ja kesä me kärräämme klapeja eestaas. Koska klapipinot tulevat aina olemaan osa meidän pihaamme, olisi oikein kiva, jos niille varattu katos olisi silmää miellyttävä.


Sulolla on nyt kesäloma. Meillä on kauhean pituinen lista kaikesta siitä, mitä aiomme tämän loman aikana saada tehtyä. Vaatimuslammas on jälleen tomerana täynnä töitä. Mukavia töitä ne ovat kaikki, ja pääasiassa ruumiillisia ulkohommia. Se on tervetullutta vaihtelua Sulolle.


Minä olen sitkeästi touhunnut ulkona aamusta iltaan saakka joka päivä, vaikka koivuallergiani on ollut tänä keväänä suoraan sanottuna helvetillinen. Ikinä ennen ei tällaisia siitepölymääriä ole ollut ja ikinä ennen en ole ollut näin suurissa tuskissa.

Mutta pari pientä apukeinoa olen löytänyt, sillä lääkkeistä ei ole ollut mitään apua. Ensimmäinen, hyvin toimiva apu on käyttää hengityssuojainta. Ihan koko ajan. Minä olen aina inhonnut noiden hiostavien suojainten käyttöä, koska minusta tuntuu, etten saa tarpeeksi ilmaa ja tukehdun. Mutta nyt, kun hengittäminen on muutenkin mahdotonta ja koko naama on tulessa, on suojain tuonut ihanaa helpotusta. Nokka aukeaa heti, kun suojaimen saa kasvoilleen. Yöllä en sitä uskalla pitää ja yöt ovatkin ihan kauheita. En ole nukkunut kunnolla moneen viikkoon.

Toinen hyvä apu on ollut uimahallissa käyminen. Siellä kosteassa, puhtaassa ilmassa hengitystiet aukeavat heti ja olo on autuaallinen. Unelmoin pääseväni yöksi nukkumaan sinne altaan reunalle.

9 kommenttia:

  1. Voi ei! Pikaista hengityksen helpotusta! Ovatkohan uimahallit koskaan tajunneet mikä bisnesidea olisi käyttää halleja yöaikaan allergisten majoitukseen.

    VastaaPoista
  2. Kätevä vinkki tuo uimahalli! Mulla ei koskaan ole ollut siitepölyallergiaa, mutta omalla kuusvuotiaalla on. Raukka niiskuttaa, hieroo silmiä, yskii ja köhii päivät pitkät. Menispä nopsaa tämä pölyisä aika ohi.

    VastaaPoista
  3. Kylläpä saan taas tänään olla onnellinen - kun ei ole siitepölyallergiaa, eikä kyllä mitään muutakaan allergiaa! Yhdellä yhtä toisella toista. Kuvauksestasi ymmärrän, että sinulla on tosi hankalaa, varsinkin tehdä ulkona töitä...No, lopputulos varmasti palkitsee vaivan.

    VastaaPoista
  4. Luin aamulla blogisi uusimman päivityksen. Sitten menin keittämään kahvia ja lukemaan maakuntalehteämme Satkaria. Näemmä sinusta ei päässytkään ihan noin vain eroon! ;)

    Tsemppiä allergian kanssa painimiseen! Allergiassa on se hyvä puoli - jos siinä nyt mitään hyvää siis on - että tietää sen loppuvan kun altistus loppuu.

    Ja kiitos myös vihaisesta rätistä, se oli todella huomaavaista! :)

    VastaaPoista
  5. Hei tuli muuten mieleen, että onko sinulla itselläsi tuo Satakunnan Kansa, tai saatko sen jostain? Jos satut keräämään lehtijuttuja etkä tuota lehteä saa käsiisi, meiltä saat sen! Ilmoita jos haluat.

    VastaaPoista
  6. Ah, tuo polttopuurumba on niin tuttua niin tuttua! Sitä samaa tanssitaan myös meillä ja aiotaan myös jatkossakin tanssia puulämmityksestä ei luovuta. tosin meillekin vois joku tulla rakentamaan paremman puuliiterin, samanlaisissa läjissä ja trukkilavahökötyksissä meilläkin puut säilötään. Odotetaan kauhulla traktorin perälärryllistä polttopuita pihaan, jonkun pitäis sitt taas ne siitä pinota. Ois ainakin juhannukseksi töitä ;D

    Tuo siitepölyallergia on tänä vuonna paha, kuulemma. Itelläkin aivastuttaa ja niiskuttaa jos on koko päivän pihalla, vaikkei yleensä juuri mitään ole. Kuulemma hiusten pesu ja tyynyliinan vaihto joka ilta auttaa huomattavasti. Naapuri kokeili ja totesi hyväksi.

    Tsemppiä puusavottaa täältä toiselta puusavotalta!

    VastaaPoista
  7. Mikä ihmeen Satakunnan Kansa? En minä tiennyt olevani sellaisessa?! Lähetä ihmeessä, kiitos. Onkohan se sama juttu kuin Aamulehdessä... jos ovat sama akonsernia, niin jututrhan voivat liikkua moneen lehteen.

    Se tosiaan on ihanaa, että tiedän tämän allergiakauden loppuvan (toivottavasti) pian. Suren kovasti niiden puolesta, jotka kärsivät lepät, koivut, heinät ja vielä pujotkin.

    Saila, minä ihan vakavasti olen miettinyt, että laittaisin kaupungille aloitteen uimahallin allergiamajoituskäytöstä, mutta tuskinpa ehdotukseni saisi mitään muuta kuin huvittuneisuutta aikaan päättäjissä.

    Kirpparikeiju, lasten allergia on niin kurja juttu. Ainakin minä muistan, miten kamalaa se oli silloin. Ei niitä silmiä vaan voi olla hieromatta, vaikka äiti sanoisi mitä.

    Mervi, totta että nyt on hankalaa, mutta toisaalta, vähällähän minä selviän, kun tämä kestää vain muutaman viikon. Pieni risti kannettavaksi, kun ajattelee, mitä kaikkea sairauksia niin monet ihmiset joutuvat kestämään.

    VastaaPoista
  8. Rouva Kukko kerksikin kommentoida justiin kun kirjoittelin itse. Emme mekään puulämmityklsestä luovu, vaikka kyllä se taas pikapuoliin alkaa tympiä... noidemn eestaas kärrääminen. Tulevat uniinkin, jos koko päivän niitä pinoaa.

    Lakanoiden vaihtaminen ja ennen nukkumaanmenoa suihkussa käynti tosiaan ovat myös hyviä vinkkejä!

    VastaaPoista
  9. Hih, minäkin näin sut heti aamulla Satakunnan kansassa :)

    Meillä isäntä on ollut tämän viikon lomalla ja ajateltiin, että saadaan aikaiseksi vaikka mitä. Eipä olla saatu, mutta mitäpä siitä kun on KESÄ!

    VastaaPoista