maanantai 23. huhtikuuta 2012

Painonhallinnasta


Tämä ei ole laihdutusblogi. Siitä huolimatta teen nyt taas yhden harha-askelen ja otan painonvahtaamisen esille, koska tiedän, etten ole ainoa asian kanssa pyöriskelevä.

Olen aina ollut ali- tai normaalipainoinen, mutta huomasin pari vuotta sitten olevani menossa kohti ylipainoa ihan vinhaa vauhtia. Vatsanseutuni oli muuttunut kehoni paksuimmaksi osaksi. Se oli minusta hyvin outoa, koska elintapani ovat tervelliset, syön kunnollista ruokaa, enkä ole mikään sohvaperuna.



Kun tarpeeksi monessa paikassa törmäsin tietoon, että naisen terveellinen vyötärönympärys saa olla enintään 80 cm ja että yli 88 sentin vararengas tarkoittaa merkittävää sydän- ja verisuonitautien riskiä, aloin olla ihmeissäni. 

Oma vyötäröni oli hulppeat 93 cm. Minusta oli epäreilua ja fyysisesti mahdotonta, että kaikenpitusten naisten tulisi tavoitella 80 sentin vyötäröä. En uskonut sen olevan mahdollista. Minähän olen pitkä tyttö, miten kummassa vyötäröni voisi ikinä olla sama kuin sirolla 156-senttisellä?



Kokeilin yhtä jos toista. Ensin yritin terveydenhoitajan ohjeiden mukaan poistaa rasvaa, suolaa ja sokeria. Sitten testasin pikadieettejä, yritin hyväkarppausta ja sorruin jopa humpuukivalmisteisiin. Aloin jumpata ja hiihtää. Mutta mistään ei ollut apua. Jatkoin pulskistumista. En ymmärtänyt ollenkaan, miten minä kasvissyöjänä voin koko ajan vaan lihoa.

Pari kuukautta sitten eräs tuttava vinkkasi minulle Kiloklubista. Se on netissä oleva ilmainen palvelu, johon merkataan kaikki syömiset, liikunta, oma paino ja vyötärönmitta sekä tavoitepaino. Palvelu laskee kalorit ja antaa ohjeet siitä, miten paljon ja millaista ruokaa pitää syödä, jos haluaa laihtua terveellisesti ja turvallisesti.


Olen nyt kirjannut syömiseni kahden kuukauden ajan. Tulokset ovat ihanat. Paino on tippunut 4,5 kiloa ja vyötäröstä on kadonnut ihmeellisesti 10 senttiä!

Kiloklubi vaatii tietyn sihteeriluonteen, jotta sinne jaksaa tunnollisesti kirjata kaikki syömisensä. Sen hienous on minusta siinä, että se kertoo, syönkö tervellisesti ja tasapainoisesti. Olen saanut tietää, että kasvisruokavaliosta ei tosiaankaan saa kunnolla proteiineja, vaan että papuja ja tofua pitää vetää holtittomasti, jotta proteiinitavoite täyttyisi. Olen joutunut siksi lisäämään ruokavaliooni leikkeleet, ja vain muutamalla hassulla kinkunsiipaleella se proteiinikin tulee täyteen. Tämä on kasvissyöjän omalletunnolle hiukan hankalaa, mutta mielestäni ainoa vaihtoehto minulle. Rasvoja ei saakaan välttää, kuten terveydenhoitaja on minulle neuvonut, vaan niiden laatuun pitää kiinnittää huomiota. Herkkuja saa syödä, mutta vain (inhottavan) pieniä määriä.


Tässä samalla minulle on myös selvinnyt syy siihen, miksi lihoin. Kun normaalisti naisen kuuluisi syömällä saada noin 2000 kcal päivässä, olen minä jo vuosien ajan vedellyt yli 3000 kcalorin päiväannoksia ymmärtämättä ollenkaan, että syön liikaa.

Minusta oli ihan normaalia syödä suuria ruoka-annoksia, kokonainen suklaalevy, pussillinen pähkinöitä tai puoli pellillistä pullaa. Tai paketillinen jäätelöä tai keksejä. Nyt kun tiedän, miten paljon kaloreita nuo ihanat herkut sisältävät, en enää ollenkaan ihmettele lihomistani. Päinvastoin ihmettelen sitä, miksi en ole lihonut sen enempää.

Tämä ei ole mikään Kiloklubin maksettu mainos. Haluan vaan jakaa iloni teidän kanssanne siltä varalta, että tällainen laihdutustapa toisi apua jollekin toisellekin.

18 kommenttia:

  1. Hmm.. pitäisi varmaan kokeilla tuota kirjaamista omista syömisistä. Kaikkea muuta olenkin kokeillu.. Ja tiedän suurin ongelma on se et voin vetää levyllisen tai jopa kaksi levyä suklaata putkeen :)

    VastaaPoista
  2. Juu,suklaasyöppö, tai oikeastaan KAIKEN makeansyöppö oleilee täälläkin...olipa hyvä kirjoitus, taidan hetimmiten poiketa tuolle sivulle ja tutustua asiaan. Hyvää päivänjatkoa!

    VastaaPoista
  3. Kiitos :)
    Mie laihdutin vuonna 2004 20 kiloa Painonvartijoissa opettelemalla uudet elintavat ja olen sittemmin yrittänyt pysyä kuosissa. Nyt viimeinen vuosi on ollut jotenkin hankala tämän suhteen, enkä ole saanut itseäni niskasta kiinni. Minun todellakin täytyy merkitä ylös syömiseni ja koska olen ylipainoon taipuvaista sorttia, minun täytyy olla tarkkana. Laihdutusaikana nautin ruuasta ja herkuista paljon enemmän kuin koskaan muulloin ja siksi ihmettelenkin, miksi tämä on olevinaan niin vaikeaa... Mutta tästä jutustasi innostuin uuteen starttiin, tavoitteena saada 5 kiloa pois ja pysymään poissa :) Kiloklubiin siis.

    VastaaPoista
  4. Kiitos vinkistä, tuli tarpeeseen :)

    VastaaPoista
  5. Onneksi olkoon! 10cm pois vyötäröltä on huippujuttu. Oma vyötärö on vielä muutaman sentin yli tuon sallitun rajan, mutta toisaalta lähtötilanne olikin huimat 107cm!
    Mulla kiloklubi ei todennäköisesti toimisi koska en omaa minkäänlaista sihteerin vikaa :))

    VastaaPoista
  6. Kiloklubi on tuttu paikka. Siellä ekaa kertaa ollessani järkytyin miten nopsaan päivän aikana kaloreita kertyykään! Nyt tosin olen Nutriletilla, mutta sitten taas jatkan Kiloklubissa. Sinne on niiiiin helppo merkata syömänsä ruoat. Tsemppiä sulle =o)

    VastaaPoista
  7. Hieno suoritus ja onnittelut onnistumisesta! Onnistumisista on siksikin kiva lukea, että niistä voi saada itsekin tarvittavaa lisämotivaatiota ja aitoa tietoa siitä, mikä jollakin toisellakin on toiminut.
    nimm. vähän pitäis skarpata täälläkin...

    VastaaPoista
  8. Kasvissyöjänä oletko ajatellut lisätä esim hamppuproteiinia ja lupiinijauhoa ruokaasi? Tai tehdä seitania vehnägluteenijauhosta? Siitä saa aika hyvin proteiinia.. Ehkei sitten tarvitse lisätä niitä kinkunsiivuja ruokaan. Juuri äsken luin muuten tämän mielenkiintoisen jutun: http://ekoloinen.blogspot.com/2012/04/lupiinijauhosta-on-moneksi.html

    VastaaPoista
  9. Onpa kiinnostava tapa hallita painoa! Minä olen aina ollut alipainoinen, joten en tarvitse kiloklubeja yms. Kerran kuitenkin kaverini ollessa painonvartijoissa, tahdoin kokeilun vuoksi alkaa laskea niitä kaloripisteitä. Tein sitä ainakin kuukauden-pari. Se oli kiinnostavaa, mutta kamalaa. Yritin pysyä siinä oliko se nyt 2200 kilokalorissa/päivä, mutta en pysynyt millään! Aina meni reilusti yli. Olen alle 50-kiloinen ja ajattelinkin kauhulla naisia, joiden paino on vaikka 30 kiloa enemmän ja jotka joutuvat pärjäämään niin vähillä kaloreilla! Koskaan elämässäni en ole ajatellut koko ajan ruokaa ja herkkuja, mutta niiden kuukausien aikana ajatukset pyörivät ruuassa jatkuvasti. Suklaata ja sipsejä teki mieli. Pilkoin porkkanoita, omenoita ja appelsiinia valmiiksi annosrasioihin ja hotkin niitä! Onneksi minulla ei ole ylipainoa, sillä en varmaan pystyisi laihduttamaan!

    Minulla on jonkinlainen luonnollinen stoppi, sillä en pysty syömään kuin pienen palan suklaata ja vähän karkkia kerrallaan, mutta kyllä niitä sitten meneekin pitkin päivää.

    Minulla on kyllä hieman ongelmia tuon vyötärönympäryksen kanssa. Maha nimittäin kasvaa epätoivottua vauhtia. Voisikohan mahaa jotenkin pienentää niin, ettei paino kuitenkaan laskisi? Hmmm...ilman ohjattua liikuntaa! En jaksa lähteä täältä mihinkään muualle kuin aloittamaani joogaan ;)

    VastaaPoista
  10. Tuli mieleeni, että eivätkö edes munat kuulu ruokavalioosi? Eikö munasiivut leivän päällä ajaisi sen asian, ettei tarvitsisi kinkkua? Minähän en asiasta mitään ymmärrä, enkä ole kasvissyöjä, mutta kinkkusiivut (varsinkin eettisellä) kasvisyöjällä tuntuvat aika hurjalta. Itse en syö sianlihaa, vaikkei se mikään eettinen tai uskonnollinen juttu olekaan. En vain pysty. Tämä on ollut lapsesta saakka.

    VastaaPoista
  11. Kiitos vinkistä. En tiennytkään tuollaisesta ilmaisesta avustajasta:) Eri asia sitten on, jaksanko millään tehdä asialle jotain.

    VastaaPoista
  12. Hienoa! Itsellàni on toiminut valtavan hyvin parjattu karppaus, kirjoittelin siità omaan blogiini. paino on pudonnut mutta parasta on olo, joka on ihan eri kuin ennen.
    Kàyn kurkkaamassa tuonne Kiloklubiin :)

    VastaaPoista
  13. Kiitos onnitteluista!

    Soja, on ihan outoa ajatella, että sinä olet joskus ollt 20 kiloa painavampi! Tsemppiä sille viimeiselle viidelle kilolle.

    Mia, myös minä olen saanut aina syödä ihan rajattomasti mitä vaan ilman mitään painonnousuja. Mutta kun täytin 30, asia muuttui aivan kokonaan. Se on ollut tosi vaikeaa hyväksyä, enkä tunnista itseäni valokuvista. Sisälläni olen yhä alipainoinen riuku.

    Ja juu, syön munia, kalaa ja maitotuotteita. Lintuja ja nisäkkäitä en tykkää syödä.

    Kiitos, anonyymi! Hamppuproteiini ja lupiinijauho ovat minulle ihan tuntemattomia juttuja! Otan selvää niistä.

    Anna, onpa hyvä, että karppaus on ollut sinulle se juttu! Minä vierastan sitä kovasti, mutta olen kyllä nähnyt, miten karppaajien paino laskee tehokkaasti.

    VastaaPoista
  14. Mitä, eikö saakkaan vetää kokonaista suklaalevyä kerralla?!? *Sormet korviin* Laalaalaalaaemmääkuulemitäänlaalaalaa...

    VastaaPoista
  15. Olipa hyvä juttu, nimittäin itse olen painiskellut oman vyötäröni kanssa jo pitemmän aikaa. Olen normaalipainoinen, mutta vyötärö on tosiaan paisunut. Vuosi sitten jätin pois perunan, riisin ja makaroonit l. olen tällainen kevytkarppaaja. Leivästä en luovu, mutta syön vain ruisleipää kohtuullisesti. Vyötärö ei ole enää kasvanut, mutta en ole saanut läskimakkaraa kokonaan pois.Pois on se ahdistava paksu olo joka tuli aina mm. pastan syönnin jälkeen. Olen ollut myös paljon virkeämpi ja terveempi kuin aikaisemmin.Syön paljon kasviksia,kalaa,hirven lihaa ja turkkilaista jugurttia johon laitan mustikoita, pähkinöitä ja erilaisia siemeniä. Nyt pitäis muutama kilo saada pois, että mahtuu entiset kesävaatteet päälle. Raskauskilot (n.15)olen Laihduttanut painonvartijoiden ohjeilla. Minulle kaiken A ja O oli RUOKAPÄIVÄKIRJA, se auttoi näkemään mitä kaikkea sitä suuhunsa pistää päivän aikana. Onnea painonpudotuksellesi.

    VastaaPoista
  16. Minä olen jättänyt leivän pois kokonaan, ja se on myös vienyt sen pöhö-olon mennessään. Syön hapankorppua ja näkkileipää kyllä päivittäin. Jos joskus kyläillessä on nyt pitänyt syödä vaaleaa leipää tai pullaa, niin paisumus tapahtuu aika välittömästi.

    VastaaPoista
  17. Jos vierastat lihaa, niin tuossa ruokavaliossasi on kyllä muitakin proteiinien lähteitä. Esim raejuusto on tosi hyvä koska käytät maitotuotteita, yleensä kaikki maitotuotteet, kalastakin saa proteiineja, sekä kananmunasta. Palkokasvit ja pähkinät on oiva apu, ei tarvi lihaa sen takia syödä, jos ei kerran halua.

    VastaaPoista
  18. Niin minäkin olen kuvitellut, että pähkinöillä, kalalla, munalla ja proteiinipitoisilla maitotuotteilla saisi proteiinia ihan tarpeeksi, mutta eipä vaan saa. Parista kinkunviipaleesta taas saa ihan paljon proteiinia. Helpoimmalla pääsen, kun panen näkkärin päälle pari viipaletta. Varsinaisia lämpimiä liharuokia en kykene harkitsemaan.

    VastaaPoista