eli neljän viikon sisustuskuvahaaste, karmeuksia.
Tuo neljän viikon sisustuskuvahaaste on loppua kohden mennessä alkanut tylsistyä ihan mahdottomasti. "Matto, pöytä, sohva, keittiö"... onkohan haasteen keksijältä mielikuvitus loppunut kesken?
Mutta haa, löysin Villin Myyrän blogista samaisen haasteen hiukan eri sanoilla ja päätin napsia sieltä kiinnostavammat sanat, jotta saan vietyä haasteen ilolla loppuun saakka.
Päivän teemana onkin nyt ulkoa sisälle. (Juujuu, meillä todellakin on yhä näin paljon lunta.)
Rappioromanttisia yksityiskohtia piisaa meidän kuistillamme ja sisäänkäynnissä, sillä niille ei ole tehty vielä yhtään mitään. Eikä ole kiire tehdäkään. Kauniitahan vanha, rapistunut maali ja patinoitunut metalli ovat.
Kolmannen viikon viimeinen aihe on jotain, jota et haluaisi näyttää.
Ja se, mitä en haluaisi teille näyttää onkin se karu totuus sisäänkäynnistämme. Rappioromantiikasta voi jättää sen romantiikan pois, sillä sisäänkäyntimme on todellisuudessa ihan silkkaa rappiota.
En todellakaan haluaisi näyttää sitä sen enempää blogissa kuin ihan oikeassa elämässäkään kenellekään, joka meille tulee. Ja kuitenkin se on juuri se, jonka tulija ensimmäiseksi meidän kodistamme näkee!
Pieni porstuamme täyttyy ryönästä. Sulo kasaa sinne metsurinkypäränsä, jatkojohtoja, mopojen akkuja ja työvaatteitaan, sulkapallomailoja ja suksia. Ja minä kasaan sinne kaikkea sellaista, mikä on menossa jostain jonnekin. Vinttiin matkalla olevat ylimääräiset esineet minä lasken penkille ja unohdan siihen. Tuhkaäpärin jaksan viedä vain ovensuuhun saakka. Vaikka lattiatilaa ei ole nimeksikään, me molemmat potkimme pois jaloistamme lipokkaat ja kumpparit, jotka jäävät lojumaan niille sijoilleen.
Onneksi tila on niin pieni, etten saa kuvattua sitä teille koko kauheudessaan. Näette vain pienen osan, ja pahin jää tämän naulakon alapuolelle.
Minulla on kamala määrä blogeja luettavana, mutta nyt minua polttelee maalausurakan aloittaminen niin paljon, että luen blogikierrokseni vasta sitten, kun olen tyystin uupunut raivokkaasta maalaamisesta.
3 kommenttia:
Wow, nyt siis pääset maalipurkin pariin, jännittävää! Ja kuvia paljon? :)
Kiitos kun jaoit Susanna - sait hymyn huulille.
;D
No hyvä jos jotain naurattaa.
:-)
Lähetä kommentti