keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Huonepalapeli


Olen saanut ehkä parhaan ideani ikinä tähän taloon liittyen! Niinhän sitä aina sanotaan, että talossa pitää asua suht pitkään, ennenkuin sen kanssa pääsee kunnolla juttuun.

Meillä on tiettyjä ongelmakohtia huonejärjestyksessä. Ensimmäinen ja pahin ongelma on liian pieni keittiö. Sinne ei mahdu edes tiskikonetta. Keittiön ongelmana on myös kylmyys, koska siellä ei ole varaavaa lämmönlähdettä. Se pysyy oikein hyvin lämpöisenä, kun viereisiä huoneita lämmitetään, mutta pöydän ääressä paikallaan istuskelu kovilla pakkasilla on epämiellyttävää, koska silloin vilun alkaa tuntea.

Minä haluan keittiön, joka toimii sujuvasti ja jossa on tiskikone.  Haluaisin myös ison olohuoneen, jonne mahtuisi sekä suuri ruokapöytä että sohvaryhmä. Nythän meillä on sohva olohuoneessa, joka on pieni ja syrjäinen kamari. Ja iso ruokapöytä on "salissa", jonne ei sitten muuta mahdukaan.

Mutta entäpä jos huonejärjestys muutetaan? Suurin huoneemme on minun työhuoneeni. Sen ei tarvitsisi olla niin suuri. Tuo huone olisi paljon hienompi olohuoneena. Sen viereisessä huoneessa on minun toimistoni, jossa on myös vesipiste. Toimisto olisi siis helppo muuttaa keittiöksi! Jos toimisto siirtyisi nykyisen salin paikalle ja keittiöstä tulisi työhuone, meille jäisi yksi huone ylikin! 


Työhuone on toistaiseksi hiukan vilpoinen, koska siellä on surkeat ikkunat ja hatara ovi. Mutta niiden kunnostus on vuorossa nyt tulevana kesänä. Kun huone pysyy ensi talvena yhtä hyvin lämpimänä kuin muutkin huoneet, se palvelisi aivan ihanasti olohuoneena! Ajatelkaa, ihan kuin oikea maalaistalon suuri tupa!


Toimiston lavuaari kelpaisi minulle vaikka ihan tuollaisenaankin keittiön palvelukseen. Ainoa harmistus olisi puuhella, jonka siirtäminen ei tänne onnistuisi. Osaisiko sitä elellä ilman puuhellaa? No osaisi. 


Tämä on sellainen ajatus, jonka syöttäminen Sulolle on suuri haaste. Joudun voitelemaan häntä ehkä useamman vuoden ajan, ennenkuin hän alkaa sulaa.

Sitä ennen minun on kuitenkin saatava hänet innostumaan kesäkeittiöprojektista.

14 kommenttia:

  1. Heh! Tuo miesten vakuuttamine on sitten usein niin hankalaa. Onneksi minä en tällä kertaa visioinut postauksesi seurauksena ihan huonejärkestysmuutoksia! Tällä kertaa riittää henkarituunaus: ihania nuo sinun omasi! Miehelle heti tilitin: tuu ny kattomaan. Ja se etsi heti pari puista henkaria tuohon viereeni... Eli myity ;)

    Suunnitelmasi kuulostaa hyvältä, nyt vaan myyntitehtäviin (tosin kaikkea ei kannata yrittää kovin montaa syöttää kerralla ;)

    Ihanat väri tuossa alimmassakin kuvassa!

    VastaaPoista
  2. Kadehdin mielikuvistustasi ja idearikkauttasi! Saisinpa minäkin edes ripauksen kekseliäisyyttäsi, nyt(kin) olis todellakin tarpeen, kun tuntuu, et pahimmalla mahdollisella hetkellä pää lyö vaan tyhjää, tapetitkin on niin tajuttoman vaikeita löytää mieluisia - enhän edes tiedä mitä etsin, mut jotain pitäis löytää, aika äkkiäkin, jottei homma ihan tyssäis..

    VastaaPoista
  3. Kivoja suunnitelmia sinulla...tuli mieleen,että jos nykyisen salin ja olohuoneen välistä aukkoa suurentas,niin saisit ison olohuoneen ja keittiö pysyisi entisellään...hellakin kun on siellä...ja kyllä sille astianpesukoneelle varmalla löytyy paikka...tuo toimisto,mihin suunnittelit uutta keittiöö,ei ole yhtään suurempi kuin nykyinen keittiö...ainakaa tässä pohjapiirustuksessa....laitapa keittiöstä pohjapiirustus tänne,jossa on kaikki kalusteet,niin suunnitelleeen sulle yhessä se astianpesukoneen paikka...mie kun niin tykkään noita pohjapiirustuksia katella ja suunnitella...:)

    VastaaPoista
  4. Noita seinän aukomisia olenkin miettinyt ihan alusta saakka. Mutta...

    Keittiön ja nykyisen olkkarin välisen seinän ongelmana on se, että puolet siitä on muuria ja sitten siinä on vesi- ja viemärisysteemit. Niiden siirtäminen olisi liian ison työn takana, mutta siirtämällä niitä mahtuisi tietysti mikä vaan tiskikonekin. Tiskikoneen ongelma on juuri tuo, että vesipiste on kaikken hankalimmassa mahdollisessa paikassa.

    Toinen mahdollisuus olisi tosiaan avata seinää olohuoneen ja salin väliltä, mutta siinä on kiinteät komerot olohuoneen puolella, ja taas homma kasvaisi liian suureksi.

    Kolmas mahdollisuus olisi avata salin ja toimiston välistä seinää, mutta sitten meillä olisi iso olohuone, jossa olisi lavuaari. Höh.

    Mervi, mahtavaa, että henkari-idea lähti täältä mukaasi. Nuo tosin eivät edes ole itse maalattuja, vaan olen ne ihan kaupasta ostanut, aina kun on sattunut hauskan värisiä henkareita kohdalle.

    Minnikki, minullakin pää lyö tyhjää melkein kaiken aikaa. ;-)
    Kevään valo on ihan selvästi vaikuttanut minun aivotoimintaani positiivisella tavalla. Olen koko talven tuntenut olevani aivan jumissa ja täysin tyhjä.

    VastaaPoista
  5. Niin, ja vielä... keittiö ja toimisto ovat tosiaan samankokoisia huoneita. Mutta jos keittiön välittömässä läheisyydessä olisi suurensuuri olohuone suurensuurine ruokapöytineen, niin keittiöön ei tarvitsisi mahduttaa pöytää. Tai sinne riittäisi ihan pieni kahdenistuttava. Sen takia toimiston paikalla oleva keittiö olisi tilavampi kuin nykyinen.

    VastaaPoista
  6. Ihana väripiristys! Suunnitelma on kyllä hyvä. Ehkäpä saisit nyk. olohuoneesta ja salista ison olohuone-ruokailutilan..? Mutta totta että keittiö pysyisi entisellään... Äh, mutta näitä on kyllä kiva miettiä!!

    Niin totta että miehiä vaikea saada vakuuttumaan suunnitelmien toimivuudesta. Ne tarvii liikaa pehmittelyä ja aikaa. sitten jos taas kertoo kaikki ajatukset, ne luulee että ne pitäisi toteuttaa heti. ;)

    VastaaPoista
  7. Hyviä ideoita riittää sinulla! Ja nuo hengarit on niin ihkun värisiä!!

    VastaaPoista
  8. Uusi suunnitelma kuulostaa siinä mielessä hyvältä, että iso olohuone on aina kiva juttu! Toivottavasti saatte asian pähkäiltyä niin, että olette molemmat tyytyväisiä.

    VastaaPoista
  9. Huoneet vaihtaisivat paikkaansa... ja haa! mikä ihana syy päästä maalaamaan seinät taas uusilla, ihanilla väreillä?

    ;)

    -Pöö-

    VastaaPoista
  10. Mutta Koivurinteen Rouva, nehän PITÄISI päästä heti toteuttamaan... :-D

    Pöö, minä mietin niitä seinienkin värejä, mutta toetsin, ettei tarvitsisi maalata mitään muuta kuin nykyinen tyuöhuone, koska siellä on laikulliset maitomaaliseinät. Keittiö olisi ihana violettina, työhuoneeksi sopisi hyvin oranssit seinät...

    Haaveita on hyvä olla, mutta minun on aina ollut vähän vaikeaa tyytyä pelkästään haaveilemaan.

    VastaaPoista
  11. Hei Susanna. Löysin blogisi, kun googlailin aarrekartta-menetelmään liittyviä juttuja ja tykästyin heti. Haaveilen itsekin vanhasta talosta maalla, mutta pitäisi myös saada myytyä ajatus miehelle :) Jotkut haaveeni ovat joskus toteutuneet, kun mies on hetken niitä pureksittuaan keksinyt esittää ne omina ideoinaan.

    Tutkin talosi pohjapiirustusta ja minullekin tuli yksi ajatus huoneiden käyttötarkoituksesta. Voisiko toimistosi olla nykyisen olohuoneen paikalla, jolloin se olisi työhuoneesi (nyk. keittiö) vieressä? Tällöin nykyinen sali ja tuleva "ylimääräinen" huone olisi ikäänkuin erottamassa kodin tiloja yrityksen tiloista ja sen ja tulevan keittiön väliseen seinään voisi puhkaista oviaukon nykyisen sisäikkunan (?) kohtaan. Kulkeminen eteisestä sekä privaatti- että työpuolelle näyttäisi näin ollen ainakin paperilla olevan luontevaa.

    Seurailen kuulumisiasi jatkossakin myöskin kotioloissa työskentelevän yksinyrittäjän näkökulmasta.

    VastaaPoista
  12. Moi Minttu. Mukavaa, että löysit tänne!

    Hyvin hoksattu! Voisi toimisto tosiaan olla siinä ylimääärisen huoneen kohdalla. Sijoitin ajatuksissani toimiston siihen keskimmäiseen huoneeseen kai siksi, että se on lempparihuoneitani, eli yksi niistä, joissa ei enää ole lastulevyjä seinissä.

    Tuo, mikä näyttää pohjapiirustuksessa sisäikkunalta, on itse asiassa oviaukko, jossa ei ole ovea. Siinä on joskus ollut, mutta se on pantu umpeen ja me kaivoimme sen esiin. Tuo seinä olisikin ainoa mahdollinen, johon voisi puhkaista suuremman aukon.

    VastaaPoista
  13. Voih, tuo vaihe on niin tuskastuttava, kun ite ihan selvästi näkee, miks joku muutos on ihan välttämätön, mut sitä ei oo vielä saanu syötettyä toiselle. Ja kun on ensin saanu ison kuningasidean, innostunut ihan täysillä ja vielä perustellu asian ihan järkisyillä, on jotenki ihan mahdotonta koittaa elää normaalisti siinä vanhassa.

    Meillä mie kerään ensin täydelliset perustelut (järkisyyt, mieluiten sellaset, jotka helpottais miehen arkea, tai jopa vapauttais sen jostain velvollisuudesta tai tehtävästä), ootan otollista hetkeä ottaa asian puheeksi (esim. sellasta, kun mies on ite suunnitellu jotain omaa suurta hankintaa tai sellasta, kun se on vähän normaalia lällymmällä tuulella) ja jos se on sillä lällymmällä tuulella, ni siinä vaiheessa voin vedota myös omaan onnellisuuteeni ja mainita myös sen, että ei kaikkien vaimot vaan pystyiskään hoitamaan eessä olevaa hommaa ihan ite. Usein miehen ensireaktio on täysi idean torppaus, mut kyl siitä kuitenkin jotain ideanpoikasta saattaa jäähä kytemään. Ja sit jos idealle saa jonkunasteisen hyväksynnän ("no, katotaan sitä joskus") ni kai sit voi jo ihan vähän koittaa toteutusta, kun mies on seuraavan kerran vaikka jossain sählyturnauksessa. Mitäs meni!!

    No, isot muutokset on tietty hankalia, mut ainaki meillä miehellä on taipumus lopulta omia ideat omiin nimiinsä ja sit rehvastella muille keksinnöillään :P

    VastaaPoista
  14. Oi, Miia! Tuon paremmin sitä tunnetta ei voisi kuvailla! Minä en pysty olemaan ollenkaan normaalisti enää työhuoneessani, kun näen ympärilläni olohuoneen!

    Mutta onneksi tässä ei ole kiire. Nytkin kesäkeittiöhaaveeni on alkanut lopulta kantaa hedelmää, vaikka Sulo ei alkuun ollut siitäkään kovin innoissaan...

    VastaaPoista