maanantai 30. huhtikuuta 2012

Epäonnistunut voitelu ja havuja ladulla


Aika usein urheilijat löytävät syyn huonoon kisamenestykseensä kaikkialta muualta paitsi itsestään. Samanlaisia tunnumme olevan myös me omia tuotteitamme myyvät yrittäjät - ainakin siitä päätellen, mitä olen eri myyntitapahtumissa joutunut kokemaan. Aina meillä on väärä ilma, väärä paikka, väärät järjestäjät, väärä päivä. Tuotteemme toki ovat oikeanlaisia ja me itse huippuja. Jos myymme huonosti, syytämme kaikkea muuta paitsi itseämme.

Lähdin Helsinkiin messuilemaan pelon ja innostuksen sekaisin tunnelmin. Nämä olivat ensimmäiset isot messuni ja ihan kaikki olisi voinut mennä pieleen. 

Kaikkein eniten pelkäsin sitä, etten myisi edes sen vertaa, että saisin messuista aiheutuneet isot kulut katettua. Luojan kiitos se pelko osoittautui tällä kertaa turhaksi. Salaa kyllä toivoin myyväni niin hyvin, että voisin tilata paukauttaa valmiin piharakennuksen ja tehdä siitä kesäkeittiöni. Ikävä kyllä se toive ei toteutunut lähimainkaan.


Pelkäsin myös sitä, etten jaksaisi seisoa osastolla kolmea päivää putkeen. Aiemmista myyntitapahtumista tiesin, että yhdenkin päivän jälkeen jokaikinen lihakseni on niin kipeä, että tekee mieli itkeä. Mutta ilmeisesti talven aikana harrastamani hiihto ja vesijumppa ovat olleet hyödyksi, sillä kroppani kesti koko rutistuksen ilman mitään ongelmia! Mukaan ottamani massiivinen särkylääkearsenaali jäi täysin käyttämättä.

Iltaisin uni tuli helposti pikku kävelylenkin ja hotellin saunan jälkeen, mutta se totaalinen väsymys iski vasta sunnuntai-iltana sillä hetkellä, kun ajoin täyteen pakatun Salomen ulos messukeskuksesta.


Pelkäsin sitäkin, että kun kävijöitä on 50 000, en ehdi käymään vessassa enkä syödä mitään. Se pelko oli valitettavasti ihan todella turha, sillä ne kymmenet tuhannet messuvieraat pysyivät viereisessä hallissa Lapsimessujen puolella, ja varovaisesti arvioiden vain parisen tuhatta heistä eksyi meidän halliimme.


Siinä, missä Lapsimessujen puolella vallitsi hirvittävä hälinä ja paniikkitunnelma, ja oli kuumaa ja hektistä, "nautittiin" meidän hallissamme väljistä käytävistä, rauhallisesta hiljaisuudesta ja vilpoisesta ilmasta. Niin kiire ei tullut missään vaiheessa, että nälkä olisi päässyt yllättämään. Kerkesin syödä kilon verran suklaata kolmessa päivässä.


Esiintymislavalla pidettiin ohjelmaa parille katselijalle. Kahvia sai jonottamatta. Me myyjät kiertelimme turhautuneina toistemme osastoilla ja naureskelimme onnettoman pienelle kävijämäärälle. Huumorilla on helpointa peittää pettymys, joka kolmessa päivässä ehti kasvaa lähes raivoksi.

Moni meistä ei myynyt edes sen vertaa, että olisi saanut paikkamaksunsa katettua. Muutama yritys purki jo lauantaina kesken päivän koko osastonsa pois ja katosi paikalta. Niiden tilalle ilmestyi nopeasti halpatuotekauppiaita ja piilolasinestemyyjiä.


Olin etukäteen ollut ihan varma, että kun oman pöytäpaikkani edessä on Sinellin iso osasto, minä katselen kolme päivää ihmisten selkien muodostamaa muuria, kun väki rynnii Sinellin skräppitarvikkeiden äärelle. Vaan enpä katsellut selkiä. Sen sijaan katselin, miten joukko Sinellin pinkkeihin paitoihin pukeutuneita myyjiä tappoi aikaa keskenään jutellen.

Pelkäsin minä sitäkin, että kolmen päivän maksimaalinen sosiaalisuus olisi minulle liikaa. Ei se ollut kuitenkaan. Minusta oli päinvastoin tosi mukavaa kohdata ihmisiä. Oli ihan upeaa, miten moni teistä lukijoistakin tuli paikalle tervehtimään ja esittäytymään. Se tuntui todella hienolta! Samoin oli mielettömän hienoa tavata asiakkaita, jotka kertoivat aiemminkin ostaneensa tuotteitani ja olevansa tyytyväisiä niihin. Lämpö heilahteli sisälläni, kun kuulin ohimenevän ihmisen sanovan kaverilleen: "Mulla on tollanen. Se on sairaan hyvä!"

Miljoonasti kiitoksia niille ihmisille, jotka pysähtyivät, katsoivat tai jopa ostivat tiskirättini! 


Sitäkin minä muistin etukäteen pelätä, että olisin täysin väärillä messuilla. Suurin asiakasryhmäni ovat  kodista kiinnostuneet 25-45-vuotiaat naiset. Siis ne, jotka käyvät Lapsimessuilla, eivätkä niinkään kädentaitotapahtumissa. Mutta Lapsimessujen paikkahinnat olivat niin isot, etten minä uskaltanut sinne lähteä yrittämään. Kun valitsin halvimman mahdollisen paikan, minimoin sen vaaran, että menee miinuksille. 


Nyt olen kiitollinen arkuudestani ja siitä, että laskin varman päälle. Pahimmin minua surettavat ne yrittäjät, joilla oli useiden neliöiden kokoiset, todella kauniit osastot jossakin hallin reunamilla. Eräs peränurkan yrittäjä sanoi laskeneensa, että 12 ihmistä päivässä kulki hänen osastonsa ohi. Jos osasto maksaa tuhansia euroja ja odotuksissa on ollut 30 000 kävijää, voitte vain kuvitella, millainen on yrittäjän mieli sellaisen päivän jälkeen. 

(Kuvan osasto ei liity juuri tähän tapaukseen. Se vain on esimerkki kauniista ja isosta osastosta.)


Kaikesta huolimatta minulle kuitenkin loppujen lopuksi jäi hyvä mieli. Myyntitavoitteeni ei täyttynyt lähellekään, mutta tienasin kuitenkin sen verran, että voin todeta reissun kannattaneen. Lisäksi minulla oli hauskaa. Voin siis olla tyytyväinen!

Mutta entä ne havut tällä ladulla? Mikä meni pieleen? Vika ei varmasti voi olla meidän kaikkien käsityöläisten tai tarvikemyyjien tuotteissa, jos jokainen meistä myi surkeasti. Järjestäjä itsekin totesi minulle, että messut olivat "floppi". Nämä messut on normaalisti järjestetty vain kerran vuodessa, marraskuussa. Tämä oli ensimmäinen kerta näin keväällä. En ala tässä vatvomaan, mitä kaikkea järjestäjien olisi pitänyt tehdä toisin, sillä se keskustelu kuuluu muualle.

Minä päätin silti uskaltaa uudemman kerran. Paikka marraskuun Kädentaitotapahtumaan on jo varattu.


PS. Jos joku kuuli sunnuntaina Radio Novan juontajan hehkuttavan messuilta ostamaansa kaunista tiskirättiä, niin jep; se oli Susannan Työhuoneen tiskirätti!

Iloista, mutta fiksua vappuaattoiltaa teille kaikille!

29 kommenttia:

Suvi kirjoitti...

Messukeskuksen kädentaitomessuilla ei tunnetusti käy kauppa kovin hyvin. Kannattaa mielummin satsata wanhan sataman messuihin missä paikkahinnat ovat inhimillisemmät, ja väkeä kuin pipoa. Esimerkiksi naisten joulumessuilla ei välillä pääse edes käytävällä eteenpäin!

Mira kirjoitti...

oli kiva nähdä ja hyvä että uskalsit varata marraskuuksikin paikan. sehän voi ollakin ett tuo ennen joulua on parempi ajankohta kädentaitomessuille. minä ainakin muistelen aikaisemmin olleen paljon enemmän ihmisiä ja just ennen joulua! mukavaa vappua imatralle ;)

Henna kirjoitti...

Todellakin tuttuja tunteita! Ensimmäinen myyjäistapahtuma versokauppiaana oli Ideaparkissa Reilun kaupan ja eettisen kuluttamisen messut. Voisi kuvitella että asiakkaita riittää. Kyllä, nimittäin viikonloppuna. Ja me olimme siellä alkuviikosta. Kuhmon torillakin tienaisi enemmän. Tapahtuman järjestäjiltä melkoinen pohjanoteeraus. Ohikulkijoilta kuultua "onko täällä kirpputori?". Myyjät ostelivat toisiltaan ja optimistisinkin tyyppi valitti kilpaa. Kokemus sinällään. Saa nähä kuinka vituiksi menee kun avaan fyysisen kaupan ensikuussa...

btw, oli jo ikävä blogipäivityksiäsi, kävin 10 kertaa katsomassa joko on uutta :D

Liisa T. kirjoitti...

Hienoa, että jäit kumminkin plussalle. Vain kokeilemalla selviää pikku hiljaa ne parhaat paikat. Mukava kuulla, että nautit messuista ja varasit ensi kerraksikin paikan! Ja kiitos tästä informatiivisesta postauksesta myöskin.

Katja kirjoitti...

Mukavaa vappua ja hyvä että jäit plussalle! Marraskuu saattaa olla otollisempaa aikaa myydä joulun takia.

maarit kirjoitti...

Hei Susanna
Hyvä että jäit plussan puolelle :))
Jatkossa kannattaa lähteä messuilemaan tampereen kädentaito messuille, tai seinäjoelle.
molemmissa myös edullisia pöytäpaikkoja.
syksyn elma ei juuri mainittavasti parempi:(
Mutta kaikesta messu hässäkästä huolimatta, Hauskaa vappua

Laurakaisa kirjoitti...

Tällaisesta kunnan virkamiehestä (no ei ihan, mutta melkein) on tosi mielenkiintoista lukea näitä yrittäjän elämän kuvauksia. Hyvä kun messut eivät menneet kuitenkaan penkin alle - ja hyvä, että ne loppuivat, koska minullakin oli jo säännöllisiä postauksiasi ikävä! :D

Anonyymi kirjoitti...

Blogiasi on niin mukava ja mielenkiintoista seurata! Hyvää vappua!

Satu kirjoitti...

Mää kuulin Radio Novan ja ihmettelin siinä sitä että toimittaja oli -löytänyt osaston jonka olemassa olosta ei tiennyt vaikka oli messuilla kolmatta päivää..-
Itse en siis messuilla ole käynyt enkä tiedä miten teidän osasto siellä sijaitsi mutta eikö teitä mainostettu mitenkään? Jos ihmiset tuli vain lapsimessuille ei ne teitä käsityöläisiä osannut sitten etsiäkkään.. näin luulisin..

tarutikki kirjoitti...

Minulle on joskus käynyt niinkin, etten edes kuluja ole saanut katettua. Mutta onneksi tämä käsityötouhu on sivutoimista.
Silti en halua siitä luopuakaan, myyjäisissä ja messuilla on vain niin mukavaa. Ja tietenkin käsitöiden tekeminen on hauskaa:)

Hauskaa vappua teille!

Susanna kirjoitti...

Suvi, se niin kovasti vaihtelee, että kuka puhuu, kun on kyse siitä, mille messuille kannattaa mennä ja minne ei. Wanhan Sataman messuille ei pääse mukaan; paikat menevät niille samoille myyjille joka kerta ennenkuin ovat edes jaossa.

Mira, no niin oli mukavaa nähdä! Kyllä minäkin uskon, että jos nytkin pääsin tienaamaan edes jotain, niin marraskuussa menee sitten huomattavasti paremmin.

Henna, Ideaparkissa ei käy edes normiasiakkaita viikolla. Se on ihan kuollut muulloin kuin viikonloppuna. En voi ymmärtää, millä ne kauppiaat siellä elävät, vuokrat ovat kohtuuttoman suuret. Mutta ihan hirveästi tsemppiä ja onnea kivijalkakaupallesi!
(Minullakin oli jo ikävä blogimaailmaa...)

Liisa, ajattelin taas kertoa mahdollisimman rehellisesti, miten meni. Turha tätä touhua on kaunistelemaankaan ruveta.

Katja, ihan varmasti on marraskuu parempaa aikaa. Tiskirätit ovat koko ajan olleet mahdottoman tykätty joululahjus, joten varmasti sitten on myyntiä enemmän. Nyt asiakkaat ostivat pääasiassa yhden rätin kukin, mutta ennen joulua uskon, että kertaostokset ovat suuremmat.

Maarit, minä taas olen kuullut, että syksyisin tästä tapahtumasta on ollut myyjillä oikein hyvät kokemukset. Tampereella ihmiset kuulemma kulkevat muistiinpanovälineiden kanssa varastelemassa ideoita, eivätkä osta mitään. Mutta enköhän minä vielä niitäkin lähde jossain vaiheessa kokeilemaan.

Laurakaisa ja Anonyymi, on niin hassua ja ihanaa, että näistä jupinoista tykätään ja niitä jopa kaivataan! Messuillakin yksi lukija sanoi, että oli jo ihmetellyt, miksei blogissani ole moneen päivään tapahtunut mitään, ja muistanut sitten, että ne messut! Minustakin on mukavaa olla taas kotona kököttämässä blogin pauloissa. Kova urakka minullakin edessä, kun rupean lukemaan kaikki ne muiden blogit, jotka tässä viikon aikana on jäänyt väliin.

Satu, juu, juuri noin; meitä ei mainostettu. Siellä Lapsimessuilla kuulutettiin Pet Exposta ja siellä kuulutettiin Outlet Exposta, mutta Kädentaidosta ei edes kuulutettu. Väliseinät kuutoshallin puolelle olivat kiinni kaksi ekaa päivää ja vasta kun myyjät alkoivat vaatia, osa väliseinistä avattiin ja sunnuntaina meillä kävi vähän enemmän väkeä. Ihan oikeasti Lapsimessuilla kävijät eivät löytäneet meitä.

Tarutikki, minulle tämä ei valitettavasti ole sivutoimista, mutta en minäkään silti tästä hommasta luopuisi, vaikka välillä vähän tulisikin takkiin. Kevät on ollut liian hiljaista aikaa kaikin puolin, mutta pakkohan se vaan on uskoa, että sitkeys palkitaan. Ja joulu tulee taas. Nyt tiedän varautua paremmin jo ajoissa - viime marras-joulukuussahan minulta loppuivat tuotteet ihan kesken.

Nonna kirjoitti...

No onpas tylsä kuulla noin huonosta kävijämäärästä. Meidän lapset olivat isovanhempien kanssa siellä lapsimessuilla ja olivat pettyneitä. Kuulemma vain pienille kivaa ja tosi paljon vaatemyyjiä.

Jos olisin tiennyt, että kyljessä on kässämessut, olisin kyllä lähettänyt tyttären ostamaan muutaman hyväksi havaitun bambutiskirätin!

Mukavaa vappupäivää!

Zigu kirjoitti...

Kiitos messukuulumisista!
Ja kuten muutama muukin on tossa edellä kirjoittanut, kiva kun olet jälleen blogisikin parissa. :)
Pienen tauon jälkeen oon taas innokkaasti seurannu kiintoisia postauksiasi.
Aurinkoista vapun päivää!
t.Zigu

Susanna kirjoitti...

Kiva, että olet palannut Zigu!

Nonna, kuulemma myöskään Lapsimessuilla kauppa ei käynyt odotetusti, vaikka väkeä oli paljon. Pienille lapsille tosiaan näytti olevan puuhaa ihan kauheasti. Minä en saanut sen puolen kokonaisuudesta kunnollista kuvaa, kun siellä oli niin päätäpyörryttävä hulina menoss akoko ajan.

Suvi kirjoitti...

wanhan messuille on kyllä vaikea päästä kun jo edellisillä messuilla kiertää varauslista, mutta niinpä vaan mekin muutama vuosi sitten mahduimme sisään ekkertalaisina, aina kannattaa yrittää! Hyvä kumminnkin ettet jäänyt tappiolle.

Anonyymi kirjoitti...

Olen kahdesti ollut Elmassa, en myymässä mitään vaan esittelemässä työpaikkaa ja sitten meillä on ollut maksuton aktivointipiste (ohjattua toimintaa lapsille ja samanmielisille).

Jopa tähän maksuttomaan ja kokolailla pyyteettömään kojuun on yleisö suhtautunut nihkeästi "ei, meillä on kiire, te myytte kuitenkin jotain, ei kiinnosta" Ja samalla kieltelijän jaloissa vinkuu mukula joka haluaisi pysähtyä askartelemaan.

Viime vuonna naapurikojun väki myi todella upeita puutuotteita, jotka olivat arvokkaita, 50 € ylöspäin. Heidän viikonlopun myyntinsä oli n. 300 €, ja kulut kuitenkin aikamoiset: koko perhe töissä, messupaikka, matkat pohjanmaa-hki-pohjanmaa... jne.

Näiden kauppiaiden ja muutaman muun tutun kanssa, jotka käsityötuotetta tekevät ja myyvät, on ollutkin keskustelua siitä, ovatko messut enää tämän hetken juttu, niiden kulurakenne ja työmäärä ovat holtittomat ainakin pienelle yrittäjälle ja näkyvyyden saaminen tuotteelle käy nykyään muutakin kautta kuin messuilla.

Soja kirjoitti...

Onhan myös niin, että ihan todellinen menestyminen ei näy kokonaan siellä messuilla. Siulla on hyvä tuote ja ne yhden rätin ostaneet menevät nyt kotiin, käyttävät sitä, toteavat sen hyväksi, toimivaksi ja kauniiksi ja ostavat sitten lisää itselleen ja lahjaksi nettipuodista.

Susanna kirjoitti...

Suvi, olen yrittänyt lähetellä sinne MediaProhon sähköpostia, mutta nihkeästi vastailevat. yritän silti jatkossakin.

Apua, Heidi, kuulostaa kamalalta. Olen myös ollut itse sitä mieltä, että messut eivät ole ihan paras myyntifoorumi, mutta toisaalta iso osa siellä olemisesta on markkinointia, kuten Soja tuossa mainitseekin.

Verkkokauppa on minulle ollut ihan mainio ja pienellä sijoituksella hyvin toimiva myyntikanava, mutta sekin vaatisi jatkuvaa mainostusta jossakin. Ja mainostus vasta maksaakin! Kokeilemalla ja testaamalla varmaan löytyvät ne oikeat tavat jokaiselle. Ja toisaalta minäkään en ole tehnyt tätä hommaa vielä kuin alle kaksi vuotta.

Anonyymi kirjoitti...

Kävin lauantaina noilla messuilla pojan kanssa, ja kiertely käsityöpuolella jäi lyhyeksi kun muksua kiinnosti enemmän pienoismallit ja kauko-ohjattavat autot siellä Model expon puolella. Lapsimessujen läpi kävelimme poislähtiessä, ja sekin oli jo liikaa. Järjetön hulabaloo ja lastenvaunuarmeija, ei todellakaan tehnyt mieli jäädä katselemaan siellä mitään.

Kiinnitin itsekin huomiota siihen, miten autiota käsityöpuolella oli. Tosi sääli, mutta ehkä sitä ei sitten mainostettu tarpeeksi? Tuntui, että Model Expossa oli niitä isiä lapsineen ja sitten siellä lapsimessujen puolella äitejä vaunujen kanssa, mutta käsityömessujen puolelle oli harva eksynyt.

Jasmiina kirjoitti...

Kiitos mielenkiintoisesta messuraportista! Tuttua, tuttua - vaikken tuolla ollutkaan. Itse katselin lapsimessujen puolen myyntipaikkoja, mutta olivat niin hurjan hintaisia, että mun pieni puotini ei millään moiseen veny.

Hieno saavutus, että tuolla plussalle pääsit! Sulla on hyvä tuote ja ilmeisen oivallinen brändi :)

morso kirjoitti...

Hei, pakko tunnustaa että apsimessut ja minä on yhdistelmä, joka ei pelitä. Eli aika ihmeitä saa olla tarjolla, että suostun messukeskukseen, jos siellä on lapsimessut samaan aikaan. Puristautuminen varkkurimeren läpi sinne kässäpuolelle ei ollut mukava kokemus.

Kiva että sinä jäit plussalle. Uskon, että myyntipaikkasi oli hyvä. Jos Sinellillä olisi ollut paljon asiakkaita, heistä moni olisi pysähtynyt sinunkin tuotteidesi ääreen.

Tsemöppiä ja iloista toukokuuta! :)

Susanna kirjoitti...

Sama tuntuma oli itsellänikin, kuin sinulla, Anonyymi. Miehiä ja poikia pienoismallipuolella, äitejä ja pikkulapsia lapsipuolella, jokunen eksynyt meidän puolellamme. Minustakin kyllä pienoismallit olivat sitä huikeinta antia näillä messuilla. Olisin viihtynyt siellä itsekin oikein mainiosti.

Jasmiina, Lapsimessuilla oli muutenkin todella isoja yrityksiä, kuten Danonea ja Chiquitaa... on se aika hyvin hinnoiteltu pienyrittäjän ulottumattomiin, ellei sitten kimppaosastoa rupea jonkun toisen yrittäjän kanssa laittamaan.

Morso, oli hauska nähdä ihan livenä! Kiva, että jaksoit poiketa, ja selvisit sen lapsihullunmyllyn läpikin. Aika karmea touhu siellä puolella oli koko ajan, ja kakkavaippojen haju lauantaina oli aika pökerryttävä.
:-D

Inka kirjoitti...

Hauska kuulla, että sulla meni kaiken kaikkiaan hyvin! Ja supermukava oli tietysti nähdä :)

Susanna kirjoitti...

No niin oli!

Stella kirjoitti...

Vähän myöhään kommentoin tänne, mutta olin yksi niistä joka tuli myös kädentaitomessujen puolelle ja yritin ostaa jotain pientä kannatusmielessä. Huomasin kojusi, mutta iski joku ihme ujous enkä keksinyt mitä sanoa ja luikin ohi :D Olin PetExpossa hommissa koko päivän ja ehkä oma sosiaalisuus alkoi jo hiipua pitkän päivän päätteeksi. En osaa arvioida lapsimessujen kävijämäärää, mutta lemmikkipuolella näytteilleasettajia ja ihmisiä oli aikaisempia vuosia vähemmän. Olin kuitenkin äärimmäisen iloinen, että kädentaitomessut olivat kerrankin lemmikkikiihkoilumessujen kanssa samaan aikaan. Omasta mielestäni yhdistelmä lapsimessut (lue huutavat lapset ja paukkuvat ilmapallot) ja lemmikkimessut (lue eläviä muutenkin valmiiksi vähän säikähtäneitä olentoja ja lapsettomia tiukkapipoja) ovat outo yhdistelmä. Toivottavasti kädentaitomessut ovat jatkossakin samassa.

Susanna kirjoitti...

:-D Voi ei, kun jänistit! Mutta tiedätkö mitä, minä ymmärrän sen tunteen ihan mahdottoman hyvin. Olin itsekin sunnuntaina saanut sen verran yliannostusta sosiaalisuudesta, etten jaksanut edes esitellä rättejä jokaiselle pysähtyneelle.

Minä kävin ihan tosi nopeasti kurkkaamassa lemmikkipuolella, ja minustakin on ihan kamala ajatus laittaa eläinparat alttiiksi sille lapsimessujen hulabaloolle.

Minna Enqvist kirjoitti...

Täällä vähän matti myöhäsenä kommentoimassa, mutta käväisin osastollasi ostamassa pari tiskirättiä. Oivallista tavaraa! Suosittelen.

Olen itse ollut muutamilla käsityömessuilla myymässä ja ehdottomasti paras myynti on ollut Lohjan menneen ajan markkinoilla.
Monesti käsityömessujen markkinointi on ihan uskomaton pohjanoteeraus. Tiedä sitten mistä johtuu. Onneksi kuitenkin jäit plussan puolelle!

Anonyymi kirjoitti...

Minäkin vielä sanon sanasen ostajan näkökulmasta. Nyt on tullut messuväsymys.
Käsityömessuja alkaa olla liikaa. Itse olen nyt tyytynyt alkukevään Wanhaan Satamaan ja syksyllä sitten Elmaan.
Tampereellekaan en enää pariin vuoteen ole viitsinyt lähteä Helsingistä asti.
Kiva jos olet Elmaan tulossa niin siellä nähdään :)
t. Maija

Misty kirjoitti...

I'm personally a big fan of sussusininen blog. Thanks for sharing this post.
clipping path
clipping path service