torstai 7. helmikuuta 2013

Keittiöpyyhkeet valmiit - yrittäjä väsy


Minä olen tehnyt nyt muutamana peräkkäisenä päivänä ihan normaalin ihmisen työpäivän mittaisia päiviä. Se on melko harvinaista. Eikä oikeastaan ollenkaan miellyttävää.


Samalla nimittäin laihdutuskuurini (tai uusi elämäntapani, sanotaan sitä miksi tahansa) on kärsinyt. En ole syönyt rauhassa enkä säädettyinä kellonaikoina. En ole jumpannut enkä ulkoillut. Niinpä minä en aio tehdä töitä enää tällä viikolla. Paitsi lähettää tilauksia, tietenkin. Ja toivottavasti kannankin niitä postiin ihan selkä vääränä.

Minä arvostan paljon niitä, jotka pystyvät hoitamaan normityönsä ja lapsikatraansa samalla kun muistavat syödä säännöllisesti, punnita annoksensa ja käydä aamulla kuudelta lenkillä ja töiden jälkeen salilla.


Palataanpa siis niihin aikaansaannoksiini. Pyyheliinat ovat nyt verkkopuodissa. Niitä on neljää eri mallia. On omansa niille, jotka tykkäävät pöllöistä ja niille, jotka tykkäävät lepakoista. Sitten on tyhjä kylätie niille, jotka haluavat itse täyttää talot mielikuvituksellaan.


Niitäkään ei ole unohdettu, jotka haluavat roikottaa pyyheliinaansa tangolla. 


Lepakoiden ystävät joutuvat maksamaan pyyhkeistään hiukan ekstraa, sillä lepakkopyyhkeiden painamiseen tarvittiin kolme painatuskertaa.


Värivaihtoehdot ovat tällä hetkellä punainen, musta ja turkoosi mallista riippuen. Käytin niitä värejä ja maalipurkinpohjia, mitä kaapissa sattui vielä olemaan, joten turkooseja on nyt huomattavasti vähemmän kuin muita värejä.


Nyt minä jään mielenkiinnolla seuraamaan, mikä versio myy parhaiten ja teen sitten myöhemmin päätöksiä, mikä jää tuotantoon ja minkä värisenä, vai jääkö mikään.

PS. Jälleenmyyjät, hoks: ainoastaan pöllöllisiä piisaa tukkumyyntiin.

11 kommenttia:

Valoblogin Taru kirjoitti...

Ihania! <3 Yksi lepakko klikkautui kohti saaristoa <3

Susanna kirjoitti...

Jeeeeeee! Kiitos!

Anonyymi kirjoitti...

Oi joijoi!

Olen lukenut pitkään blogiasi ja muistan tuon taannoisen pöllö vai lepakko -keskustelun. Ajattelin silloin, ettei keittiöpyyhe jaksaisi herättää kiinnostustani, mutta nyt ihastuinkin tuohon mustaan ripustuslenkittömään pyyhkeeseen. Tilasin sen, ja säästän sen ajatuksella uuteen kotiin. En ole oikein ikinä keittiöpyyhkeiden funktiota sen kummemmin sisäistänyt, eikä rypyssä roikkuvasta pyyhkeestä olisi minulle mitään iloa. Mutta ripustuslenkitön versio - bravoo!

Kiitos muuten pienistä postikuluista; isoista postikuluista tulisi paineita tilata paljon kerralla, jolloin tilaaminen jäisi kitubudjetin vuoksi välistä.

Kirpparikeiju
http://kirpparikeijun.casablogit.fi/

Doris kirjoitti...

Hei!
Ihania, niin ihania keittiöpyyhkeitä - mutta eihän noihin ikinä raaskisi kuivata mitään! Pöllö-tiskirättiäkin vain hiplailen ja käytän itse neulottuja rättejä, kun en vaan raaski :-)
Minua kiinnostaisi kovasti se sinun elämäntapamuutoksesi - millainen se ruokaohjeistus on, syötkö jotain käsittämättömiä proteiini-lisiä ja miten ne jumppa-jutut sujuvat ... kävin jo kurkkimassa Fitfarmiakin, mutta ei sieltä paljoa irtoa. Haluaisitko hieman jakaa fiiliksiä, vai meneekö pahasti ohi blogisi ... ymmärrän kyllä senkin.
Joka tapauksessa iloa ja tsemppiä sinne ja
ei kyllä tällainen normi työssäkäyvä äiti aina todellakaan jaksa tätä rumbaa ja silloin koti on hujanhajan ja lapset saavat poikkeuksellisesti kaupan pinaattilattuja, joita muuten rakastavat!

hillevi kirjoitti...

Oi, miten ihania! Normi työssäkäyvänä seuraan vähän kateellisena ihanalta kuulostavaa yrittäjän vapauttasi ;) vaikka olen kyllä lukenut kirjoituksesi myös niistä asioista jotka eivät niin herkkua olekaan. Mun miekkonen on pienyrittäjä, joten sekin puoli on tuttua..

minatra kirjoitti...

Oih. Miten voi olla niin vaikeaa päättää sinisen ja punasen välillä!

Susanna kirjoitti...

Kiitos sinulle kovasti!

Ja tosiaan, itsekään en ihan mielelläni tilaa verkkokaupoista, joissa on monen euron postikulut. Omaan puotiin halusin laittaa ne mahdollisimman pieniksi.

Susanna kirjoitti...

Minä tosi mielelläni kerron siitä elämäntaparemontista enemmän. Nyt on kolme viikkoa takana ja minulla on siitä paljon kerrottavaa. Kirjoitan tänään siitä oman postauksensa.

Susanna kirjoitti...

Niin, on tässä ne alamäetkin. Mutta en silti vaihtaisi enää tavalliseen työelämään. :)

Susanna kirjoitti...

Turkooseja ei ole kuin kaksi vissiin enää jäljellä, jos se yhtään auttaa päätöksenteossa. :)

VILLAKÖLHIN PIHAMAA kirjoitti...

Oi voi, ihania kaikki! Minä tietenkin toivon, että joskus vielä löytyisi keltaisena ja oranssina. Ehkä pääsiäisen aikaan :)