torstai 21. helmikuuta 2013

Ei mitään laamapaitoja

 

Tästä tulee nyt kuolettavan pitkä postaus, mutta lukekoon ken jaksaa. Asiakastyytyväisyyskyselyyni on tähän mennessä tullut 235 vastausta, ja koska vastausten saapumistahti on nyt hiljentynyt yhteen kappaleeseen per päivä, päätin ryhtyä läpikäymään vastauksia. Kyselyyn saa silti yhä vastata ja arvontaan voi osallistua huhtikuun loppuun asti.

Kerroinkin jo aiemmin, miten vaikeaa minun oli ensin lukea näitä vastauksia, ja miten pahalta yksikin kriittinen arvio tuntui. Nyt osaan jo suhtautua asiaan järkevämmin ja pitää mittasuhteet oikeina. Olen todella kiitollinen kaikille, jotka jaksoivat vastata, sillä kyllä tästä tuli paljon arvokasta tietoa esiin.


Jo ekalla luokalla osoitin merkkejä siitä, että minun kannattaa ryhtyä yksinyrittäjäksi.
"Antaa tovereilleen työrauhan" ja "kykenee yhteistyöhön" olivat heikoimmat kohtani.

Lapsena ja teininä, siis kouluaikoina minusta oli kauheaa saada kokeesta kasi. Vain ysit ja kympit olivat kyllin hyviä. Tällainen lapsena omaksuttu armottomuus itseäni kohtaan ei ole minusta vieläkään kadonnut, ja siksi minusta oli erityisen pelottavaa katsoa, millaisia arvosanoja räteistäni annettiin.


88% vastaajista antoi nelosen tai vitosen. Se on todella hieno tulos. Ja kaikista vastanneista vain 5 henkilöä piti rättiäni heikkona tuotteena, eikä yksikään täysin surkeana. Sehän on huippuhienoa. Tästä pallukasta varsin mojova lohko sisältää hyviä arvosanoja. Ihanaa!

Ja siitä huolimatta nuo kolmoset tuntuvat minusta hirmuisen kurjilta. Jokainen rätti on minulle kuin oma lapsi; jokaista rakastan ja jokaisen valmistan parhaani mukaan. Nousen näköjään heti puolustusasemiin, kun lapselleni annetaan kokeesta välttävä numero.

Tuo tunne on nyt pitänyt osata kääntää niin, että ottaisin avoimesti vastaan sen, mikä on pielessä ja yrittäisin kasvattaa näistä lapsistani vieläkin parempia.


Huomattava enemmistö asiakkaistani suosittelisi rättiä muille. 96%:n tyytyväisyys on huikea asia. Vain kahdeksan vastaajaa jättäisi suosittelematta riepua.



Pyysin valitsemaan tuotteen kolme parasta piirrettä. Parhaimpina ominaisuuksina asiakkaat pitivät kuosejani, rätin kotimaisuutta ja ekologisuutta. Tämä yllätti minua hiukan, sillä oma kärkikolmikkoni olisi ollut kuosit + hajuttomuus + imukyky. Minulle itselleni riepujen käyttöominaisuudet ovat tärkeimpiä asioita.


Kuosien kauneus, persoonallisuus ja iloisuus olivat ylivoimaisesti myös se tekijä, joka oli synnyttänyt ensimmäisen ostopäätöksen. Lisäksi käyttöominaisuudet kestävyydestä, pestävyydestä ja pitkäikäisyydestä eli tuotteen ekologisuus olivat houkuttaneet ostamaan.

Monessa kommentissa myös mainittiin kotimaisen käsityöyrittäjän tukeminen ja kannustaminen ja se, että minä persoonallani ja blogillani olin tehnyt positiivisen vaikutuksen. Sen lukeminen tuntui erityisen hienolta, sillä tällaisella yliavoimella blogilla on myös varjopuolensa.

"Suht tyytyväinen molempiin [kilpailevaan rättiin ja Susannan Työhuoneen rättiin]. Näillä sinun räteilläsi on kuitenkin tekijä, jolla on kasvot ja on mukava hankkia tavaraa paikasta, josta tietää jotain muutakin. Tänä päivänähän on tärkeää, että tuotteella on tarina."

Mutta palataanpa vielä niihin kahdeksaan henkilöön, jotka varmasti eivät suosittelisi näitä rättejä kenellekään. Mikä heidän mielestään rievussa mahtoi olla niin pahasti vialla?

Kaksi heistä sanoi, että rätti ei kuivunut. Kolmas kertoi, että rätti haisi pahalta. Neljännen rätti oli harmaantunut hetkessä. Viides vaati, että musta painoväri olisi ehdottomasti otettava takaisin tuotantoon. Kuudennen rätissä oli rumat saumuroinnit ja sen muoto oli epäsymmetrinen.

Ja loput olivat joutuneet kohtaamaan väriä päästävän rätin. Tuo kirottu väriongelma ja sen selitys ei siis ole heidän tietoonsa asti viime kesänä kantautunut.

Tästä onkin sujuvaa siirtyä siihen, mitä kaikkea parannettavaa räteissä olisi. Noiden kahdeksan ihmisen kokemukset eivät suinkaan olleet ainutlaatuisia, mutta muut vastaajat olivat samoista puutteista huolimatta tykästyneet riepuihinsa.

Kysyin tarkennusta, mitä parannettavaa Susannan Työhuoneen räteissä olisi:



Minulle huojentavaa oli se, että tähän kysymykseen puolet kaikista vastasi, ettei keksi mitään parannettavaa tai että tuote on jo täydellinen.

" Hmmm. Jos se kävelis itse pesukoneeseen? ;) "

"Yksinkertaista ja toimivaa tuotetta on vaikeaa parantaa."

Mutta monet löysivät myös puutteita. Käyn niitä tässä läpi ja myös perustelen joitakin ominaisuuksia.



KOKO

Eniten toivottiin muutoksia kokoon. Aika monen mielestä rätti oli liian pieni. Yhtä moni piti sitä liian paksuna. Toisaalta joidenkin mielestä rätti oli tarpeettoman suuri ja jotkut mainitsivat sen koon olevan juuri sopiva. Jotkut taas toivoivat näiden nykykokoisten lisäksi suurempia rättejä muuhun siivoushommaan, kuten lattioiden pesuun.

Painoseula

Rätin koko ei ole tuulesta temmattu, vaan olen sen hyvinkin tarkkaan joutunut miettimään. Painoseula on tietyn kokoinen ja sen pinta-ala tulee käyttää mahdollisimman tarkkaan hyödyksi. Samoin kankaan leveys. Jos seulan pinta-alasta tai kankaasta jää paljon hukkapaloja, kustannukset nousevat ja sen myötä myös rätin hinta nousee. Tämän vuoksi pieni koon lisäys ei oikein ole mahdollista.

Sen sijaan huomattavasti suurempien riepujen tekeminen nykyisen koon lisäksi on asia, jonka aion pohtia kunnolla ja tehdä laskelmat. Tässä kohtaa ottaisinkin mielelläni vastaan toiveita, mikä olisi mukava koko. Ja jos riepu menee lattioiden luuttuamiseen, onko oikeasti enää mitään väliä sillä, onko siinä kaunista kuvaa? Eihän sitä katsella joka päivä keittiön paraatipaikalla.

"Bambutiskirätissä ei ole muuta moitittavaa kuin se, että rätti kuivuu tuskallisen hitaasti. Toisaalta rätti ei tuoksu märkänäkään."

Liiallinen paksuus ja siitä johtuva hidas kuivuminen tuntui vaivaavan useampiakin käyttäjiä. Kaksinkertainen kangas tosiaan kuivuu hitaasti, mutta samalla se tuplaa pinta-alan ja sitä myötä se tuplaa myös imukyvyn. Tämän oli moni huomannutkin.

"Kuivumisaika on varsin pitkä. Ohuempi materiaali kuivuisi nopeammin (mutta veisi kenties pisteitä imukyvyltä)."

"Omaan makuuni se on turhan paksu. Jos saisin päättää, olisi valikoimissa yksinkertaisesta kankaasta oleva rätti nykyistä hiukan suurempana. Paksuus tiputti arvosanan vitosesta kolmoseen. Muuten olen tyytyväinen."

Moni ehdotti yksinkertaista kangasta. Kun minä aloitin tiskirättien tekemisen, ne olivatkin nimenomaan yksinkertaisia ja suurempia. Olin vain saumuroinut reunat purkautumisen estämiseksi. Sellainen rätti tosiaan kuivui nopeammin ja oli ihan toimiva, mutta se käpertyi rullalle. Kaunis kuosi katosi, kun riepu rullautui juuri niin päin, että nurja puoli jäi päälle. Joudun tuottamaan teille pettymyksen, sillä en aio palata noihin vuoden 2009 rullaileviin tunnelmiin.

Vuonna 2009

ULKONÄKÖ

Paljon toivottiin lisää värivalikoimaa ja uusia kuoseja. Minulla on nyt tuotannossa 17 erilaista kuosia kahtena värinä. Se tarkoittaa 34 eri versiota. Siinä on nytkin liikaa minun kapasiteetilleni, vaikka minusta olisi ihanaa tarjota teille kaikki sateenkaaren värit ja uuden kuosin tasaisin väliajoin.

Mutta kuosit uudistuvat kyllä silloin tällöin, ja uskoisin, että kesäksi viimeistään piirrän taas jonkun uuden. Mutta varautukaa siihen, että joudumme hyvästelemään samalla ainakin yhden vanhan tutun.

Pinkkiä, violettia ja vihreitä sävyjä toivottiin muutamissa vasutauksissa. Näitä kaikkia olen aiemmin kokeillut, mutta mikään niistä ei myynyt kunnolla.

Edesmenneitä värikokeiluja.
Mutta mustan värin paluuta toivottiin niin monessa vastauksessa, että se varmasti tulee jossain vaiheessa takaisin. Tosin sitten kuosimäärän kustannuksella. Vähiten suositut kuosit pitää jättää pois, jotta värejä voidaan lisätä, etten minä hukkuisi vaihtoehtojen paljouteen. Musta ei ollut suosittu väri missään muissa kuoseissa kuin pöllöissä, skoottereissa ja kahvipannuissa. Uskoisin, että tulen jatkossa tekemäänkin mustalla vain tiettyjä printtejä.

Ja tosiaan kuten jo aiemmin mainitsin, värien leviämisestä ja pintojen sotkeutumisesta tuli muutama maininta. Siitä voi lukea kootut selitykset viime kesän postauksestani. Mutta tuo vikahan on siis saatu jo ratkaistua - luojan kiitos.

Haaveriepu.

Paljon myös huomautettiin valkoisen pohjavärin sopimattomuudesta siivouskäyttöön. Olen siitä niin samaa mieltä kuin vain voi olla! Valkea rätti totta kai harmaantuu ajan kanssa, ja mitä harvemmin sitä pesee, sitä varmemmin harmaus siihen pinttyy. Mutta ahkeralla huuhtelulla ja pesulla se pysyy kyllä suhteellisen kauniina. Mikään rätti ei voi pysyä kuin pakasta vedettynä päivittäisen käytön seurauksena. Kahvi ja muut voimakkaasti värjäävät ainekset tietysti ovat ongelmallisimpia pyyhittäviä. Vaikutusta tuntuu olevan myös käyttövedellä. Anopillani tulee kraanasta hiukan ruosteista vettä ja rätit ovat todella törkeän näköisiä hänen kotonaan.

Minun suuri haaveeni onkin, että voisin joskus hylätä valkoisen kankaan ja tehdä värillisä riepuja.

Mutta toimintani on niin pientä, että sen haaveen toteuttaminen ei ole ollut mahdollisuuksien rajoissa. Värillistä pohjaa voisi saada kolmella eri tavalla:

1. Kankaan voisi värjätä itse, mikä tarkoittaisi järjetöntä työmäärää ja vedenkulutusta, kun pesisin kotipesukoneessa jatkuvasti satoja metrejä kankaita. Paljon lisää työtä = paljon lisää kustannuksia = paljon nousua tuotteen hintaan.

2. Toinen tapa olisi tilata tehtaalta valmiiksi värjätty kangas. Mutta jos tätä käyttämääni kangasta aletaan värjäyttää, joutuisin tilaamaan kerrallaan muistaakseni vähintään 500 metriä ja metrihinta nousisi todella reippaasti. Minulla ei ole sellaisia kertasummia käytettäväksi. Ja kuinka silloin valitsisin värin? Yksi väri ei miellyttäisi kuitenkaan kaikkia, joten joutuisin tilaamaan useampia värejä ja tilausmäärä laskettaisiinkin jo kilometreissä. Kuinka paljon asiakkaat olisivat valmiita maksamaan extraa värillisestä pohjasta?

3. Kolmas tapa olisi löytää toinen kankaanvalmistaja, joka voisi tarjota värjättyä kangasta edullisemmalla hinnalla. Aina silloin tällöin minä jaksan ruveta tätä mahdollisuutta kartoittamaan, mutta toistaiseksi en ole saavuttanut mitään tuloksia sillä saralla. Elän kuitenkin toivossa, sillä jonain päivänä täydellinen kangas ihan varmasti ilmaantuu eteeni.

Onnistunutta saumurointia.
Eräs ulkonäköön liittyvä seikka tuli esiin mutamassa kommentissa. Saumurointijälki ei ollut tyydyttänyt asiakasta. Tämä on hyvin valitettava seikka ja harmittaa minua itseänikin. Minulla on käytössäni ihan tavallinen kotisaumuri, jonka olen ostanut käytettynä. Se ei todellakaan tee niin kaunista jälkeä, kuin sen soisi tekevän. Kunhan rikastun, hankin paremman koneen.

Koska bambukangas vielä kutistuu kastuessaan melko paljon, mutta saumurilanka ei kutistu lainkaan, reunan saumurointi löystyy ajan kanssa. Se ei tietenkään näytä kauniilta.

Parantamisen varaa on tietenkin myös minun ompelutaidoissani, mutta jos verrataan nykyistä rättiä kahden vuoden takaiseen, niin reunat ovat kyllä jo huomattavasti paremman näköiset. Kehityn siis koko ajan. Epäsymmetrisiä riepuja suollan silti välillä vieläkin, mutta myyn ne kakkoslaatuisina. Koska en kuitenkaan ole robotti, voi ykköslaatuisessakin rievussa olla pari milliä heittoa sivujen pituuksissa. Ja joskus laaduntarkkailussakin voi tapahtua kiusallinen lipsahdus ja ykkösluokkaan saattaa livahtaa suunnikkaan muotoinen riepu.


KÄYTTÖOMINAISUUDET

Hämmästyttäviä olivat ne muutamat kommentit siitä, että rätti haisee pahalta ja alkoi haista heti ensimmäisellä käytöllä. En oikein ymmärrä tätä asiaa, sillä hajuttomuus kuitenkin oli mainittu lähes kaikissa hyvissä kommenteissa ja siitä saan kiitosta muutenkin ihan jatkuvasti. Meillä on käytetty näitä rättejä nyt neljä vuotta, eikä ikinä ole rätti haissut. Minä uskallan milloin tahansa kävellä keittiöön, ottaa rätin tiskialtaasta ja painaa sen naamalleni. Jos jotkut kuitenkin ovat todenneet riepujensa löyhkäävän, en taida oikein enää tohtia käyttää hajuttomuutta argumenttina mainonnassani. Minun on nyt ryhdyttävä tekemään huolellisia hajutestejä ja pyyhittävä räteillä mahdollisimman erilaisia lätäköitä.

Myös huonosta imukyvystä valitettiin joissakin kommenteissa. Tähänkään minulla ei ole oikein mitään vastausta, sillä saan paljon hyvää palautetta juuri imukyvystä, joka paranee ja paranee, mitä kauemmin rätti on käytössä. Bambu on sellainen metka materiaali, että se oppii imemisen taidon vanhetessaan. Mitä enemmän rättiä käyttää ja pesee, sen paremmaksi se tulee. Heikoimmillaan sen imukyky on aivan upouutena.

Osa esitti toiveen, että räteissä voisi olla ripustuslenkki. Tämän toteuttaminen olisi ihan helppoa, joten pannaanpa harkintaan.

Sitten oli liuta sekalaisia parannusehdotuksia, joiden kannatus oli kuitenkin hyvin pientä. Toivottiin tehokkaampaa mainontaa, lisää jälleenmyyjiä, parempaa saatavuutta, parempia käyttöohjeita, halvempaa hintaa, karheampaa kangasta, kaksipuoleista painatusta jne.



VERTAILUA MUIHIN

55 vastaajaa oli käyttänyt myös jonkun toisen yrityksen valmistamaa bamburiepua tai omatekoista virkattua tai neulottua riepua. Pyysin heitä vertaamaan näitä minun valmistamaani riepuun.

Hyvin monet totesivat, että erot eivät olleet olennaisia, mutta joitain silti tuli esiin.

Kahdessa vastauksessa pidettiin minun rättini imukykyä heikompana, mutta 11 sanoi, että minun rättini imee tehokkaammin kuin kilpailijansa.

Minun rättini on kaikista paksuin, mikä tietysti oli osan mielestä miinusta ja osan mielestä plussaa. Erikoista kyllä, joidenkin mielestä minun rättini kuivui nopeammin, ja joidenkin mielestä hitaammin.

"Toinen ehkä kuivui nopeammin, mutta ei hidas kuivuminen sinänsä haittaa, kun rätti ei ala haista."

Kilpailijan karheaa kangasta arvostettiin paljon sen paremman hankausominaisuuden vuoksi.

"Toisen valmistajan "nukkapintainen" rätti tehoaa pinttyneisiin tahroihin."

Joku mainitsi, että minun rättini pysyy paremmin puhtaana, joku toinen taas oli sitä mieltä, että kilpailijan rätti. Muutama oli sitä mieltä, että minun riepuni pysyvät hajuttomampina. Myös paremmasta kestävyydestä sain pisteitä.

"Toisen valmistajan rätti lensi aika nopeaa wc-istuimen pesurätiksi, koska kulahti aivan muodottomaksi. "

Hinta oli mainittu muutamassa kommentissa. Minun riepuni taitaa tosiaan olla markkinoiden kallein. En silti näe syytä ruveta siitä nipistämään, sillä en halua alkaa riistää itseäni. Hinnoittelu on monen käsityöläisen akilleenkantapää. Jotkut jälleenmyyjistäni myyvät riepujani jopa 8 euron kappalehintaan ja tekevät silti mukavasti kauppaa. Onneksi käsityön hintaa osataan jo ymmärtää, sen te olette minulle opettaneet!

Olennaisin ero olikin visuaalinen. Puolet vastaajista totesi, että minun kuosini ovat kauneimpia.

"Kuosit nostavat nämä ihan omaan luokkaansa."

"Se toinen oli pliisumpi."

"Ja tosiaan niillä [toisilla räteillä] on se laamapaita-ulkonäkö. Jos nyt voi jotain yleisdepressiivisempää keksiä kuin tiskirätti, niin laamapaidalta näyttävä tiskirätti on sitten kyllä ankeuden huippu. "

Pari vastaajaa tosin toisessa kohdassa toivoi hillitympiä kuoseja. Heille minä joudun toteamaan, että ellei minulle tapahdu jotakin massiivista persoonallisuuden muutosta, niin kuosini pysyvät jatkossakin kaikkea muuta kuin hillittyinä. Susannan Työhuone ei ole pliisu, eikä tule koskaan olemaan.

Suosittelen lämpimästi kurkkaamaan Kiertin tai Serimerin valikoimaa, jos kaipaatte välillä  hillittyjä ja hempeitä kuoseja ja maanläheisiä vätejä. Kummastakaan minulla ei ole omakohtaista kokemusta, mutta kuten tästä kyselystä tuli ilmi, niin olennaisin ero on juuri kuoseissa.

Tai sitten voitte yrittää etsiä ne LAAMAPAITARÄTIT, joissa ei ole kuvioita lainkaan. :)


Olipa urakka.... tuhannet kiitokset teille, jotka vastasitte kyselyyn ja teille, jotka vielä luitte tämän raportin. Aion jatkaa tiskirättitehtailua erittäin hyvillä mielin ja uskoa itseeni ja omaan tuotteeseeni vielä entistäkin lujemmin.

Nyt nollaan pääni katsomalla kaksi Criminal Mindsin jaksoa putkeen, vaikka nukkumaanmenoaikani onkin hujahtanut jo aikoja sitten ohi.

46 kommenttia:

  1. Hyvä, että suhtaudut tuohon (tai ainakin yrität suhtautua) jonkinlaisella etäisyydellä. Tuotteesi eivät kuitenkaan ole sinä tai persoonasi, vaikka kuinka niihin oletkin paneutunut!
    Niin, mullekin on ihan ilmiselvää, että olen ostanut sun tuotteita, koska niitä teet juuri sinä, ilman blogiasi en olisi niitä koskaan tajunnut tilata, ellei sitten juuri joku lehtijuttu olisi osunut silmään, mutta luen sisustuslehtiäkin niin vähän ja naistenlehtiä vielä vähemmän (no, miestenlehtiä en lainkaan, hehe).
    Mitä mun piti nyt sanoa? Oli joku punainen lanka, jonka kadotin...
    ...
    scrollaan ylös ja alas...
    Ai niin! Henk. koht. en kyl tajua, kuka vaatii, että tiskirätti olisi ja pysyisi hohtavan valkoisena iäti?! Siis haloo, se on siivousväline. Öh. Tässä on nyt varmaan joku pointti, jota en tajua. Mutta mulle on ihan sama, jos se harmaantuu, kunhan toimii. Mitä vikaa harmaassa on, kysyn vaan, ja Ransu-kissani kysyy vielä enemmän!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No... niin, minusta tuntuu, että tuossa tiskirättieni puhtoisuusvaatimuksen takana on se käsitys, että kun ihminen ostaa kallista, laadukasta, kotimaista käsityötä, tuotteen olisi oltava jotenkin ihan ylivertainen teollisiin tuotteisiin nähden. Tuskin kenellekään tulisi mieleen vaatia, että Wettexin tai Chifonetin tai Marimekon sieniliinan pitäisi pysyä ikuisesti hohtavan puhtaana käytössäkin. Käsityön laatuvaatimukset ovat korkeammat kuin muiden tuotteiden.

      Poista
  2. Luettu! :D
    Todella kattava postaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvelin, ettei tämä selostus kyllä kiinnostaisi ketään muuta kuin itseäni. Saat virtuaalisen mitalin luekmisesta. :)

      Poista
  3. Olipa mielenkiintoista lukea tulosten avaamistasi! Itse kun olen tylsä virkamies, niin on avartavaa lukea käsityöläisyrittäjän ajatuksia ja pohdintoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, jos jaksoit kiinnostua. Eikös tylsien virkamiesten heiniä olekin juuri kaikenlaisten raporttien ja tilastojen tutkiminen? :)

      Poista
  4. Hmm, tuosta imukyvystä. Tuli vaan mieleen, että onhan sekin mahollista, että rätin käyttäjä on sitä pestessään (muun pyykin mukana) lorauttanut epähuomiossa joukkoon huuhteluainetta. Sehän heikentää imukykyä.

    Ja meillä rätit on ainakin pysyny hajuttomina, mut keksin kyllä meijän taloudesta useita käyttötapoja, millä se haju saadaan niihin ;). No, niihin hommiin meillä on tietty omat rätit (jotka haisee!). Mutta siis yritän sanoa, että kyllähän rättien käyttöönkin varmaan sisältyy joku virhemarginaali... Ja eiks niin sanota, että poikkeus vahvistaa säännön? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huuhteluaine voi olla yksi selitys ja toinen voi olla se, että rätti on vedetty pakasta, testattu, todettu heikoksi ja lopetettu sen käyttäminen siihen. Jos sitä ei käytä opidempään, sille ei edes anneta mahdollisuutta.

      Joissain noissa haisuvastauksissa oli mainittu, että rätttiä on käytetty ohjeen mukaan, joten minun on kyllä tässä nyt ensijaisesti käännyttävä katsomaan tuotetta ja tutkittava asia kunnolla.

      Ja onhan hajukin kyllä hyvin subjektiivinen käsite.

      Poista
  5. Huomenta. Hajusta. Meilläkin tiskirätit välillä haisee (meillä on bambuvirkattua, mikrokuitua, puuvillaa jne.), mutta yleensä siksi, että joku on pyyhkinyt kaatuneen maidon, eikä ole huuhdellut rättiä. Käytön jälkeen huuhdellut rätit eivät pääsääntöisesti haise. Eli rohkenen väittää, että haisuliräteissä on käyttäjässä vika.

    Kuoseista. Sinulla on itseasiassa tosi laaja valikoima. Minä ehkä pienentäisin valikoiman. Vaikkapa kuusi parhaiten myyvää ja kutakin kaksi väriä. Sitten satunnaisesti kausituotteita (vähintään kesäksi ja jouluksi) ja niistä aina kerrotaan (hypetetään) että rättejä on määrälti eli tietty määrä.

    Mulla ei vieläkään ole sun rättiä. Joku päivä ostan, kun osuu se sopivin. (Tuli vaan yhtäkkiä mieleen, että mites olisi vanha veturi...)

    Mutta kaikkinensa, kuosit ovat hienoja, kotimaisuus ja ekologisuus tärkeitä, persoona rättien takana on oikeasti merkitsevä asia! Kiitos, että jaksat yrittää!

    Anu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maito! Se on varmasti todennäköisin selitys. meillä maitoa ei käytetä kuin Sulon kahveissa, ja harvassa ovat ne kerrat, kun sitä edes loiskuu pöydille. Minäpä teen nyt maitotestejä. Olin ajatellut kokeilla oikein vartavasten myös seitiä ja tonnikalaa.

      Tuo, mitä sanot kuosien määrästä ja kausivaihteluista on juuri se tapa, jolla tätä hommaa pitäisi hoitaa. Nyt minulla on noin 80 metriä kankaita valmiiksi painettuna, joten näillä mennään varmaan tämä kevät, mutta sitten on kyllä aika pohtia vakavasti toisenlaista toimintatapaa.

      Poista
  6. Mielenkiintoista! Meilläkin rätit välillä haisevat, mutta epäilen syypääksi esikoista, joka ei oikein ole vielä sisäistänyt tuota huuhdontapuolta. Vaikutusta lienee kyllä myös sillä, että mitä on pyyhitty, mutta meillä näitä rättejä käytetään kyllä pelkästään keittiön ja ruokapöydän hinkkaamiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en itsekään huuhtele rättejä kunnolla ja välillä en lainkaan. Tänä aamunakin löysin rievun litimärkänä tiskaamattoman paistinpannusn pohjalta. Eikä se silti haissut! Minusta tuntuu, että roiskuneiden ruoka-aineiden laadulla täytyy olla suuri merkitys. Se maito, mitä Anu tuossa ylempänä ehdotti, voisi olla aika hyvä selitys. Rasvallinen maitohan alkaa itsessäänkin löyhkätä aika pian ja näin imukykyiseen ja tuhtiin rättiin se saattaa jäädä muhimaan.

      Poista
  7. Hajusta ja harmaantumisesta. Hajuub vaikuttaa myös se missä rättiä pidetään käytön välillä. Aiemmin rättini haisivat (ei bambu ja bambu), kun välillä ne majasivat tiskialtaan pohjalla ja välillä altaiden välissä... tadaa.. kunnes keksin virittää paneeliverhotangon kuivauskaapin ritilään.... enää ei haise mikään rätti, kun pääsee kulvumaan. Jos pari ihmistä toteaa että haisee, niin mikäs syy se on poistaa markkinoinnista hajuttomuus. Ei päänsärkylääkekään vie aina kipua. Mullakaan ei vielä ole rättiäsi vaikka usein olenkin kaupassasi käynyt haaveilemassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä rätit ovat aina märkinä myttyinä lavuaarin pohjalla tai makaavat reunalla ja ne eivät silti haise.

      Minä olen aika tarkka siitä, mitä mainonnassa sopii sanoa. Voisin laittaa pienellä präntillä, että 90% käyttäjistä on todennut rätit hajuttomiksi. :)

      Esimerkiksi monet bambutuotteita valmistavat yritykset markkinoivat niitä yhä antibakteerisina, vaikka heillä ei ole käsittääkseni antaa sellaista tutkimustulosta, jossa antibakteerisuus todistettaisiin.

      Poista
    2. Mutta tuo sinun paneeliverhotankoideasi on ihan mahdottoman hieno! Minä varastan sen! Sitten rätin kuosikin on nätisti aina esillä!

      Poista
  8. Ihanaa kun sait noin paljon positiivista palautetta. Varmaan harva tuote saa näin paljon pelkkää positiivista palautetta. Olen onnellinen puolestasi!! Onnea vaan jatkossakin itsensä työllistäjälle!! Sinunlaisiasi ihmisiä tarvitaan!!!

    Vakkarilukija

    VastaaPoista
  9. Kiva kun jaksoit koota tulokset tänne. Minä olin yksi niistä jotka toivoivat ohuempaa rättiä, mutta nyt kun luin selityksen niin en toivo enää (joo, mullekin ihanat kuosit on tärkein seikka räteissä).

    Tuosta hajuasiasta sen verran, että ollaan aika huolettomia rätin käyttäjiä (ei varmaan noudateta mitään ohjeita) ja silti ei oo rätti haissut. Ja meillä käytetään myös maitoa paljon joten on sitäkin varmaan tullut pyyhittyä (lähinnä siis miehen on tullut pyyhittyä koska se ei halua toteuttaa/muista mun viisaita kodinhoitoneuvoja), vaikka mä koitan sitä välttää juuri järkyttävän hajun vuoksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jopas nyt jotain. Mahdankohan ikinä löytää selitystä sille, miksi toisen rätti haisee, mutta toisen ei...?

      Poista
  10. Minä olen kerran saanut rätin haisemaan.. jäi yöksi kattilanpohjalle jossa oli vielä toinen kattila päällä, oli siis melkein kuin umpiossa ja kattilassa oli mannapuuron jämät ja vähän vettä, siellä se rätti yön yli lillui.. mutta haju kyllä poistui ilman konepesua.. ja silti mainostan kaikille rättiäsi hajuttomana :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauhistus, tuo kuulostaa kyllä aika hard core -testaukselta! :D

      Poista
  11. Hei mielenkiintoista luettavaa. Moni oli kanssani samaa mieltä tuosta paksuudesta ja hitaasta kuivumisesta. Yksinkertainen kangas ei selostuksesi jälkeen tunnu järkevältä vaihtoehdolta. Itselläni on tapana heittää rätti ja keittiön käsipyyhe pesukoneeseen joka kerta kun pesen jotain eli monta kertaa viikossa. Hajuongelmaa ei siis synny. Rätin vääntäminen on vähän hankalaa kun kaksinkerroin se on aavistuksen liian pieni mytty. Minusta rättien kuosit ovat niin ihania, että tällä paksuusongelmalla ei ole merkitystä.
    Olisi kivaa, jos saman kuosin keittiöpyyhkeitä olisi enemmän tarjolla. Uudessa remontoidussa keittiössäni "joudun" pitämään pyyhkeet ovenkahvassa näkösällä roikkumassa, joten on tärkeää, että pyyhkeet ja rätit ovat samaa sarjaa :-) Varmasti rätti-pyyhe-settejä onkin, mutta en ole sattunut juuri silloin nettikauppaan.
    Teet Susanna hienoa työtä! Meidän keittiössä ei enää nähdä chifonetteja sun muita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keittiöpyyhkeet ovat sellainen asia, joiden menekkiä nyt seurailen ja teen päätöksiä sitten sen mukaan uusista kuoseista. Niiden myynti on kuitenkin vain kymmeniä kappleita, kun rättien kohdalla puhutaan tuhansista, joten minun ei kannata kovin hirmuisesti panostaa pyyhkeisiin ainakaan toistaiseksi. Uusien painoseulojen tekokustannukset kun ovat aika kovat.

      Poista
  12. Olisitpa nähnyt venäläissyntyisen kiukkuisen esimurkkumme ilmeen, kun laitoin "Kiukkuinen kuopus" -rätin ekaa kertaa keittiön hanan päälle. Toinen oli aivan ällikällä lyöty..."mitä..., ööh... onko tuo minun kuvani" Se osui ja upposi. :-D

    VastaaPoista
  13. En ole kyselyysi vastannut, kun mulla ei sun rättejä ole (niitä toki olen jo pitkään ihastellut, kuosisi ovat todella kivoja, eikä hintakaan ole liian paha). Sen sijaan löytyy yksi lahjaksi saatu Kiertin ja iso pino vaippakäyttöön (se käyttö jäi idean tasolle) ostetusta bambufroteesta itsesaumuroituja. Nää itsetehdyt on simppelisti tummanruskeat ja loistavan värinsä vuoksi ihan jatkuvasti käytössä (ja vaalea Kiertin rätti on lähinnä kaapissa pölyyntymässä). Vaalea tiskirätti ei vaan meidän taloudessa toimi...

    Mutta bamburätti yleensäkin ottaen on ihan mahtava tuote (ja oonpa siksi miettinyt sun rättien ostamista anopille, jolla on ihan karseita haisurättejä, mutta kun se kehveli säilöisi sen kaappiin...tiedättehän tällaiset vanhat ihmiset jotka ei uutta ota käyttöön niin millään). On ihanaa kun voi vaan heittää rätin pesukoneeseen ja ottaa uuden raikkaan kaapista tilalle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minunkaan äitini ei raaskinut käyttää rättejä tosi pitkään aikaan. Kuskasin hänelle sitten kakkoslaatuisia sellaisen pinon, että ymmärtäisi, etteivät ne tule ainakaan loppumaan kesken koskaan, vaikka jonkun niistä raaskisikin ottaa käyttöön!

      Poista
  14. Onnittelut! Loistavaa palautettahan sinä sait! Ja aiheesta, sanon minä, vuosia rättejä käyttäneenä!
    Mutta niinhän se menee, ettei tässä maailmassa kaikkia voi, eikä tarviikkaan voida, mielyttää. Jopa kateus saattaa palautteseen vaikuttaa :(
    Mukavaa päivää sinne ja kiitos todella hyvistä räteistä!
    tuksu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuksu!

      Niinhän sitä jopa sanotaan, että hyvän tuotteen pitäisi herättää myös voimakkaita negatiivisia tuntemuksia: toisten pitää sitä rakastaa ja toisten vihata.

      Poista
  15. Oli jotain tärkeää sanottavaa rättihommasta, mutta unohdin sen, kun havaitsin sunkin katsovan Criminal Mindsiä. Fanitan Reidiä teinityttömäisellä innolla :D

    Kerron, jos muistan sen myöhemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. IIIIIIIIK! Siis Reid on MUN! Pidä teinityttömäiset näppisi siitä erossa! :D

      Olen oikeasti ihan häiriintyneellä tavalla koukussa Criminal Mindsiin. Pilvitehtaamon Tin blogissa tästä justiin pari päivää sitten keskusteltiinkin.

      Sulo sanoo aina "siun kaverit" niistä tyypeistä, ja minua ei saa häiritä puolella sanallakaan, kun katson sarjaa. Minun ja Dr. Reidin väliin ei pääse mikään eikä kukaan. Välillä on vaikeaa jopa keskittyä siihen, mitä ohejlamssa tapahtuu, kun olen niin lumoutunut Reidin kasvoista, ilmeistä, eleistä, puhetavasta.

      On aika huippua, että en ole ainoa näin säälittävä. ;-)

      Poista
    2. No sanos muuta! :D Ihan sama juttu täälläkin. En aikaisemmin noteerannut koko sarjaa, mutta Foxin uusinnat sitten koukutti ja nyt nökötän joka ilta uskollisesti kello 21 telkkarin ääressä teemuki käsissä. Monesti olen kotona iltavuorosta just tasan yhdeksältä ja juoksen autotallilta olohuoneeseen huudellen "POIS ALTA!" :D En malta ottaa edes kenkiä ennen ensimmäistä mainostaukoa.

      Kannattaa tutustua muuten siihen näyttelijäänkin, sillä on omat sivut. Ihan loistava tyyppi :D

      Meillä on nyt töissäkin yksi harjoittelija, joka fanittaa myös Reidiä :D Kohta pitää perustaa faniklubi.

      Poista
    3. :D

      Meinasin itsekin ehdottaa sinulle, että tutustu myös Matthew Gray Gubleriin, sillä tyyppi on oikeassa elämässä vähintään yhtä mainio! Minä fanitan kaveria Facebookissakin. Oli ihan hilkulla, etten ostanut jotain T-paitaakin, joss aoli hänen piirtämänsä kuva.

      Poista
    4. No hitsi, sellainen T-paita pitäisi kyllä varmaan hankkia :D

      Poista
  16. Hauskaa rättipolitiikkaa :)

    Kyllä kaikilla räteillä on aikansa. Jos niitä käyttää kuinka vain ja mihin vain, elämän jälkiä tulee. Ja elämän tosi on, että vaalea tummuu ajan myötä. Kukin käyttää rättiään siihen mihin sattuu sitä käyttämään, ei siinä rättimestarilla enää ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa. Rätti on kulutustuote, kun sen aika on mennä, se menköön ja hankittakoon Susannan uusi rätti. Ja sitten kun halutaan karkeampaa pintaa, niin otetaas vaikka virkkuukoukku käteen, ei Susannan kaikkea tarvii tehdä.

    Mutta jos oikeasti miettisi jonkin muun väristä rättiä, niin mikäs se
    sitten olisi? Missä muussa värissä kuosisi oikeasti pääsisivät näkyville? Kysyn vaan.

    Ihan parasta on se, että sinä teet sitä mistä tykkäät ja saat siitä vielä elantosikin. Saat elää omaksesi tuntemallasi tavalla, osaat nauttia elämästä ja mikä parasta, me asiakkaat saamme ostaa ihania rättilöitäsi. Mitä muuta vielä räteiltä voisi vaatia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hulvaton kommentti! :D

      Valmiiksi harmaa rättihän olisi paras vaihtoehto, ja siinä vielä erottuisi musta painatuskin. Voisin alkaa julistaa harmauden ilosanomaa värikkyyden sijasta.

      Vakavasti puhuen haluan muistuttaa, että jos bamburätti pääseekin kulahtamaan vähemmän kauniiksi käytössä, sitä ei silti kannata heittää pois. Sen siivosuominaisuudet ovat yhä mitä parhaimmat vaikkapa vessansiivouksessa tai remonttihommissa. Meilläkin on yhä käytössä niitä vuoden 2009 riepuja.

      Poista
  17. Mahtavaa että julkaisit kyselysi tulokset. Se oli kiinnostavaa luettavaa käsityöläisen silmiin, vaikka en rättibisnestä tee :D Sulla on kyllä mieletön määrä hienoja kuoseja valikoimissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka kyselyn tekeminen oli pelottavaa, kyllä suosittelen sitä kaikille yrittäjille. :)

      Poista
    2. Pitää varmaankin itsekkin rohkaistua ja kokeilla joskus. Olen joskus ollut tilaisuudessa jossa muut käsityöyrittäjät arvioivat tuotteitani. Se oli pelottavaa, mutta sain kuitenkin hyvää ja rakentavaa palautetta.

      Poista
    3. Ehkä jopa vielä pelottavampaa kuin asiakkaiden arvio!

      Poista
  18. Kiitos yhteenvedosta. Nyt ymmärrän miksi ei ole ohuempia rättejä. Ja täytyy myöntää, että siihen kaksinkertaiseen kyllä tottuu ajan kanssa. Hajuongelmia ei ole, mutta lykkään tiuhaan tahtiin pyykkikoneeseen juuri esim. maitotahrojen takia.
    Sun rätit on mulla keittiökäytössä. Rinnalla DIY rättejä jotka on tehty mummon vanhasta froteepyyhkeestä. Molemmat toimii, mutta huomana että ne froteiset kuluu pahemmin. Eikä niitä kehtaa pitää esillä kun käy vieraita, sun rättejä kehtaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo käyttämäni bambukangas on kyllä kestävää sorttia. Meillä käytetään saman valmistajan muita bambukankaita yöpaidoissa ja puseroissa, mutta ne kuluvat puhki kyynerpäistä melko nopeasti.

      Poista
  19. Minäkin muistaakseni kommentoin tuosta rättien paksuudesta mutta hyvä kun julkaisit tulokset niin selvisi sekin, miksi rätti on sellainen kuin on. Pidämme hänestä juuri sellaisena, siis :)

    Tuon hajuongelman aikaansaamiseen on ainakin meidän huushollissa yksi pettämätön konsti: piimä. Meidän molemmat lapset juovat oikeastaan pelkästään piimää ruokajuomana ja niitä piimälaseja kupsahtelee kumoon vähintään yksi per ateria. Kun piimän imeyttää bambuun, ei bambu suostu sitkeälläkään huuhtelulla luovuttamaan kaikkea piimää ulos ja alkaa sitten tuoksahtaa. Eli piimätilanteiden jälkeen rätti on viskattava pyykkiin. Siksi meillä on melkoinen arsenaali rättejäsi käytössä kun osa on aina joko tulossa tai menossa tai pyykkikoneessa pyörimässä, ja siksi meidän rätit on mahtavan imukykyisiä :) Minä en tätä koe siis minkäänlaisena ongelmana, yleensä ne rätit rötvääntyvät kaiken maailman mustikkasopissa ja kahvitahroissa muutenkin ja kestävät pesua niin hyvin ettei ole sen suhteen mitään valittamista. Mutta tosiaan tuolla piimäkonstillakin rätin saa kyllä haisemaan, vaikka rättiä huuhtelisi sitkeästikin piimän pyyhkimisen jälkeen.

    Mutta tämä nyt on universaali totuus joka pätee kaikkiin maailman tiskirätteihin, luulen ma.

    Terveisin Laamapaita-Laura :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tästä piimäraportista! Näillä kommenteilla on ollut tosi huojentava vaikutus: ehkä ei olekaan maailmankaatavan kauheaa, jos rätti joskus haiskahtaakin. Pahinta olisi, jos haju ei lähtisi pois pesussa.

      Vai sinä olit sen laamapaitakommentin takana! Olisihan pitänyt arvata, kuka pystyy sellaiseen verbaalikkaan! :D

      Poista
  20. Mäkin kiitän Laurakaisaa tosta piimävinkistä! Olen ihmetellyt miksi meidän rätti välillä haisee, vaikka olen aika tarkka siitä että se pestään huolella käytön jälkeen ja levitetään kuivumaan. Nytpähän tiedän heittää sen heti piimän pyyhkimisen jälkeen pesukoneeseen :)

    VastaaPoista