Minä otin tässä muutama päivä sitten ihan itse yhteyttä paikallislehteen, koska toivoin heidän tekevän Susannan Työhuoneesta yritysesittelyjutun, kuten monesti paikallisista yrityksistä tehdään. No, yritysesittelystä ei lehdessä niinkään innostuttu, vaan he halusivat tehdä oikein kunnon artikkelin meistä ja asemasta.
Juttu ilmestyi tämän päivän Uutisvuoksessa ja sille oli varattu aika huimasti tilaa. Etusivulla oli iso kuva ja itse juttukin vei yli puolikkaan sivun. Teksti oli minusta hyvin ja hauskasti kirjoitettu, mikä yllätti minut, sillä pienissä paikallislehdissä toimituksen taso ei välttämättä aina ole kovin korkea.
Aika paljon meitä ahdisti tämänkaltainen julkisuus: emmehän halunneet itseämme tuoda esiin, vaan saada näkyvyyttä Työhuoneelle.
Mutta palkka julkisuuteen eksymisestä tuli heti tänään, kun pihaamme ilmestyi pariskunta, jolla oli tervetullutta kerrottavaa. Se liittyy vanhoihin kirjeisiin, jotka Sulo löysi syksyllä imuroidessaan tuuletusräppänää. Lukekaahan postaus kirjeistä täältä kliks, niin toivottavasti pääsen huomenna kertomaan asiasta lisää.
7 kommenttia:
Huomenta! Näyttäisit lehtijutun kuvat kokonaisuudessaan, niin mekin, jotka emme lehteä käsiimme saa, näkisimme :) Olisi kyllä hauskaa lukea juttukin. Voisitko kertoa enemmän, mitä niissä kirjeissä on kirjoitettu pojalle? Kauhea uteliaisuus iski, kun luin vanhan postauksesi.
Minä olen taas evakossa yläkerrassa, kun kylpyhuoneessa ja keittiössä tapahtuu...olen hyvin meluherkkä ja kammoan tuota meteliä.
Vastaan kysmymykseesi omassa kommenttiloodassani:)
Blogisi on tosi kiva yhäkin! On vain kolme blogia, jonka uudet postaukset tahdon nähdä välittömästi ja tämä on yksi niistä :)
Niin, johonkin on raja vedettävä yksityisen ja julkisen välillä. Onneksi suurin osa suomalaisista taitaa olla aika yksityisyyttä kunnioittavaa porukkaa.
Mielenkiintoista että heti tuli lisätietoa asemanne historiasta! Odotan kiinnostuneena...
Jään kiinnostuneena odottamaan "kirjeiden salaisuutta"!
Toivon samaa kuin Mia, että laittaisit koko lehtijutun -lukisin mielelläni!
Sen skannaaminen on aika hankalaa, kun se on melkein koko sivun kokoinen juttu.
Mia, kunpa ne teidän maestronne saisivat homman loppuun mahdollisimman pian. Minäkin inhoan meteliä ja voin kuvitella, miten kurjaa sitä on kuunnella monta päivää.
Siskoni huomautti, että koko jutun skannaaminen saattaa olla tekijänoikeuksien rikkomista. Otan selvää asiasta ja palaan asiaan myöhemmin.
Ihanaa, jään odottamaan tietoja niistä kirjeistä! Minua kiehtoo NIIN paljon tuollaiset asiat :)
Minusta kuulostaa ihan hauskalta se lehtijuttu, sen avulla varmaan tutustuu uusiin ihmisiin ja toivon että myös asiakkaisiin!
Kirjeiden sisällöstä en valitettavasti voi teille kertoa. Ne ovat toisten ihmisten asioita. Eihän meidänkään olisi kuulunut niitä oikeastaan lukea.
Lähetä kommentti