lauantai 18. kesäkuuta 2011

Jaa miksi ei kanoja

Pysyn yhä kana-aiheessa, ennenkuin jatkan taas muurahaisaiheesta. Eläinteema tuntuu nyt valtaavan blogini remonttijuttujen kustannuksella. Koska sain edelliseen postaukseen kannustavia kanapositiivisia kommentteja, tunnen tarvetta selittää, miksi emme ole suin päin niitä kanoja ottamassa.

Puolesta: Susanna. Vastaan: Sulo. Tunneajattelu: Susanna. Järkiajattelu: Sulo.

Pihallamme seisoo hirsirakenteinen ulkorakennus, jonka päädyssä on talli/navetta. Olemme vastikään saaneet kuulla, että sodan jaloista lähtenyt evakkopariskunta majoittui tänne asemalle ja heillä oli mukanaan yksi lehmä. Eli ainakin yksi eläin on kerran asunut tallissamme.

Puolesta:
Valmis talli sopisi hyvin kanoille. On hirsiseinät, betonilattia ja kylliksi tilaa. On myös lannanluontiluukku rakennuksen taakse. Siitä olisi kätevää avata kanoille kulku pihalle ja vanhan lantalan ansiosta niillä olisi ulkona myös katto suojakseen. Tarhan voisi jatkaa suurensuureksi rakennuksen takana olevalle villiintyneelle alueelle. Minusta kanoilla pitää olla reippaasti tilaa temmeltää, jotta niillä olisi edes hiukan vapaudentunnetta.

Vastaan:
Rakennusta tarvitaan pihatyökalujen, ruohonleikkurin, lumikolien, multasäkkien ja muiden tarpeellisten tavaroiden säilytykseen. Jos siellä olisi kanoja, sinne pitäisi vetää sähköt. Talveksi pitäisi laittaa lämmitys. Sähkölaskumme ovat talvella jo muutenkin liian suuret. Saako tällä tontilla edes pitää kanoja?

Puolesta:
Kanat ovat helppohoitoisia, eikä niiden ruokkiminenkaan tule kalliiksi. Ne söisivät myös meidän ruoanjätteemme. Munat ovat terveellisiä, eikä meidän tarvitsisi enää ostaa isojen kanaloiden munia. Kanat ovat kauniita ja hauskoja, ja minä saisin toteuttaa (lähes olematonta) hoivaviettiäni. Sulon allergian takia kana olisi hyvä lemmikki, koska se ei eläisi sisällä talossa. Kanankakalla voisi lannoittaa tulevaa kasvimaata.

Vastaan:
Kotieläimet sitoisivat meidät tiukasti kotiimme. Vaikka kanat pärjäävätkin melko hyvin itsekseen, olisi väärin jättää ne oman onnensa nojaan moneksi päiväksi. Emme haluaisi vaivata ketään niitä hoitamaan meidän poissaollessamme. Meillä on muutenkin kädet täynnä työtä, jota emme ehdi tehdä. Kanojen hoitaminen olisi vain yksi työ lisää niskaamme. Eläimistä on aina huolta. Ne sairastuvat ja kuolevat. Minä kiintyisin niihin kovasti ja menisin mureniksi, kun niille tapahtuisi jotakin. Kanankakka haisee pahalta ja rakennus sijaitsee aivan keskellä pihaa.

Tässä vaiheessa Vastaan voittaa Puolestan. Ikävä kyllä.

12 kommenttia:

  1. Meilläkin oli suunnitelmissa ottaa sellaisia hienoja Plymouth Rock -rotuisia kanoja...niitä vaan oli vaikea löytää mistään, kun ovat aika harvinaista rotua ja navetta on vielä remppaamatta...sitten naapuri otti viime kesänä kanoja ja tietenkin kukko olla pitää...sen aamu neljältä alkavan kiekumisen jälkeen ei enää innosta ottaa mitään kanoja...nimimerkillä kukkoa viinissä olis ihan hyvää ;) varsinkin sitä naapurin kukkoa.

    VastaaPoista
  2. Jos haluat yhden lauseen vastaan vielä, niin voin kertoa, että kanat sotkee majoitustilaansa aivan mahdottomasti. Pöllyttävät ja mellestävät. Eli tuo hieno rakennuksenne seinineen menisi kyllä aika lailla hukkaan kanalana....

    Kanat muuten voi kesällä hyvin olla vapaana pihassa. ainakin silloin kun ihmisetkin ovat. silloin niitä on erihauska seurailla.

    Meillä kuoli eilen yksi kana, ihan yhtäkkiä. Ehkä vanhuuteen? Pitäisi uusia koko eläkekatras muutenkin.

    VastaaPoista
  3. Ai niin joo, suosittelen omasta kokemuksesta kyllä ottamaan kesäkanoja ympärivuotisten sijasta. Muninta kuitenkin heikentyy aika nopeasti ja lisäksi kanoista ei kyllä ole yhtään mitään iloa kylmän pihan takana kylmässä rakennuksessa. Eikä ihmisistäkään ole siis kanoille mitään iloa talvella.

    VastaaPoista
  4. Kesäkukka, tuossakin on muuten yksi hyvä puolesta-vastaan-lisäys. Kukko tarvitaan pitämään järjestystä yllä, mutta onhan sen kiekuminen kyllä rasittavaa.

    Leena, hyvä pointti se kanojen sottaisuus ja hienon rakennuksen pilalle meneminen. Aikamoisen painava Vastaan-argumentti.

    Minä en halua pitää kanoja tyystin vapaana, koska tässä menee tie ihan vieressä, ja koska en halua alkaa kulkea pihalla kengät jalassa. Meilläkin oli joskus vapaana seikkaileva kana, ja kyllä sitä kakkaa yhdestäkin kanasta riitti. Vaikka kyllä parasta olisi kun kanat saisivat liikuskella miten mielivät. Minusta oli mukavaa joskus nuorena, kun Lahja-kana aina käpertyi kainalooni viltille aurinkoa ottamaan.

    VastaaPoista
  5. Jaa-a kyllä meidän maatiaiset vaan munivat ympäri vuoden niin paljon vielä, että ei tiedä minne ne munat laittaisi...

    VastaaPoista
  6. Tervehdys Sinulle Susanna!

    Kaikissa asioissa on vähintään kaksi puolta, se onkin puntarihomma mikä painaa eniten omassa elämässä.

    Kanojen tarvitsema "reviiri on kukon reviiri, se on 50-200m2, siis melko pieni. sieltä kanat poistuvat ani harvoin, jos poistuvat kukko (kukot seuraavat mukana.
    Kukko ei ole järjestyksen valvoja, se on turvallisuuspäällikkö (siis kanojen).

    Kukko kiekuu mihin aikaan tahansa vuorokaudesta, se ilmoittaa sillä kaikille lähiseudun KUKOILLE, tämä alue ja nämä kanat ovat minun!
    Kukko kiekuu talvellakin, ihminen oppii elämään radan varressakin, junankin ääni häviää sinä asuessa.

    Suomalainen maatiaiskana munii useita vuosia. talvella muniminen riippu valosta, siis valoa pitämällä kanalassa jatkuu muninta. toki munivat vähemmän kuin tehokanaloiden hybridit, vastapainoksi ovat kuitenkin terveitä, käyttävät kaikki ruuan tähteet, ovat sopuisia oikean kokoisessa parvessa, lisääntyvät omatoimissti. Esteettinen puoli onkin sitten makuasia.
    Minun mielestäni kauniita. Kanakantoja
    on toistakymmentä, poikkeavat jonkun verran toisistaan.

    Lisätietoa löydät MTT:n sivuilta.

    Mielenkiintoisen lisän tuo kananpitoon liittyminen maatiaiskanansäilyttäjäksi, siitäkin tietoa MTT:stä!

    terveisin Maria Veikontytär
    Maatiaiskanan säilyttäjä v:sta 1999
    blogissani kuvia ja jonkun verran tietoakin näistä minun Piikkiöläisistäni.

    VastaaPoista
  7. Kiitos Maria Veikontytär! Minustakin kanat ovat hyvin kauniita. Hienoa, että olet maatiaiskanansäilyttäjä! Käyn kurkkimassa blogiasi.

    Minulla oin ollut siis vähän väärä käsitys kukon roolista. Muistan lapsuudesta, miten kukko jakeli ruokia kanarouville ja piti huolta, että nokkimisjärjestyksen ylimmät saivat eniten.

    Senkin muistan, että munia saatiin myös talvella.

    VastaaPoista
  8. Kanoja pihaan vain! Tää on hyvä keskustelu, koska itsekkin haaveilen kanoista. Ja innostuin paljon siitä Hesarin jutusta että neljä kanaa riittäis. Mutta meille otetaan kanoja vasta noin viiden vuoden päästä kunhan lapset vähän kasvaa = vähemmän hoidettavaa lapsissa, ja remontti etenee= vähemmän hoidettavaa talossa.

    Mä tykkään maatiaiskanoista ja jo niiden säilyttäjäksi ryhtyminen on hyvä teko.

    VastaaPoista
  9. Pidetääs siis haaveita yllä. Jos ei heti toteudu, niin ehkä joskus kuitenkin.

    En lukenut Hesarin juttua, mutta neljä kanaa kuulostaa aika hyvältä. Kanoissa on sekin haittapuoli, että sitä nokkimisjärjestystä tekee pahaa seurailla, joten yksi kana olisi minun kannalta kaikkein paras ratkaisu - kanan kannalta varmasti ei.

    VastaaPoista
  10. Mulla on ollut yhtenä kesänä kanoja kesäasunnossani - oli ihan pakko ottaa sinne kolme tappouhan alla olevaa kanaparkaa, kun oli tyhjä navettakin tarjota. ;) Toisinaan kääkkäilivät pihallakin, mutta pääosin olivat ovien takana navetassa naapurin koiran vuoksi.

    Saivatpa syksyllä vielä jatkoaikaakin, kun löysin niille hyvän kodin. =)

    VastaaPoista
  11. Meilläkin on kanoja. Viime talven laumassa oli vain viisi yksilöä ja täytyy sanoa, että ei ne kyllä juurikaan haisseet. Nyt tuolla kanalassa on huomattavasti vahvempi aromi kun eläinmäärä on yli kolmenkymmenen ja kanojen lisäksi on ankkoja jotka sotkevat ihan tosissaan :)

    Kanat tuntuukin todella siisteiltä otuksilta noiden ankkojen seurailemisen jälkeen.

    Kesäkanat voisi olla hyvä ratkaisu. Jos vain malttaa hävittää ne kanat sitten kivan kesän jälkeen...

    VastaaPoista
  12. En pysty edes ajattelemaan kesäkanan kamalaa kohtaloa syksyllä. Uuden kodin löytäminen kun ei olisi ollenkaan varmaa.

    VastaaPoista