lauantai 11. kesäkuuta 2011

Sodanjulistus saunanpilaajille


Kun sain tapettua kaikki saunan sisälle ilmestyneet siivekkäät lisääntyjämuurhaiset, oli aika ruveta etsimään pesää.

Se löytyikin helposti. Saunan takana kohtasin työläismuurahaisia hiipimässä hirren raosta sisälle. Siinä kohdassa vanha hirsi vaihtuu joskus uusittuun. Tutkailin vanhaa hirttä ja löysin muutaman pienenpienen pyöreän reiän. Hirsi vaikutti kuitenkin kovalta ja terveeltä.

Päätin uhallakin kaivautua hirren sisälle siitä kohtaa, mihin muurahaiset olivat pieniä kulkureikiään jyrsineet. Hirsi olikin ulkopinnaltaan ihan tervettä, mutta ikävä yllätys paljastui sisäpuolelta. Pelkkää haperoa. Ja lauma vilistäviä työläismurkkuja, jotka hätääntyivät yllättävästä tunkeutujasta. Ja olin kyllä näkevinäni myös munia. Aloin kaivaa pitsimäistä hirttä ulos reiästä, mutta tajusin pian, että reikäni on aivan liian pieni.

Suurensin reikää, sumutin myrkkyä, kaivoin sisuksia ulos ja suurensin taas. Lentäviä muurahaisia en enää tavannut, vaan pelkästään niitä pienikokoisempia normimurkkuja, joiden kuolinkamppailua yritin helpottaa liiskaamalla niitä sormillani. Myrkytettynä kouristelevien muurahaisten tuskaa on kamala katsella siitä huolimatta, että ne ovat täyttä päätä tekemässä selvää meidän kallisarvoisesta saunastamme.

Kaivoin lisää. Yhtäkkiä muurahaiset muuttuivat suuremmiksi ja ärhäkämmiksi. Ne pistivät minua ja olivat selvästi taistelutahtoisempia kuin aiemmin tapaamani työläiset. Ja sitten sain kiikkiin yhden suuren siivekkään tyypin. Ajattelin voitonriemuisesti löytäneeni kuningattaren, ja voittaneeni myös sen parhaat henkivartijat.

Mutta tuhoutunutta hirttä jatkuu vielä joka suuntaan. Helpointa olisi surauttaa moottorisaha käyntiin, mutta koska Sulo on yhä jalkapuoli ja minä pelkään moottorisahaa, joudun turvautumaan alkeellisempiin työkaluihin. Kova pintakerros hirsissä hankaloittaa purkamista aikalailla.

Ja sitten seurasi taas uusi pettymys: toinenkin siivekäs jättiläinen ilmestyi vastaan. Ei se edellinen sitten tainnutkaan mikään kuningatar olla. On jatkettava kaivamista. Tässä vaiheessa toivomme, että tuhottu hirsialue rajoittuu tuolle alueelle, jossa takana on muuri. En kestä, jos myös pukuhuoneen puoleiset seinät ovat pilalla.

---

Musiikkihaasteen neljäs biisi (ja viimeinen, sillä haasteen loppuosa ei enää inspiroi) on lannistuneeseen tunnelmaani sopiva.

A song that makes me sad: Pimeä tie, mukavaa matkaa on Leevi and the Leavingsin kappale, mutta minusta Olavi Uusivirta ja Paula Vesala ovat saaneet siitä vielä alkuperäistäkin surullisemman.

Pystytkö kuuntelemaan ilman kyyneleitä?

14 kommenttia:

  1. Tribuuttilevy on soinut autossani ainoana vaihtoehtona jo toista vuotta. Joskus on ollut todella vaikeaa ajaa autoa silmät sumeina... Toinen hillittömiä itkukohtauksia aiheuttava kappale, samaisella Unelmia ja toimistohommia -levyllä, on Stellan esittämä Elämä ikkunan takana. Voi nyyh.

    VastaaPoista
  2. Niin ja voi hittolainen, että osaavat olla tuhoajia nuo muurahaiset! Pistää oikein vihaksi täällä ruudun takana!
    *tukikaivaa ja -hävittää*

    VastaaPoista
  3. Varsinainen jännityskertomus alkaa tuo muurahaispesän metsästys olla. Toivottavasti tuhot kuitenkin rajoittuvat muutamaan hirteen, pidän peukkuja.

    Ja juu, tuo on ihan hirveän surullinen biisi.

    VastaaPoista
  4. kyllä olet rohkea ja tarmokas sodankävijä noita muurahaisia vastaan vaikka moottorisahaa pelkäätkin ;) minäkään en mielelläni käytä mitään "vaarallisia" koneita. raivostuttaa kun tulevat ihmisten rakennelmiin...olisivat luonnossa niin saisivat olla siellä rauhassa nuo tuhoojat.voimia uurastukseen!

    VastaaPoista
  5. Olen luullut, että hevosmuurahaiset ovat niitä, jotka voivat tuhota kokonaisia taloja. Nyt pitäis kaivaa Panu Kaila esiin.

    Anu

    VastaaPoista
  6. Hienoa, olet julistanut sodan tuholaisia vastaan!! Nyt kannattais laittaa tuonne joku myrkkyjuttu, kenties sellainen rasia jossa on myrkkyä. muurahaiset vievät sitä jaloissaan eteenpäin ja kenties se kuningatarkin pääsis hengestään.

    VastaaPoista
  7. Voimia taistoon! Minulla ei ole noista kokemuksia, mutta Kaila kirjoittaa kirjassaan, että ko. muurahaiset inhoavat kalasoppaa, kanelia, petroolia ja suolaa, joita voidaan siis käyttää karkotteena. Tai kaataa kiehuvaa vettä niskaan tai sahata pesän pois ja kantaa metsään.

    VastaaPoista
  8. Ti, sama levy meilläkin auton vakiovarusteena. Minusta se on todella onnistunut levy ihan kaiken kaikkiaan, hienoja versioita täynnänsä. Mutta onhan ne biisitkin ihan lähtökohtaisesti hienoja.

    Anu, saunaa tutkiessani voin ihan syyllä todeta, että varmasti pystyvät tuhoamaan kokonaisen talon. ja ihan helposti vielä.

    liisa, niitä myrkkyrasioita on siellä jo. Yksi näkyykin tuossa yhdessä kuvassa. Minä en vaan oikein usko niiden tehoon. Todennäköisyys sille, että joku muurahainen edes vaivautuisi menemään sen lootan sisään on häviävän pieni.

    Varpasen asema, hauskoja vinkkejä Kailalla, kiitos! Meillä ei Kailan kirjaa itsellä olekaan, niin ei päästä tarkistelemaan. Ajateltiin nyt ensin käytellä myrkkyä ja hirsien poistoa, ja sitten kun muurahaiset näyttäisi olevan tuhotut, voisi levitellä noita luomuisempia torjunta-aineita pitkin poikin saunaa suojelemaan tulevaisuuden öttiäisiltä!

    VastaaPoista
  9. Hei! Tsemppiä taistoon! Oman kokemukseni mukaan nuo valkoiset rasiat ei toimi. Osta Baition-merkkisiä rasioita. Niissä on houkuttimena hunajaa, ja muurahaiset oikein syöksyvät sen perässä rasialle. Kovan kuhinan jälkeen on täysin hiljaista, murkut todellakin kuolevat. Omani löysin Kodin Terrasta, mutta kyllä kai niitä muuallakin myydään.

    Samaa mieltä tuosta biisistä, välillä oikein synkistelen, kuuntelen sitä repeatilla ja itken.

    VastaaPoista
  10. Voit varmaan kuvitella, mikä ahdistus täällä on kun meillä on tuo sama taistelu talossa :( Lahoa hirttä on paljastunut laudoituksen alta aika paljon.. Toistaiseksi sota muurahaisia vastaan näyttänee voitetun, myrkkyä on mennyt huimat määrät! Joudumme purkamaan laudoituksen lähes koko eteläsivulta ja hirsiä menee vaihtoon.

    Mineraalivillat + levyt + rännien puuttuminen = kosteus ja laho, jota murkut syö.

    VastaaPoista
  11. Voi ei Sanna! Olen tositositosi pahoillani teidän puolestanne. Tässä taistelussa muistutan itselleni jatkuvasti, että ONNEKSI EI OLE TALOSSA. Toivon teille hirmuisesti supervoimia!

    Miia, kiitos! Yritetäänpä etsiä Baitioneja. Minustakin nuo lootat tuntuvat ihan höpönhöpöltä. Tein kyllä oman muurahaisansan lasipulloon: hunajaa ja mädäntyviä luumuja, mutta kukaan ei edes vilkaissut pulloon.

    VastaaPoista
  12. ou mai gaad, miten viheliäsiä tuhoaisia! Ei muuta kuin liekinheittäjää ja napalmia vaan niskaan!

    t. luonnonystävä norppa..

    VastaaPoista
  13. Hei meillä on myös muurahaisongelma, kylläkin hevosmuurahaisia. Olen todennut että kaikki syöttilaatikot ja pesään kuljetettavat ruokarakeet ei toimi, paras on ollut jauhe joka tappaa murkut välittömästi. laitoimme sitä talon ympäri ja kulkureiteille ja enää ei ole muurahaisia näkynyt. Seuraava projekti on repiä seinä ja tuhota pesä lopullisesti. Kannattaa myös poistaa tontilta mahdolliset pesäpaikat ettivät pääse leviämään, pesähän tuottaa aina uusia kuningattaria, jotka voivat muuttaa talon nurkalle=(. Eli lahot kannot ja epämääräiset lahot puukasat pois.

    VastaaPoista
  14. Hevosmuurahaisiksi olen netin avulla nämäkin tyypit määritellyt. Kunhan saamme kaikki jyrsityt hirret pois, aiomme levittää sitä jauhemyrkkyä saunan ympärille ja ihan varmuudeksi myös talomme ympärille, vaikka siellä ei ollakaan mitään muurahaisiin viittaavaa havaittu.

    VastaaPoista