maanantai 17. marraskuuta 2014

Ihan liekeissä


Tulipa tämäkin koettua: messureissulta saldona on parinsadan euron tappio, mutta mieleni on ihan mahdottoman iloinen! Mitä kummaa?

No, enhän minä lainkaan odottanut, että Tampereen Käsityökortteli-puserrus voisi minulle mitään tuottaa, niin enpä päässyt pettymään. Mutta voi ähky, miten rikkaaksi silti tunnenkaan itseni nyt - nimittäin niin mahtavan hieno kokemus tämä oli.


Kuvat ovat tässä postauksessa ihan kaameat. Ymmärtääkseni kännykässäni on hyvä kamera, ja mielestäni olen sitä osannut aina ihan hyvin käyttääkin, mutta siitä huolimatta kaikki messuhallissa otetut kuvat ovat nyt ihan hirveitä. Onneksi Minttumaan Minttumaria otti hyviä kuvia näyttelystä. Niitä tulee Käsityökorttelin blogiin.

Lähdin torstaiaamuna ennen heräämistä ajelemaan Tampereelle ja taisin saapua ensimmäisenä meikäläisenä paikalle rakentamaan Käsityökorttelin näyttelyä. Meitä odotti siellä osaston kehikko, mutta seiniin ei köyhällä porukalla ollut varoja, joten niitä piti loihtia itse. Minä raahasin mukanani ison kasan panelia ja nikkaroin paikan päällä keittiööni seinän. Ja maalasinkin sen.



Pelkäsin etukäteen, että hutera kehikko ei kestä painavan rakennelmani taakkaa, mutta sehän kesti hienosti ja nippusiteet pitivät seinän pystyssä! Mikä suunnaton helpotus. Maalin kuivumista odotellessa kokosin infopistettä.



Meillä oli ihan oikea painettu otsalauta - koko 12 metrin osaston levyinen. Siitä graafikkosydämeni oli erityisen ylpeä. Tässä hommassa kun on niin tottunut askartelemaan itse kaiken maailman plakaatteja, niin tuollainen virallinen otsalauta oli minun silmissäni jotain ihan älyttömän professionaalia. Tosin suureksi mysteeriksi jäi se, miksi ihmeessä painotalolle lähettämäni valmis painotiedosto oli päätetty korvata ihan toisennäköisellä ratkaisulla. Fontti oli väärä ja asettelu aivan eri kuin mitä olin suunnitellut. Väri kuitenkin oli kohdallaan, joten en jaksanut nostaa asiasta kohtausta. Väärää fonttia tuskin huomasi juuri kukaan. Maailma kun on niin erilainen graafikon silmin.



Näyttelyn rakentaminen porukalla oli todella kivaa. Jokainen meistä viidestä rakentajasta teki oman huoneensa, mutta apua annettiin puolin ja toisin tarvittaessa. Siinä kohtaa olin taas kovin onnellinen siitä, että pääsen tekemään tällaisiakin asioita, kun kuulun tähän hienoon ryhmäämme. Pääsin kokeilemaan stailaamista!

Näyttelyssä oli 53:n yrityksen tuotteita. Niitä ei oltu rankattu mitenkään, joten vaarana oli, että mallikodistamme tulisi hurja sekamelska. Kaikki tuotteet kun olivat hyvin eri tyylisiä. Mutta suureksi riemuksemme kodistamme tuli oikein kaunis kokonaisuus. Joku messukävijäkin huokaisi, että miten saisi siirrettyä sen tunnelman omaankin kotiinsa. Sellaisen palautteen kuuleminen teki todella hyvää.


Ja kyllä sitä hyvää palautetta tosiaan tuli! Kolme päivää pelkkää kehua ja kiitosta - se kuulkaa tekee ihmiselle hyvää! Kun vertaan tätä näyttelyemännän pestiäni normaaliin messureissuun, jossa myyn omia rättejäni, voin sanoa, että kyllä oli eri meininki, kun ei tarvinnut yrittääkään saada mitään kaupaksi. Iloinen mieli vaan pysyi ja pysyi. Epätoivo ei vaaninutkaan nurkan takana.



Olin oikein tyytyväinen keittiöön. Minusta se oli hirmuisen nätti. Oli sääli joutua purkamaan se sunnuntaiu-iltana. Oma kehu haisee, niinkö? Ei toki, sillä keittiön tunnelman loivat ne kaikki hienot tuotteet, joita sain sinne asetella. Siksi haluan tuoda niitä tässä postauksessa nyt oikein kunnolla esiin. Kiitos ja kunnia kuuluu tuotteiden tekijöille. Nyt seuraa siis tämän postauksen mainososuus. Lopettakaa lukeminen tähän, jos mainostaminen kismittää.


Paneliseinän yläosan jouduin tekemään kankaasta. Valitsin valkoista bambua, koska sitä nyt sattuu minulla jostain syystä olemaan aika paljon. Se ei kuitenkaan mielestäni tuonut Jussakan ihania Onnenavaimia ja Elämänlankoja parhaalla tavalla esille. Onneksi niitä oli myös eteisessä, jonka harmaata seinää vasten ne olivat äärimmäisen kauniit. Lepattavaa seinää vasten oli myös hiukan hankalaa saada Mahekan ihanaa vintagetapetista ja ompelukehyksestä tehtyä kelloa asettumaan suoraan.



Mutta pöydälle oli helppo loihtia kiva aamiaiskattaus, kun Kirjosillan Johanna oli tehnyt niin upean liinan, jonka värikin oli toiveeni mukainen limenvihreä. Rekvisiitaksi toin muun muassa paahdettuja leipiä, jotka tietysti unohdin yöpymispaikan keittiöön ekana messupäivänä. Paahtoleivät laitoin Loruloimen kangaskoriin PS Design Pajan paahtispihtien kanssa.

Minua hiukan paljon jännitti paneliseinälle rakentamani hyllyn kestävyys, kun Lohikäärmepuun sipulipiilo paljastui livenä noin kolme kertaa suuremmaksi, kuin olin kuvitellut. Huh, mikä helpotus, että hylly ei romahtanut sen painosta, sillä alla olevalla pöydällä oli vaikka mitä särkyvää.

Metkunin kissamainen taloupaperirullateline edusti keittiössäni leikkisyyttä. Samainen Metkuni antoi minun sotkea leikkuulautansa. Autenttisuutta peliin pilkottujen vihannesten ja munien muodossa! Aika hyvin nahistuivat siinä päivän aikana.


Tässä näkyy Lasistudio Jan Torstenssonin kierrätyslasista tehdyt kermanekka ja sokerikko. Heiltä tuli näyttelyyn myös entisestä pullosta muotoiltu kaunis vaasi. Lasista on tehty myös tuo Noituus Designin pirteän keltainen mortteli.


Ullakko-tuotteen kattilahatut ovat muutakin kuin nätit hiipat puurokattilan päällä. Ne ovat nimittäin oikein näppärät pannulaput. Pannulappuja oli kahdelta muultakin yrittäjältä mukana: Loruloimen possupiparilaput ja Kirjosillan herkät pellavalaput ja patakinnas, jotka laitoin roikkumaan seinähyllyn alla olevaan tankoon.

Nunnun oli painanut valkovihreät verhot, jotka roikkuivat keittiön sivuseinillä sekä upeat pellavapyyhkeet.



Minua harmitti, kun Risakon lp-levystä tehty alamanakka ei oikein kunnolla erottunut hyllyltä. Tai erottui se kalenteri, mutta vinyylilevy saattoi monelta jäädä hoksaamatta.

Varsin moni sen sijaan hoksasi Minttumaan keraamisten teepussialusten ja puurokulhojen lempeät tekstit.

Keramiikkaa tekee myös Päivin Öin, jolta mukana oli älyttömän hieno setti. Oli kahdenlaisia koukerokorvaisia mukeja, teepannu ja liikkis suolasirotin.



Lattiallakin näytti hyvältä. TYLLin sini-lime raitamattoa minä ihan rakastan. Kun sitä tarjottiin keittiöön, olin oikein ilahtunut. Matto määrittikin sitten koko keittiön värimaailman.

Kipriikan kierrätyskassi on minusta hirmuisen kaunis. Sitä myydään ymmärtääkseni sekä ihan pelkkänä kassina että yhdessä puisen telineensä kanssa.

Keittiössä piti olla emäntä, tällä kertaa vähän päätön kylläkin. Emäntä oli pukeutunut Kirjosillan pellavaessuun, jonka koristeena oli Minttumaan keraaminen siipikoru. Noinkin pieni yksityiskohta huomattiin, ja sainkin opastaa jonkun asiakkaan messulaitoksen toiselle puolelle saakka Minttumaan osastoa etsimään.



Jos meillä ei olisi ryhmässä verhoilija Nooraa, olisimme joutuneet vähän pulaan kalustuksen kanssa. Mutta Nooran kunnostamat ja hauskasti maalaamat pinnatuolit pelastivat keittiön. Nooran kalusteita olikin melkein kaikissa huoneissa.


Esimerkiksi olohuoneessa ollutta nojatuolia veikkaan yleisöäänestyksen voittajaksi tai ainakin kakkoseksi. Niin paljon sitä ihailtiin. Ja onhan se upea! Vanhat muodot ja moderni kangas, ja lopputulos on ihana! Olohuoneen sisusti TYLLin yrittäjä Marja.

Pukeutumishuoneesta vastasi Nunnun Annukka. Minä en ollut näköjään onnistunut nappaamaan yhtäkään edes semitarkkaa kokonaiskuvaa tästä huoneesta, joten tässä nyt kaksi tällaista.


Tuossa pöydällä ja seinällä oli paljon hienoja koruja. Inhottavaa, että niistä ei nyt ole ollenkaan kuvia.



Neenuskan Hilla loihti huoneen lapselle ja nimesi lapsen Kuuraksi!

Viides huone oli eteinen ja sen sisusti KongaRoon Marika. Tämä oli minun suosikkihuoneeni. Sen seinäratkaisu oli nerokkuuden huipentuma ja tykkäsin tosi paljon huoneen värimaailmasta.

Ei taida yllättää, että minun keittöni oli näyttelyn kirkasvärisin huone. Mutta yleisöä tuntuivat kuitenkin miellyttävän eniten harmaan sävyt ja hillittyä olohuonetta kuulin kehuttavan aivan erityisesti. Oli ihan mahtavan hienoa nähdä, miten antaumuksella ihmiset paneutuivat äänestämään kivointa huonetta ja tuotetta. Toisille vastaus oli heti ilmiselvä, mutta jotkut tutkivat näyttelyn jopa moneen kertaan.



Näyttelyn lisäksi meillä oli Käsityökorttelin myyntiosasto, jonka puski kasaan Pompulan Mia. Kun torstai-iltana myyntiin tuotu tavaramäärä oli levällään osastolla, ei tosiaan käynyt kateeksi Mian urakka. Mutta tosi hienosti hän apujoukkoineen sai niin mahdottoman erityyliset tuotteet istumaan samaan tilaan. Minusta se oli ihan mission impossible.

Lempiriepujakin meni kaupaksi jonkin verran. Niitä tultiin kuulemma vartavasten hakemaan. Kiitos jokaiselle, joka niin teki. Joku osti kahdeksan kappaletta kerralla ja kassavuorolaisen oli kuulemma tehnyt mieli halata häntä minun puolestani! Minunkin tekee mieli halata häntä. Kiitoskiitos!



Kolmantena yhteiskivana meillä oli lavanäytös "Taidon tarina". Siitä on laitettu videotallenne Youtubeen, käykääpä siellä ihailemassa. Näytöksen puuhasi kasaan House of Simonen Pia, joka myös juonsi näytöksen. Ajatelkaa, miten eri alojen ammattilaisia meiltä löytyy ihan omasta takaa. Kaikenlaisia menneisyyksiä sitä voi käsityöyrittäjällä ollakin. Minusta näytös oli ihana. Meillä ei ollut ammattimalleja tuotteitamme esittelemässä, vaan mallitkin olivat omaa porukkaa ja oman väen lapsia. Paitsi vauvan roolia näyttelevä Baby Born, jonka sain siskontytöltä lainaksi.

Pia on se, jonka ansiota koko tämä Tampereen hienous alunperin oli ja joka tässä teki ihan suunnattoman suuren työn. Minulla oli isoja epäilyksiä näin megalomaanisen yrityksen onnistumisesta, mutta onneksi sain pitkän nenän epäilyksineni. Kaikki meni ihan tolkuttoman hyvin. On niin hyvä mieli!

Väsynyt yrittäjäporukka on nyt itseensä varsin tyytyväinen ja minä kiitänkin paitsi oman porukan osallisia, myös ennen kaikkea kaikkia Tampereella Käsityökorttelin kohteilla käyneitä asiakkaita ja myös kaikkia niitä, jotka ostivat jotain kotiinviemistä niiltä sadalta Suomen Käsityöyrittäjät -ryhmän yrittäjältä, jotka messuilla olivat mukana. Vau. Hyvä me ja hyvä te! Edes messuparkissa puhjennut ja tyhjentynyt autonrengas ei saanut minua pyyhkimään hyvää mieltäni pois.

Ja nyt purkamaan sitä autoa...

30 kommenttia:

  1. Hieno oli tämä prosessi kokonaisuudessan, iso kiitos Susanna!

    VastaaPoista
  2. Taidon tarina oli hieno seurata, tippa silmäkulmassa ja hymy herkässä :-) Osastoltanne en tällä kertaa ostanut yhtään lempiriepua kun niitä on tällä "hampsterilla" jokunen vielä iskemättömässä paketissakin. Sensijaan mukaan ihan ehdottomasti halusi araknofobisen miehenikin hyväksymät hämähäkki -hiuspinnit

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei sitä kannata itseään tosiaan riepuihin hukuttaa. :D

      Mahtavaa, että Taidon tarina miellytti!

      Poista
  3. Oot sää aika nikkari! Olis ollu niin hianoo nährä noi huaneet, varsinki sun keittiös. Kai otatte ens vuanna uusiks?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti ainakin jossain muodossa. :)

      Poista
  4. Aivan loistavan huoneiston olitte loihtineet ja minä ainakin tykkäsin eniten sinun väriläiskäkeittiöstäsi. Näytöksennekin oli ihanan erilainen ja ehdin näkemään sen vaikka jouduinkin juoksemaan viimeiseen näytökseen toisesta hallista :) Esityksestänne tuli raikas olo - lisää tällaisia! Ja muutenkin mielestäni kaikki korttelilaiset omilla ja yhteisosastoillanne olitte messujen suola ja sokeri, joita tulin katsomaan, en niinkään isoja firmoja ja heidän "messutarjouksiaan". Hyvä Te!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiiiiitos! Minustakin meidän esitys oli just siksi ihana, kun se oli erilainen. Siinä oli kotoisuutta.

      Tosin tykkäsin kyllä Jukka Rintalan showstakin, jossa hän napsi ne mallit messuyleisön joukosta, meikkautti heidät ja opetti lavakävelyn. Se oli takuulla ihan huippu kokemus niille naisille.

      Poista
  5. Kiitos paljon minunkin puolestani! Olit tehnyt näyttelyyn todella kauniin keittiön ja oli ihana juttu kun tuotteeni saivat olla siellä niin hyvässä seurassa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana juttu, että sulla oli niin ihanat tuotteet mukana. Kiitos siitä! <3

      Poista
  6. Näyttää hyvältä, harmi kun en päässyt paikan päälle katsomaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Facebookiin toivottavatsi tulee kuvia muiltakin, niin pääset vielä paremmin katsomaan, jos haluat. :)

      Poista
  7. Iihana, oikein hyvää mieltä hysryvä postaus! Kiitos, että pääsin mukanasi messuille. Osastonne oli mielettömän hieno ja harmoninen. Hyvä te!!

    VastaaPoista
  8. Tuo huonenäyttelyosuus oli kerrassaan mahtava! Eikä valmiista lopputuloksesta kyllä ollenkaan osannut huomata, että seinät olisivat olleet jotenkin kotikutoiset.. Ne päinvastoin loivat kodikkaan ja aidon tunnelman, toisin kuin messuosastojen tavalliset valkoiset levyseinät. Huoneita katsellessa tuli olo kuin olisi katsonut jonkun kotiin, eikä suinkaan katsellut messuosastoa. Mutta huh mikä homma noissa on ollut! Iso hatunnosto siis kaikille mukana olleille! Ihanaa, että on ihmisiä, jokta viitsivät, jaksavat, uskaltavat ja innostuvat, juuri siksi messuilla on niin mukava käydä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä vähän jälkeenpäin tuossa tuumittiinkin, että se seinättömyys oli takuulla vain hyväksi. Olisi voinut tulla paljon ankeampi lopputulos, josa ne seinät olisivat siinä helposti olleet olemassa, eikä olisi tarvinnut nähdä vaivaa.

      Homma oli valtava, varsinkin Pialla. Kaikenlaiseen hulluuteen sitä ryhdytäänkin. Paljon opittiin, paljon koettiin.

      Poista
  9. Upea työrutistus teiltä, taitavat naiset!!! Teidän näytös oli upea.. (mä oon taas se, joka perjantaina häiriköi sun esityksen seuraamista siinä eturivissä, karkailevan naperon kaa.. ;))

    Ihan huikean ihania tuotteita ja hienosti järjestetyt "huoneet".. Monenmoista ideaa jäi päähän muhimaan ja odottamaan "parempia aikoja".. siis rahallisesti.. :D

    Te kyllä pystytte vaikka mihin!!!! *vislausta ja taputusta*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ette te häiriköineet! Kiva vaan ettei vieressä sattunut olemaan ketään joka olisi häiriintynyt minun innokkuudestani. Ainakin tuntui, että saatoin vähän pompahdella tuolillani välillä. :D

      Kiitos kun kävit! Kiitos kehuista! :)

      Poista
  10. Kiitos postauksesta, löysin monen mieleenjääneen tuotteen tekijän siitä. :) Ja erityiskiitos kaikille teille ahertajille, jotka annoitte työpanoksenne näytökseen ja osastoihin. Kyllä oli ihana seurata näytöstä melkein tippa silmässä. Olisin halunnut ostaa kaikkea ihanaa kaikilta ihanilta tekijöiltä, mutta köyhänä käsityöläisen alkuna se ei valitettavasti ollut mahdollista. Jotain pientä tarttui kuitenkin mukaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kaunis itsellesi! Näytös on nyt ilmaantunut youtubeenkin, lisäsin linkin tuonne postaukseen!

      Poista
  11. Kenen käsityöläisen tuotteita ovat nuo toka vikan kuvan seinällä olevat pitsiset laukut (jättikukkarot)?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne ovat Risakon! Risako tekee kierrätetyistä pitseistä laukkuja ja kukkaroita. Risako.fi

      Poista
    2. Yhteisosastokuvassa olevat pitsilaukut ovat Pompulan!

      Poista
    3. Kääk! Anteeksi! Pompula.fi on siis täsäs kohtaa oikea osoite!

      Poista
  12. Näyttää aivan mahtavalta!! Onnea teille kaikille upeasta työstä!! Ja ihan hiton harmi, etten päässy käymään. No, toivottavasti joku kerta vielä näen tällaisen ihan livenä jossain!

    VastaaPoista
  13. Olen kirjoittanut tämän ennemminkin: minua ihan pelottaa katsoa eteenpäin, kun bloggaaja kirjoittaa kuvien olevan huonoja. Niin kävi nytkin. Millä minä lohdutan itseäni, kun sinun "kamalat" kuvasi ovat monta kertaa parempia kuin minun ikinä?

    Toisaalla käytiin keskustelua siitä, miten tappio lasketaan. Miten sinä lasket? Vähennätkö myynnistä kulut (paikkamaksu, hotellihuone jne) vai lasketko ensin myynnin tuoton ja vasta siitä pois kulut?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jouduin taistelemaan, että sain muokattua näistä kuvista edes tämän verran siedettäviä. Älä nyt vertaa muihin bloggaajiin, vaan itseesi. Niin minäkin teen. Jos vertaisin omia kuviani vaikka Autuaan olon tai Koottujen murujen kuviin, en kykenisi valokuvaamaan ollenkaan.

      Minä lasken messukeikat niin, että myynnin tuotto on plussaa ja siitä sitten miinustan kaikki kulut ruokailuja myöten, koska kotona söisin huomattavasti halvemmalla kuin reissun päällä.

      Poista
  14. Huoneidea oli aivan mahtava. Minä ja muut ystäväni olemme kaikki ihan ihastuneita erilaisiin huoneisiin ja sitten kun meidän piti valita paras ja me oltiin suu pyöreinä! Että pitäisikö oikein rankata huoneet. Päätettiin että jokainen meistä laittaa huoneen ykköseksi ja sitten onkin äänestetty kaikkia huoneita. Yksi kaikkien puolesta ja kaikki yhden puolesta. Näin se menee!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sen takia Ikeakin on niin kiva paikka, kun siellä on ne huoneet. :D

      Teillä olikin ihana systeemi! Arvostan!

      Niitä ääniä on nyt laskettu ja lopputulema vaikuttaa siltä, mitä arvelinkin: mitä värikkäämpi huone, sen vähemmän ääniä.

      Poista