tiistai 8. heinäkuuta 2014

Kanankakkaa ja vanhaa pitsiä


Pitsiverhot ovat asia, jota en omaan kotiini ole koskaan halunnut. Mutta nyt meilläkin on sellaisia ikkunoissa, tavallaan.


Löysin vinttiä raivatessani monta vanhaa hyttysverkkokehikkoa, joiden verkko oli aika karussa kunnossa. Irrotin verkot ja laitoin tilalle pitsiverhoa, jonka olin joskus ostanut kirpparilta ja tehnyt siitä naamiaisiin enkelimekon. Onneksi mekko oli käytännössä vain suora pötkö, joten sain kankaan hyödynnettyä tarkkaan.

Tässä roolissa pitsiverhot näyttävät hyviltä jopa minun silmissäni.


Kesäenergian ansioista olen päässyt lopultakin alkuun tämän vuoden ikkunaremontin kanssa. On hassua, miten se taito on talven aikana hautunut, sillä en ole rikkonut vielä yhtäkään lasia, enkä ole tehnyt rumia naarmuja raapoilla pokiin. Tuntuu siltä, että työ sujuu joka kesä aina taitavammin. Ensi kesänä olisin varmasti jo ihan pro, mutta toivon silti, ettei yhtäkään pokaa ole enää vuoden kuluttua tekemättä.


Olen ollut nämä hellepäivät kaiken kaikkiaan todellinen tehotyttö. Ikkunoita en jaksa raapustella tuntikausia yhtä kyytiä, mutta muuten on virtaa riittänyt vaikka mihin. Jos meillä olisi aina näin suotuisa ilmasto, elämäni olisi äärimmäisen onnellista ja tehokasta.


Tänään sain päähäni tehdä kesäkeittiön katoksesta puutarhavajan ja siirsin kaikki puutarhanhoitoon liittyvät välineet pois tallista. Katos kaunistui huomattavasti, kun sieltä hävisi sekalaista ryönää ja tilalle tuli nättejä kukkaruukkuja ja sen sata kukkalapiota ja haraa. Mistä niitä on siunaantunut niin paljon? En muista koskaan ostaneeni yhtäkään. Suureen, puiseen laatikkoon piilotin rumat muovikukkaruukut, kanankakkapussit ja sensellaiset vähemmän silmiä hivelevät esineet.


Sulokin näytti tyytyväiseltä tämänkertaiseen mööpleeraukseen, tosin hän alkoi huokailla Hyacinth Bucket -hulluudelleni siinä vaiheessa, kun pohdin, onko harava "puutarhatyökalu" vai "yleistyökalu" eli onko sen paikka nyt uudessa puutarhavajassa vai vanhassa tallissa.


Talliinkin tuli nyt tilaa niin paljon, että sinne mahtuisi vaikka hevonen. En tiedä, onko siellä koskaan yhtään pollea asunut, mutta joku eläin on joskus järsinyt syöttökaukalon(?) reunaa. Yhden evakon lehmä siellä kuulemma on jonkin aikaa majaillut.


Näin hyvän mielen päivän päätteeksi sopii kuva pihamme kauneimmasta kohdasta.

24 kommenttia:

Unikuu kirjoitti...

ihan parhaat hyttysverkot!

Saila kirjoitti...

Tuo kaunein kohta onkin sitten tosi kaunis! Ihanat väritkin.
Mahtikeksintö tehdä hyttysverkkoikkunoita pitsistä. Tää tyttö pinkaisisi heti tekemään niitä, ellen potisi kesäväsymystä :-D Mun energiat on suurimmillaan juuri ennen lehtien puhkeamista, ja koska silloin tulee riehuttua ja riekuttua niin paljon, on nyt jo aika kehäraakki. Lisäksi mulla on rasitusvamma ranteessa kevään seurauksena, ja ganglio-patti myös, eikä oo eka kerta, piru vie.
Jospa joskus oppisi tasaamaan näitä tekemisiään, ettei aina tulisi niin kauhea rykäisy heti talven päätteeksi.
Ihana H. Bucket -tempaus, hienoa jälkeä ja minusta se on ihan oikeasti kehu, jos joku kutsuu H. B.:ksi :-D

Katja kirjoitti...

Pitsiverho hyttyssuojana on kiva idea ja sopii teillekin :) Energian suhteen olen samanlainen, tänään jopa laitoin herätyskellon aiemmin soimaan että ehdin jatkaa tuvan suursiivousta ennen töiden alkua. Ja illalla poimin mustikoita puoli kymmeneen asti, olisipa aina tällainen sää.

Laurakaisa kirjoitti...

Kyllä kesäenergia on tosiasia. Mietin sitä äsken kun kipittelin vielä pitkin pihamaata, sain istutettua monta kymmentä vuorenkilpeä rinteeseen ja siivottua pihaa muutenkin sekä leikattua maan tasalle molemmat heikkoon kuntoon kirvojen ja joidenkin mustakeltaisten ötököiden kourissa joutuneet marjapensaat. Ei olisi tullut kuuloonkaan vielä pari viikkoa sitten moinen yöpuuhastelu.

Susanna kirjoitti...

En usko keksineesi tätä itse. Luultavasti olen jossain blogissa joskus nähnyt, vaikken muista. On sellainen idea, etten usko omien aivojeni pystyvän tällaiseen. :)

Susanna kirjoitti...

Voihan kesäväsymys. Mutta nythän voit vaan maata riippukeinussa ja nauttia väsymyksestä. Minulla on kauhea paniikki, kun tiedän, ettei tämä ihana mania kestä kuin sen hetken, että on hellettä ja aurinkoa ja sitten olen taas ihan lahnana enkä saa mitään aikaan.

Ganglio! Kiitos, nyt sain sille nimen! Mulla oli tuollainen 20 vuotta sitten ranteessa. Siis useamman vuoden ajan. Ei se minua häirinnyt, muita ihmisiä kai enemmän. Ja sitten se yhtenä päivänä vaan otti ja katosi, ihan tunsin, miten se lieju levisi siellä ihon alla. :D

Susanna kirjoitti...

No niinpä! Ihan harmittaa, että pitää nukkua. Illalla ei malttaisi mennä petiin ja aamulla kiukuttaa, jos on nukkunut seitsemää pidempään, kun hieno päivä menee hukkaan!

Susanna kirjoitti...

Ei se ole ihme, että aurinkoisissa etelänmaissa ihmiset ovat niin villkkaita.

Hanna - Päivölänpaiste kirjoitti...

Taisivat olla yleisiä ennenvanhaan. Villapullan vintiltä löysin taloomme juurqi noita pitsisiä pokia ja hyvin toimittivat hyttysvekon virkaa! :) mun puutarhavajan vallottivat lapset.. ehkä saan sen käyttöön syksyn koittaessa..

Ruusa kirjoitti...

Hihii! Muistui ihan omat aikanaan työhuoneeseen tehdyt hyttysverkko-tuunaukset mieleen!
Nää on siellä edelleen käytössä; http://rintelanruusa.blogspot.fi/2010/01/jotain-tehtyja-juttuja.html
Kätevät ja nätit! :)
Ihanan retroinen liitu/helmitaulu!

Ihanuus korkokengissään kirjoitti...

Aivan ihanat hyttysverkot !

Päivi kirjoitti...

Me asutaan kerrostalossa, ylimmässä kerroksessa. Sisämittari näyttää +30 astetta, eli lämmintä piisaa ;)..parvekkeella onneksi voi olla kunhan aurinko ei enää räkitä siihen suoraan. Itse olen energisempi kun on viileämpää, mutta en valita, koska sitä kylmää ja vesisadetta oli jo ihan riittävästi. Sitäpaitsi Suomen suvi on lyhyt, siitä pitää nauttia helteineen päivineen :).

Stella kirjoitti...

Heh eilen saatiin meillekin samanlaiset pitsiverkot tehtyä. Tänään ajattelin juuri tökätä blogiin. Vuosia sitten olen laittanut tämän kuvan talteen http://www.pinterest.com/pin/127508233172596410/

Maija kirjoitti...

Mulla mennee juttu justiinsa toisinpäin. Ko tullee helle, mää hyydyn, enkä saa mittään aikaseks. Ainakaan ulkona. Hyvä sinä, reipas tyttö! :-)

Susanna kirjoitti...

Kyllä vaan ennenvanhaan kaikki oli paremmin. Sitten joku keksi ne kamalat, muoviset hyttysverkot ja pilasi senkin. :)

Susanna kirjoitti...

Ihanat ovat sinunkin verkkosi!

Tuo liitutaulu tupsahti kerran Pilvitehtaamon Tiiltä. Hän ajatteli sen sopivan meidän kotiin. Niin sopikin. On ollut tarpeen jopa!

Susanna kirjoitti...

Kiitos, niin minustakin! :)

Susanna kirjoitti...

Voi kauhistus. Meillä nousi eilen +26 asteeseen sisälämpö, mutta sitten tuli sade ja ukkonen. Pantiin kunnon läpiveto ja nyt ihan varpaat palelee! :D

Susanna kirjoitti...

No sehän sattui sopivasti! :)

Susanna kirjoitti...

Mie niin nautin! Paitsi en tajua, mikä tänään on pielessä. Ihan synkkää ja hyisen kylmä pohjoistuuli. Hellettä piti jatkua vielä loppuviikko. :(

mustakissa kirjoitti...

Hienot verkot. Kun on kuuma, pitää aloittaa aamulla aikaisin, ja viettää sitten siestaa etelän malliin päivällä ja kohta voi taas lähteä jatkamaan. Mulla on työnalla öttiäisten mökkimajoitus....

Susanna kirjoitti...

Kun vaan tajuaisi herätä aamulla aikaisin. Yleensä nousen kesäisin aina kuudelta, mutta nyt on illat venyneet niin pitkään, että vastaavasti tulee aamulla nukuttua tarpeettoman kauan.

Meku kirjoitti...

Ihan tekstiisi liittymätön kommentti ja kummastelu! Julkaisin pari päivää sitten omassa blogissani, ja jakaessani postausta facebookiin, tuli vaihtoehdot valita linkkiin kuva. Mun tekstin yhtenä kuvavaihtoehtona oli tuo sinun ruuan käryt ulos -kuvasi!! En silloin avannut kuvaa, enkä huomannut sun nimeä siinä, enkä ollut tätä postaustasi avannutkaan. Vasta tänään bongasin tuon tutun näköisen kuvan. Mitä ihmettä? Tekniikka on omituista. :D

Susanna kirjoitti...

Mitä ihmettä! :D