torstai 31. tammikuuta 2013

Uusi kaappi ja sen valtavat vaikutukset

 

Tämä enkelikiiltokuva ei liity uuteen työhuoneen kaappiin mitenkään, mutta se on tässä alussa siksi, että haluan aina laittaa jonkun kauniin kuvan postauksen alkuun.

Uusi kaappi on nyt pystyssä ja täytetty. Minulla meni kaksi kokonaista päivää kaikkeen siihen, mitä jouduin tekemään työhuoneessa vain siksi, että toin sinne yhden uuden huonekalun, jonka piti ratkaista kaikki säilytysongelmat.

Osan säilytysongelmista se toki ratkaisikin.


Sain sinne isot kangaspakat pystyyn vaatetankopuolelle. Se on erittäin tärkeä asia. Ja hyllyille sain mahtumaan muut kankaat.

Mutta silti kaikki muut roinat jäivät yhä kodittomiksi. Niitä oli pahvilaatikoissa pöytien alla ja lipastojen päällä röykkiöinä. Nukkejen tekoon tarvittavia kipsimuotteja, nukkejen osia, päitä, jalkoja, hiuksia, kirjansidonnan välineitä, askartelutarviketta, kangassilppua, pakkausmateriaalia... kauhea määrä tavaraa. Yritin saada työhuonetta tyhjenemään, mutta se tuntui vain täyttyvän entisestään.


Aloin olla aivan epätoivoinen. Istuin voimattomana vanhan arkun päällä ja ihmettelin, mitä olinkaan mennyt tekemään. Tavarantuhoamisvimmassani olin halvaannuttanut työhuoneeni jo pariksi viikoksi. Ei tässä kaaoksessa voinut töitä tehdä. Kaikki oli pakko saada järjestykseen. Pureskelin proteiinipatukkaa ja otin uuden katselutavan. Ymmärsin, että työhuoneessa mennään nyt työn ehdoilla. Lelunäyttelyt pois! 

Pakkasin kaikki Playmobilit laatikkoon ja kuskasin ne pois huoneesta. Tässä vaiheessa päätin tehdä toimivia ratkaisuja välittämättä visuaalisuudesta. Arvelin, että uusi kaapinmöhkälekin saisi jäädä sellaisekseen, enkä sitä alkaisi tuunailla nyt tässä hässäkässä.

Vaihtoehtoja kun oli liikaa. Tapetoisinko sen? Maalaisinko? Päällystäisinkö kankaalla? Vai jollain muulla? Kaikki oli kokeiltu jo muissa kohteissa.  Oli parasta unohtaa kaappi kokonaan ja keskittyä järjestämään huone kuntoon.



Sain kerättyä taas uuden vuoren roskaa kaatopaikkakuormaankin. Ja sain kuin sainkin huoneessa hyvän järjestyksen aikaan! Sitä on mahdotonta valokuvata. Tästä kuvasta te ette voi saada käsitystä siitä, että oikeasti nuo kaikki kalusteet ovat tarkkaan harkituilla paikoilla.



 Keskellä huonetta on nyt rättitehtaan liukuhihna. Tuotanto alkaa tuosta vasemmalta.



Painajalta tulleet kankaat minä leikkaan ensin leikkuupöydälläni. Ja jos painan itse, painaminen tapahtuu tällä samalla pöydällä.



Leikatut rievut siirrän sivupöydälle, joka on näppärästi käden ulottuvilla. Kuvitelkaa tähän pinoon pari-kolmesataa riepua.

 

Tästä askel oikealle päin ja saavumme ompelimoon. Leikatut rätit minä saumuroin tässä. Otan vasemmalta puoleltani, saumuroin ja siirrän oikealle puolelleni. Ei tarvitse nousta ylös.


Saumurin ja prässin väliin muodostuu pino. Kuvitelkaa taas joitakin satoja kappaleita. Ne minä prässään, jotta väri kiinnittyy. (Kuvassa muuten on kakkoslaatuisia epämuodostuneita yksilöitä.)


Prässistä tulleet, kauniin sileät ja ihanan tulikuumat rievut siirrän takaisin leikkuupöydälle, jossa viikkaan ne ja pannoitan.


Ja siitä minä siirrän ne varastoon, joka on se ensimmäisen kuvan vihreä, vanha sairaalakaappi, jonka kyljessä on se kaunis enkelikiiltokuva.

Toimivaa! Turhien askelten minimointia!

Mutta entä se uusi kaappi, niinkö?

No eihän se tietenkään enää ole luonnollisessa tilassaan. Samalla, kun nakkelin ryönää roskapussiin, somistelin kaappiakin. Miettimättä yhtään mitään etukäteen. Siitä nyt vain tuli tällainen. Ihan itsekseen.

 

Vähän vanhaa maalia, yksi peili, jolle ei riittänyt seinätilaa ja pari kerää pompulalankaa.


Sekä tärkeimpänä yleisilmeenmuuttajana tietysti kattolistanpätkät, jotka nikkaroin kaapin kruunuksi. Ovat ne nimittäin kovin kaljun oloisia nämä nykyajan kaapit.

Yksi muutos siihen vielä tulee. Kun joskus törmään jossain hyvännäköisiin vetimiin, vaihdan ne tuohon. Nyt tein helmistä vetimet, mutta ne eivät oikein sovi tyyliin.


Minun järkeni ei meinannut millään riittää noiden listojen kulmien saahaamiseen. Kaapin julkisivun pitkä listakin on nyt koottu kolmesta palasta, kun olin tarpeeksi montaa kertaa sahannut nurkat miten sattuu, ja kokonainen lista lyheni lopulta ihan nysäksi. Mutta siihen nähden, etten yhtään tiennyt, mitä olin tekemässä, on lopputulos aika kelvollinen. Varsinkin kulmat!

42 kommenttia:

  1. Hei! Oletko tulossa Helsingin kädentaitomessuille huhtikuussa? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole. Olen todennut tässä viime vuoden aikana, että messuillu on liian kallista. :)

      Poista
    2. Näin arvelinkin aiempien postaustesi perusteella. Mutta laitan sitten nettikauppasi kautta tilauksen tulemaan. Pitää viimeinkin tutustua noihin rätteihin.

      Poista
    3. Nonni, sinne lähti tilaus! :D

      Poista
    4. Toivottavasti ovat käytössäkin sinua miellyttäviä!

      Poista
  2. Kyllä tätä on odotettukin! :D

    Näin teknikon ominaisuudessa sanoisin, että ergonomisuus (saumurointituoli!) ja työtehokkuus ovat työhuoneen tärkein asia, vaikka visuaalinen ilmekin tekee paljon. Hyvin mietitty sarjatyösysteemi. Nyt tekee mieli tulla jo töihinkin sinne - vaikka mieluiten istuisin edelleen vain nurkassa huokailemassa. :)

    Kaappia ei tunnistaisi samaksi - hieno!

    VastaaPoista
  3. Tuo kruunu kyllä kruunaa kaapin :) mainio idea! Ei kyllä yhtään hassumman värinenkään ja noi pompomit :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo väri ei oikeastaan miellytä minua yhtään, mutta kun sitä maalia nyt sattui olemaan ja niin moni muukin työhuoneen kalusteita sattuu olemaan sen värinen, niin...

      Poista
  4. No ihanaa! Toimiva systeemi ja herttainen kaappi, kauneuden voi löytää käytännöllisyydestäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin tosiaan, käytännöllisyyskin on kauneutta.

      Poista
  5. Itse asiassa kyllä tuo huone näyttää järjestyksessä olevalta työhuoneelta! Onneksi olkoon. Kaapista tuli hieno!
    Se on niin, että jos harrastaa askartelua ja kädentöitä, on ikuinen säilytysongelma. Ja kun yhdet ja samat tyypit tuntuvat harrastavan monenlaista. Sama täällä: on kirjansidontakamat, nukketalokamat, tiffanylasikamat (joihin kuuluu isohko lasinhiomalaite), kaikki langat, kankaita... äh. Askartelemattomat ystäväni eivät voi ymmärtää roinan määrää ja joka paikassa lainehtivan tavaran määrää eivätkä varsinkaan sitä, että ne itse vaatteet sun muut tavarat ei mahdu kaappeihin, kun ne on jo täynnä askartelytavaraa (ai niin, ja nettikauppani varastoa).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja kun ei niitä voi poiskaan heittää! Minäkään en ole tehnyt yhtään nukkea ainakaan seitsemään vuoteen, mutta kaiken sen työvälineistön ja materiaalin tuhoaminen oilisi ihan älytön ajatus. Olisi paljon helpompaa harrastaa kuntosalia tai naisvoimistelua tai kuorolaulua, niin koti ei täyttyisi harrastusten takia.

      Poista
  6. Ooh, meijän keittiön turkoosi 8) Se on hyvä väri se.

    Hyvä vinkki toi kattolistasta kruunuksi. Meillä on yksi ankea kaappi, sille voisi tehdä jotain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teidän keittiön turkoosi taitaa olla sinisempi. Tämä väri on enemmän vihreä. Ei ollenkaan niin nätti kuin teidän keittiön kaapit!

      Poista
    2. No höpö höpö, nätti se on. Mä olisin kyllä ehkä halunnut vähän vihreempää, mutta maalitouhut on aina vähän sellaisia, että paras tyytyä siihen, mikä liippaa tarpeeksi lähelle.

      Poista
  7. Oon aiemmiki kattonu, et siun työhuoneessa on aivan ihana värien kirjo! Vitsi, noitten värien keskel aivot toimii varmast paremmi. Miun työpajalla on paljon keltasta, mut vähän lisää väriä kaipaan yhä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä, mutta itse koen työhuoneeni jopa minun holtittomaan värisilmääni turhan epämääräiseksi. :-D

      Poista
  8. Tuohan on hyvässä järjestyksessä! Ja tärkeintä on, että kaikki työvaiheet saa tehtyä sujuvasti. Yksi syy miksi mun ompeluinnostus on kadonnut, on se, että ompelu tapahtuu kodinhoitohuoneessa, leikkaus salin pöydällä tai lattialla. Kankaat on yhdessä kaapissa, langat toisella ja muu tilpehööri kolmannessa. Edellisessä kodissa kaikki oli siinä samassa kuten sinullakin. Miten helppoa se oli, vaikka ei aina niin kaunista.
    Pitänee dumpata taas yksi teini kotoa jotta saa oman työtilan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teinit matkoihinsa, niin saa äiti harrastaa! Kyllä se oikeasti aika paljon syö harrastusintoa, kun ei ole kunnollista tilaa levittäytyä.

      Poista
  9. Toimivaa ja kivan näköistä = täydellistä! Minä haaveilen uudesta makuuhuoneesta, jotta saisin nykyisestä työhuoneen, pohjapiirustus on jo valmiina :)

    Kattolistojen kulmat vaativat insinöörin päättelykyvyn, ei onnistu multa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja minä en malta odottaa, että pääsen näkemään teidän uuden makuuhuoneen ja työhuoneen. Sitten joskus!

      Poista
  10. Tunnistan työhuonekaaosongelman. Sinun työhuoneesi näyttää viihtyisältä ja toimivalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin sen hetken, kun se on siivottu. :)

      Poista
  11. Hyvä, huolella suunniteltu työpiste on kaiken aa ja oo. Itse ainakaan en pysty minkäänlaiseen työhön jos tavarat ovat hujan hajan, eikä työvälineille ole omaa säilytyspaikkaa.

    Odotan innolla, että pääsen suunnittelemaan omaa "Martta-huonettani" uuteen talliin, mutta siihen menee vielä aikaa, voih...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Odottaminen on niin ankeaa, mutta toivottavasti jaksat!

      Poista
  12. Kaappi on tosi kiva! Ei tunnista ollenkaan samaksi kuin kuvastossa. saatan joutua joskus kopioimaaan lista-idean, mutta hommaan todellakin sen insinöörin sahaushommiin. Meillä meinasi aivot niksahtaa kun yritettiin saada sikakalliilla kattolistalla 80-luvun kerrostalokolmio näyttämään enemmän jugend-huoneistolta...ei onnistunut, saatiin vain aikamoisia hukkapätkiä aikaiseksi. Työhuoneesi näyttää ihanan inspiroivalta, materiaalit ovat siististi esillä ja työpisteet vaikuttavat toimivilta. Työniloa!
    T: Marja Mikkelistä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo kattolistat oli itse asiassa tarkoitettu meidän makuuhuoneen kattoon, mutta Sulo kerran pilkkoi ne tajuamatta, että olin ne ostanut ihan tarkoituksella. No, nyt tuli käyttöä niille pätkille. Ja samalla totesin, että kukahan sen meidän makuuhuoneen joskus listoittaa? Ihan mahdoton hommahan se tulee olemaan.

      Poista
  13. :-) ekaa kertaa näen jyskin kaapin jonka haluan itselleni!

    VastaaPoista
  14. Upea toi kaappi!

    Mua niin harmittaa, ettei pienessä asunnossa ole mahdollisuutta maalailla mitään. Mulla on kohta kaksi vuotta olleet tuolla kaksi käsittelemätöntä lipastoa odottamassa maalausta, mutta ei ole paikkaa missä touhuta... :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta jos ne kaapit mahtuvat kotiisi, niin kyllähän ne mahtuu maalaamaankin. Hajutonta maalia, ja suojaksi sanomalehteä. Olisitpa nähnyt, miten istuin pöydän alla maalaamassa tuon kaapin alaosaa. :)

      Poista
  15. Ihastuttava kaappi, ei voi muuta sanoa! Järjestyskin näyttää hyvältä.

    VastaaPoista
  16. Työhuoneesi on ihastuttava ja energiaa antava! Ja olet kyllä todella luova, kaappi on mahtavan hienosti tuunattu. Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja mukavaa viikonloppua sinulle myös!

      Poista
  17. Hei! Hienolta näyttää! Mahtaako muuten verkkokauppaan olla jossakin vaiheessa vielä tulossa musta- tai ruskeakuvioisia rättejä? Rättiesi kuviot miellyttävät kovasti, mutta sininen ja punainen väri eivät niinkään :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole näillä näkymin tulossa mustia eikä ruskeita. Paitsi että mustia on painettuna aika pino, mutta niissä on sitä värienleviämisongelmaa. Ne tulevat myyntiin jossain vaiheessa riskirätteinä, kakkoslaadun hinnalla.

      Poista
  18. Voi on tuo kyllä ihana Huvikumpu tuo sinun työhuoneesi! ♥

    VastaaPoista