keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Messuterveiset

 Olipa oikeasti tosi kivaa käydä pitkästä aikaa myymässä jossain ihmisten ilmoilla. Se nyt oli aika selvä juttu, etten minä messuilla koskaan tienaamaan pääse, mutta sain sentään kulut katettua, joten tämän reissun jälkeen ei tarvinnut itkeä.


Kombo, jossa suurimpana ovat Lapsimessut, sitten Outlet, pienoismallit ja eläinmessut, ei ole mikään paras käsityöläisiä ajatellen. Varsinkin perjantai oli aivan katastrofaalinen päivä meidän hallissamme. Lapsimessut olivat tuttuun tapaan täyteen tupattu nuoria äitejä lastenrattaineen ja sokerilla humallutettuja yliväsyneitä lapsia. Jokunen siitä kävijäkunnasta sentään eksyi meidän viileään, rauhalliseen, autioon halliimme huilimaan välillä, mutta myynnit olivat meillä ihan nollaluokkaa.  Lauantaina paikalla oli sitten enemmän myös sitä kädentaitomessujen vuoksi paikalle saapunutta väkeä ja jos kaikki kolme päivää olisivat olleet myynnillisesti lauantain luokkaa, olisin voinut sanoa, että messut menivät tosi hyvin.


On se aika huvittavaa, miten loppuun minä menen ihan fyysisesti muutaman messupäivän jälkeen. Tietysti se huono myynti vaikuttaa henkisesti ja pahentaa fyysistä väsymystä. Iltaisin hotellilla en jaksanut muuta kuin maata sängyssä ja tuijottaa telkkaria tajuamatta ollenkaan, mitä katselin. En edes saunaan jaksanut itseäni kammeta. Sunnuntaiaamuna sain etsiä motivaatiota tosissani, että yleensäkään pääsin messukeskukseen asti. En pystynyt avaamaan suutani, en kysennyt oikein edes tervehtimään ihania kollegoitani. Varastin messukahvilasta tuolin ja ajattelin lohnottavani kojuni nurkassa unisena sen päivän. Sitten jollain aivosolullani vielä tajusin, että näytteilleasettajaloungessa on ilmaista kahvia tarjolla.



Kahvi. Mikä tolkuton huume. Hetkessä olin aivan virkku ja pulputin energiaa täynnä. Naapurikojun Annukan kanssa kehittelimme toinen toistaan parempia ideoita siitä, miten noita messuja pitäisi kehittää, jotta ne houkuttelisivat edes myyjiä, saati sitten asiakkaita. Sen yhden kahvikupillisen ansiosta olin aivan iloinen ja reipas koko päivän ja kun messut loppuivat viideltä, minulla ei olisi ollut mitään ongelmia jatkaa siellä vielä muutamaa tuntia. En ymmärrä, miten ihmiset voivat vetää moista myrkkyä sisuksiinsa päivittäin useita kupillisia.



Koska olin junalla liikkeellä ja junan lähtöön oli useampi tunti aikaa, kuvittelin vieväni kapsäkkini Pasilan aseman matkatavarasäilytykseen ja käyväni muutamilla geokätköillä. Asemalla ei kuitenkaan lainkaan ole tavarasäilytystä! Olipa ankea ajatus istua Pasilan asemalla ison laukun vieressä monta tuntia. Minä inhoan sitä asemaa, ja yleensäkin koko Pasilan aseman ympäristöä. Miehet kuseksivat pitkin poikin, jopa hisseihin sisälle. Kaikkialla notkuu tyyppejä, jotka todellakaan eivät ole matkalla minnekään. Siellä näkee aina huumeisia silmiä ja humalaista huojumista.

Menin yläkerran ravintolaan syömään intialaista ruokaa. Siellä eräs helsinkiläismummo (Ne ne vasta ovat oma lajinsa! Tyylikkäitä, arvokkaita, huoliteltuja, teitittelevät ihmisiä.) ryhtyi juttusille kanssani ja tarjoutui vahtimaan tavaroitani sillä aikaa, että minä pääsin hiukan haukkaamaan raitista ilmaa. Palatessani kaivoin hänelle laukustani tiskirätin, sain halauksen ja meille molemmille jäi kohtaamisesta oikein hyvä mieli.


Junassa joskus ennen kymmentä väsymys iski minuun ja siitä saakka olenkin ollut aivan tukkopäinen ja uninen. Ehkä tänään kykenen jo tekemään taas töitä. Aloin vähän kauhulla odottaa EuroGames-rupeamaa kesä-heinäkuun vaihteessa. Ensin Turkuun opastamaan teltan kasausta ja esillepanoa työntekijälle, sieltä Helsinkiin Tompan kojuun neljäksi päiväksi ja lennossa vielä yhdeksi päiväksi Turkuun Riepukioskille. Minusta tulee varmaan kahviaddikti noiden päivien aikana. Kesällä tulen muutenkin kiertämään ahkerammin kuin koskaan ja aikataulut päivittyvät verkkopuodin sivulle.

Kiitos vielä kaikille uusille ja vanhoille asiakkailleni, jotka kävitte messuilla. Minulla oli kivaa, toivottavasti teilläkin!

(Anteeksi ennätyssurkeat kuvat. Kännykkä.)


23 kommenttia:

  1. Huh, olipa rupeama, mutta toisaalta on kiva tavata uusia kanssayrittäjiä. Messut vievät voimat etenkin, jos ei ole asiakkaita. Onneksi on kahvi ;-) Mua se kyllä jotenkin nukuttaa. Aamukahvin jälkeen tuntuu aina siltä, että voisi mennä takas sänkyyn. Iltapäivällä en yleensä kahvia juo, mutta jos juon, niin sama efekti. Outoa. Pikaista palautumista!

    VastaaPoista
  2. Oli kiva nähdä ja kiva myös kuulla, että ainakin lauantaina oli hyvin myyntiä! Siellä lapsipuolella tosiaan oli enemmän pöhinää, mietin jo siellä, että olisikohan riepuja mennyt paremmin sillä puolella kaupaksi. Tosin ymmärrän hyvin, että sinänsä kässäpuoli on rievuille se oikeampi myyntiosoite. Pasilassa tosiaan ei silmä eikä oikein mikään muukaan paikka lepää, toivottavasti uusittuna siitä tulisi paljon kivempi, kun remontit vihdoin valmistuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapsipuolen hinnat ovat huuuuuuiiiiikeat. Siksi kässäpuolella. :)

      Poista
  3. Anteeksi, mutta banskuvoikkari?! Mitä ihmeessä? O.o

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Niin! Herkkua! Maapähkinävoita ja banskua. Hyvääääää! :D

      Poista
  4. Mukavat kuulumiset kaikenkaikkiaan. Sun messuosasto on kyllä nerokas, matkalaukusta vaan avautuu tuommoiset mainiot kulissit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin kyllä itsekin tyytyväinen. Meinaan ottaa tavaksi aina, jos vaan on pöytä järjestäjän puolelta tarjolla. Paitsi matkalaukun pyörä hajosi Imatran asemalla.

      Poista
    2. Surkuttelit etukäteen ruttuisia kankaita - minä ainakaan en sellaisia huomannut!

      Poista
    3. Käytä laukkusi laukkukorjaamossa, sellaisia löytyy Suomesta ainakin Lahdesta Mariankadulta (veljeni yritys) ja Museokadulta Helsingistä. Katoavaa käsityötä, mutta ainakin veljeni korjaa kaikki matkalaukuista käsilaukkuihin

      Poista
    4. Mymlan, ne kankaat eivät ruttaantuneet yhtään, vaikka olivat vuorokauden viikattuina matkalaukussa. Ikean laatua. :D Olin ihan hämmästynyt siitä. :D

      Taava, kiitos vinkistä. Toistaiseksi mennään jesarilla, mutta yritänpä tutkia, olisiko jossain lähempänä korjaajaa.

      Poista
  5. En ole piiiitkään aikaan ollut messuilla siellä pöydän toisella puolella... mutta on se puuduttavaa. Toisaalta ihan kivaa. Mutta nuo farkkuhatut! Katselin ja kokeilin niitä Jyväskylän messuilla, aivan ihania! Jos olisi syksy, olisin ostanut satavarmasti, mutta jotenkin en nyt kesää kohti mennessä osannut... nyt vähän harmittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisikohan HiiA Jyväskylän Käsityökorttelissa ensi kuussa... Katson.

      On se! Toivolan vanhalla pihalla 14.-15.5. Mene Jyväskylään ja hae hattu! ;)

      Poista
  6. Meillä tilkkuilijoilla kiertää ympäri Suomea matkalaukkunäyttelyitä. Työt on matkalaukussa ja ne kiertävät laukun kanssa yhdistyksestä toiseen. Tuli se mieleen sinun reissustasi, matkalaukku on varsin kätevä.

    VastaaPoista
  7. Kivalta näytti teidän osasto :-) Olisin ihan mieluusti kannatuksen vuoksi ostanutkin vaikka yhden rätin, mutta myyjää ei tosiaan näkynyt ollenkaan. Taisit olla siellä naapurissa juoruamassa, mutta en tohtinut tulla hihasta repimään :-D
    Banaanivoikkari on kyllä eksoottinen, en ole koskaan kuullutkaan! Pitääpä kokeilla joskus :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi minä mokoma. :(

      Ihan vastaisen varalle, niin Käsityökortteleissa voi aina pyytää viereistä myyjää ottamaan maksun, jos jonkun kojussa on tyhjää liian kauan. Meillä pelaa hyvin kaverin auttaminen ja yleensä se naapuri jo hyökkääkin sieltä esittelemään toisen tuotteita, jos asiakkaat yksinään joutuvat tuotteisiin tutustumaan. Se naapuri monesti myös tietää, missä toinen luuhaa ja voi joskus hakea paikallekin.

      Poista
    2. Oli messujen viimeinen tunti menossa, ymmärrän ihan hyvin että siinä vaiheessa alkaa jaksaminen herpaantumaan :-) Olisin kysellyt kyllä naapurilta, mutta kun se koko rivi oli tyhjänä :-D Ja kävin parikin kertaa siinä, kun kiertelin muita käytäviä ja sitten tulin vielä uudestaan katsomaan. Vaan tuleehan näitä tapahtumia, eiköhän me joskus vielä ehditä nähdä :-)

      Poista
    3. Sunnuntain viimeinen tunti! No juuri silloin uskalsin lähteä kauemmas omasta hallista ja kävin kiertämässä Outlet-messut. En tiedä, missä kollegat liehuivat silloin.

      Poista
  8. Mun on pakko kommentoida entisenä pasilaisena, että ei se niin kauhea paikka ole kun oikeasti siellä kävelee. Siellä on mielenkiintoisiakin kohtia ja asema kun asema ne on karuja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole löytänyt Pasilan viehätystä, vaikka kuinka siellä kävelen. Paitsi se ihana Rauhanasema siellä kaiken betonin keskellä. Se liikuttaa minua. Ihmettelen, että sen on annettu jäädä.

      Poista
  9. Hei Susanna, sun myyntipiste erottui eedukseen. Kävin ostamassa sulta riepuja. Käsityömessut oli itselleni asiakkaan ominaisuudessa pieni pettymys, kun siellä oli kovin vähän tarjontaa ihmiselle, joka hakee enemmänkin käsityömateriaaleja ja -tarvikkeita kuin valmiita käsitöitä. Toki siellä oli upeita tuotteita myynnissä ja jotain tuli ostettuakin. Kaipailin lisäksi jotain helppotekoisia tee se itse -paketteja esim. kangasmyynnin kylkiäiseksi (pala kangasta + kaava t-paitaan). Mukavaa kevään jatkoa ja hyviä myyntejä! Meidän keittiössä pyyhkii taas hyvin :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Elina ja iso kiitos kun kävit!

      Ihmettelin todella paljon sitä, ettei materiaalimyyjiä ollut juuri lainkaan. Messujen fb-sivun perusteellahan kyseessä olisi ollut juurikin materiaalikauppiaiden valtaama tapahtuma.

      Siellä on niin moni asia pielessä, mutta ensi syksystä alkaen pitäisi olla toinen järjestäjä kyseisellä tapahtumalla ja toivottavasti sitten messujen taso nousee.

      Poista