tiistai 24. marraskuuta 2015

Hyvät heijastimet


Eksyin sosiaalisen median ihmemaassa heijastin-aiheisiin ryhmiin, joissa yllätyin kovasti. Ihan tosissaan on siis olemassa ihmisiä, jopa aikuisia, joiden mielestä heijastimen käyttö, ja varsinkin turvaliivin käyttö on noloa.

Onhan se turvaliivi ruma, siitä nyt ei mihinkään pääse. Minä vedän sellaisen silti aina päälleni, kun lähden kävelylle. Minulla on ihanan kevyt, jostain reikäkankaasta tehty lemppariliivi. Tässä iässä on se hyvä puoli, etten enää yhtään jaksa välittää siitä, miten kaamealta näytän.


Vaikka kaupungeissa on katuvalot, niin jokainen autoilija ainakin tietää, miten ne heijastimettomat jalankulkijat katoavat pimeyteen valoista huolimatta. Turvaliivi olisi kelpo vaate ihan urbaanissakin ympäristössä. Mutta kynnys siihen, että lähtisin vaikka Helsinkiin tai edes Lappeenrantaan turvaliivissä, on minullakin aika korkea.



Siksi olen kuorruttanut kaupunkivaatteeni vähän monenlaisilla heijastimilla, jotka mielestäni ovat tyylikkäitä ja koristavat kauniisti vaatetusta. Pieniä, ei-rumia, ei-noloja, ei-juntteja heijastimia ja heijastavia tuotteita on nykyisin valittavana vaikka kuinka paljon. Mutta joku pieni heijastin taskunsuussa ei tuo ainakaan minulle kovin turvallista oloa. 

Viime vuonna sain lahjaksi Sojalta Kirjosillan rannekeheijastimen. Se on ollut todella hyvä käytössä ja ison kokonsa ansiosta oikeasti jopa näkyy joka puolelle. Hankintalistallani on toinen samanlainen toiseen ranteeseen. Takin etupuolella taskuissa on Oriveden-naapurini tekemät huopasydämet. Ja saappaisiini kiinnitin sydämet silitettävästä heijastinmateriaalista. Hupussa minulla roikkuu vittu. Anteeksi. Mutta kun. 



Se muuten herättää positiivista huomiota. Jopa niissä teinipojissa, jotka eivät suurin surminkaan nöyrtyisi heijastinta käyttämään. Cityrepun kylkeen olen ommellut Tikkerperin ihanan maatuskan. Tikkerperi valmistaa myös Homomaatuska Tompan heijastavat Tompat sekä myöhemmin joulukuun aikana kauppaan tulevat viralliset Tomppa-heijastimet.


On olemassa heijastimia ja sitten heijastavia esineitä. Niiden ero on se, että heijastin on Työterveyslaitoksella tyyppitarkastettu ja siten virallinen CE-merkitty heijastin. Sen pitää heijastaa eteen ja taakse ja siinä pitää olla tietty pinta-ala heijastavaa pintaa. Kaikkia muita niin harrastajien kuin yritystenkin myymiä tuotteita pitää kutsua heijastaviksi esineksi.



Minun kantani on, että heijastava esinekin on ihan hyvä valinta ja aina tyhjää parempi, kunhan se heijastava materiaali vaan ihan oikeasti heijastaa.


33 kommenttia:

KirsiMaritta kirjoitti...

Joskus mainostettiin, että "heijastin on halpa henkivakuutus!" ja se kyllä pitää paikkansa edelleenkin. Nyt sen tärkeyden vasta huomaakin, kun asuu kylällä, jossa ei katuvalot paista joka mutkassa...

Tuollaisen vittu-heijastimen haluaisin minäkin!!! Minulle on opetettu, että vittu on viisi lasta synnyttäneellä. Joten minulla se on!! Niinpä olen joskus kanssaihmisilleni vastannut, kun ovat voivittua huudelleet, että kutsuitko?!

Mutta maailman upein heijastin on kyllä tuo, jonka olet Sojalta saanut!!

Susanna kirjoitti...

Mistähän niitä vittuja oikein nykyään saisi. Siitä on monta vuotta, kun ne olivat hitti, ja tämä minunkin omani on vain puolikas vittu (kaksi ja puoli lasta synnyttäneille? :D ) jonka sain kaveriltani.

Stella kirjoitti...

Mun mielestä heijastimen pitäisi olla pakollinen. Lempivärini vaatteissa on musta ja minulla on kaksi mustaa koiraa, en ota riskejä. Lenkkeilen pimeällä joka päivä kahdesta kolmeen tuntiin ja siinä on ihan mieletön ero minkälaista kohtelua saa autoilta jos on päällä maailman rumimmat heijastinliivit, onhan se lenkkeilijällekin mukavampaa kun auto hidastaa ja väistää kauempaa, vai? Valitettavan paljon on kyllä niitä, jotka tohottavat pilkkopimeällä pellon reunaa, pikkufifi flexissä, puhuvat kännykkään ja auto huomaa vasta kun kolahtaa. Heijastimia saa tosiaan aivan uskomattoman upeitakin ja olen itse ihan friikahtanut aiheeseen. Voisin vaikka kirjoittaa ideoistani ja heijastinvirityksistäni kirjan :D

Susanna kirjoitti...

Se on todella hieno tunne, kun vastaantuleva auto vaihtaa kaistaa jo kaukana edellä. Ihanaa tulla huomatuksi. :D

Mietin tässä, että jos tekisi tuosta kiinnisislitettävästä matskusta takin helmaankin koristeet. Ihan vaan vaikka nauhaa. Olisi kivan näköistä kun helma heiluu.

Saila kirjoitti...

Vittuheijastin :-D Näin juuri yhdellä ihmisellä niin söpön liito-oravaheijastimen, pakko saada!

Heli kirjoitti...

"Hupussa minulla roikkuu vittu." Mä niin repesin! =D Tuo on kyllä todellinen asenne-heijastin. Mä en vissiin vois käyttää, kun on vaan neljä lasta. =D Mun käsittääkseni muuten vittu on viiden TYTTÖlapsen äidillä. No, liekö sillä niin väliä.

Mulla on aina lenkillä turvaliivi. Onneksi olen löytänyt mustan liivin, muuten samanlainen kuin ne keltaiset, eli isot on ne heijastavat osiot. Todella, todella hyvä ja mun mielestä aivan ehdoton täällä melkein maalla, jossa ei katuvaloja ole. Ja mä kyllä käyn se päällä siellä valojen alueellakin lenkillä, viis veisaan mitä joku kenties ajattelee. Tosin kyllä näyttää muillakin koirantaluttajilla olevan liivejä päällä, ainakin meillä keski-ikäisillä, joita ei muotivirtaukset vie. ;) Tytär 14v ei laittaisi liiviä lenkille "suurin surminkaan", mutta ikävä mutsi pakottaa. Mieluummin liivi kuin kopsaus. Minusta ne takeissa vakiona olevat pikkiriikkiset viirut tai lappuset ei ole heijastinta nähnykään.

Tuollaset erilaiset silitettävät jutut olis kyllä tosi hienoja. Mullakin on kaikki vaatteet, kengät, hatut ja hanskat mustia, niin olispas näkyvä jos olis jotain tollasta niissä kiinni. No, liivi tosin ajaa näkyvyys-asian erittäin hyvin. Mun liivi on jo ihan risa ja reikäinen, täytyy etsiä uusi vastaava jostain...

Heli kirjoitti...

Lisään vielä, että kaipaisin koirille jotain loistavaa ideaa heijastimeksi. Käytän niillä villapukuja talvella (pakko, palelevat muuten, ei siis ole mikään "ihanaa pukea koiria hassusti"-juttua tässä takana...) ja kaikki kokeilemani koirille tarkoitetut heijastinliivit on ihan surkeita. Ne siis irtoilee päältä jne. Nyt on siis vain pannassa heijastavaa nauhaa, eikä se juurikaan näy mihinkään, ja fleksiin olen kiinnittänyt lisäosat, jotka on heijastavat. Mitään valoja en voi käyttää, saan migreenin siitä, kun pimeässä joku hemmetin kirkas valo heiluu siinä ees taas...

Kehitäppä Sussu joku kiva puvun päälle viritettävä heijastava systeemi koirille...! Valjaiden tyyppinen, joustava, hyvin päällä pysyvä, sellanen mikä on helppo pukea (myös villapuvun) päälle ja mikä ei hankaloita liikkumista tai irtoa, jos haukku poikkeaa polulta pusikkoon... Tilaan kaksi kappaletta, pienille vuffeille. ;)

Jannen Kuvia ja Kuulumisia kirjoitti...

Vitun hyvä heijastin... :-D minä ja Sanni ollaan ylimitoitettu turvallisuus, on heijastimia ja vilkkuvaa valoa, pimeet pyöräilijät säikäyttää melkeen joka lenkillä...

Mari kirjoitti...

Olen itse ommellut pienten koirieni villapaitoihin sellasita sentin paksuista heijastinnauhaa. Hurtta outdoors Polar liivi on mielestäni ollut myös hyvä (ja lämmittääkin vähän), siinä vetoketju selänpäällä ja muuten kangasta koko kropan ympäri. Flexejä saa nyt myös haijastavalla nauhalla. Itsellä käytössä heijastavat hihnat.

Liiolii kirjoitti...

Mä olen etsinyt joka paikasta sellaista käsivarteen laitettavaa (rumaa) jousiheijastinta - kiskat ja kaupat myy ei-oota. Kiva kun vinkkasit tuon Kirjosillan, kauniita!

Susanna kirjoitti...

Ai sellaista, mikä täräytetään siihen käsivarren ympärille? Meillä olisi niitä useita. Mätkitään niitä vieraiden käsivarsiin, jos on joku kylässä ja lähdetään ulkoilemaan porukalla. :D

Susanna kirjoitti...

Ihan vitun hyvä juttu olla ylimitoitettuja. :D

Susanna kirjoitti...

No ihan pakko! :)

Susanna kirjoitti...

Käyn minäkin turvaliivissä katuvalojen alueella lenkillä. Mutta kaupoille en osaa lähteä. Paitsi Vuoksenniskalle kyllä ihan helposti...

Aaah, nyt Heli pyydät väärältä tyypiltä koiravarusteita. On ihan mahdotonta edes harkita, kun ei ole edes ketään, joka olisi mallinukkena. :D Olisiko siitä kiinnisilitettävästä matskusta ratkaisu koiran vaateongelmaan? En kyllä nyt osaa edes vinkata mistä sitä voisi ostaa, kun tuo omani on lojunut täällä viisi vuotta. Jostain askarteluverkkokaupasta joskus muinoin on tullut tilattua.

Marin vinkki on hyvä myös, heijastinnauhaa saa kai aika hyvin askarteluliikkeistä ja kangaskaupoiusta.

Inka kirjoitti...

Hei nyt mä rakastuin tuohon Kirjosillan rannekeheijastimeen! Pakko saada, ihana!!

Repesin myös tuolle sinun huppukoristeellesi : ) Ei taida jättää ketään kylmäksi, ainakaan teinipoikia!

KirsiMaritta kirjoitti...

KIITOS Mari tästä uudesta tiedosta, että vittu on viiden TYTTÖlapsen äidillä! Huh helpotusta! Minulla ei siis sitä olekaan...
Mutta silti ja ehkä juuri siksi tuollainen heijasti olisi aivan huippu! Ja saattaisi tuolla kuosilla oleva riepukin olla aika vinkeä... ;)

KirsiMaritta kirjoitti...

Mistä tuo Mari tuohon pomppasi?! Helihän sen totuuden kertoi. Siis KIITOS HELI!!!

Taitaa olla tämän ex-vitun nukkumaanmenoaika, kun nyt jäi koko touhu pyörimään päässä... Että entäs jos Susannan Työhuone ja HomoTomppa saisi rinnalleen vielä kolmannen sarjan: vitun hyvät tuotteet: Pipo: vedä vittu päähän! Riepu: vitulla pyyhitty! Pefletti: päin vittua!

Ei hyvää päivää... Miksi täällä ei toimi sensuuri?! Oi miksi?!

Soja kirjoitti...

Kannatan, vittu! :D

Merja kirjoitti...

Mulla on monta tollaista vittu-heijastinta, niitten kaksiosaisten jakamista kahdeksi erilliseksi olen funtsinut, kun ei silleen "himmelinä" pysy. Susanna tietänee sen version.
En tiennyt tosta lapsilukuasiasta mitään, mulla kaks aikuista poikaa. Jännä muuten seurata ihmisten reaktioita, kun bongaavat isoäiti-ikäisellä moisen heijastimen.

En tiedä saako enää, mutta nainen näitten heijastin takana on käsityöläinen, jolla kuosi edelleen kangasvalikoimassa, tässä osoite http://mariannevalola.com/, kannattanee kysellä.

Susanna kirjoitti...

Minäkin VITTU kannatan, mutta niitä vittutuotteita on jo olemassa... Ainakin Tussukassi ja sen heijastinvitun tekijällä on vittukangaskuosi. Marianne Valola taisi olla hänen nimensä.

Susanna kirjoitti...

Ei jätä ei. Onneksi se on selkäpuolella, niin en näe niitä jotka pöyristyvät. :D

Susanna kirjoitti...

Juu, kaksiosainen se on tämä minunkin alunperin ollut, mutta kaverini jakoi omansa ja saimme molemmat puoli vittua.

Laitoinkin jo eilen tätä postausta kirjoittaessani hänelle sähköpostia. Ei ole vielä vastaillut. :)

Soja kirjoitti...

Täytyy kyllä sanoo, että mie joka kerta sävähdän sitä siun vittua (sitä heijastinta). Ja sitten hihitän itsekseni, että olenpa konservatiivinen täti :D Siistii tulla säväytetyksi!

Paula kirjoitti...

Kävin tämän perusteella tilaamassa tuollaisen Kirjosillan heijastimen :) Tavallisissa kaupoissa on vain heijastimia, jotka näyttävät lapsille suunnatuilta (vanhassa heijastimessanikin on muumeja).

Tämä ei liity mitenkään heijastimiin, mutta oletteko ottaneet Venäjälle mennessä jonkin paikallisen lisävakuutuksen autolle? Olen käsittänyt, että jos jotain omasta mokasta johtuvaa sattuu, korvaussumma määräytyy suomalaisesta vakuutuksesta huolimatta venäläisen käytännön mukaan ja on hyvin pieni.

Susanna kirjoitti...

Hyvähyvä, Kirjosillan puolesta kiitos! :)

Meillä ei ole lisävakuutusta autolle. Se onkin ainoa asia, mitä siellä Venäjällä pelkään. Että jos joudutaan kolariin, niin mitäs sitten. Ja saattaa olla vähän niin, että vaikka se ei edes olisi sinun mokasi, niin se kyllä väännetään sinun mokaksi... :o

Susanna kirjoitti...

Muaaaaahhhahhhhhhaaaaaaaaaaaaaaaaa :D Soja!!!!

Paula kirjoitti...

Täytyy kai vielä selvitellä, saisiko lisävakuutuksen hankittua jostain. Ja autoon voisi hommata sellaisen kameran, joka ehkä todistaisi syyttömyyden... Harmittaa, että jouduimme vaihtamaan vanhan autonlouskun uudempaan, kun vanhalla reissaaminen olisi ollut huolettomampaa (paitsi tietysti sitten jos se olisi jättänyt tienposkeen). Vaikka en kyllä haluaisi heittäytyä hysteeriseksi ennen kuin siellä on edes käynyt kertaakaan :D

Susanna kirjoitti...

Minäkin olin hysterrinen vain silloin! Sen jälkeen, kun sinne menee, niin huomaa, ettei ole syytä hysteriaan.

Sulon viisumi on mennyt umpeen ja sitä ennen sen pitää hankkia uusi passi. Olemme siinä tilanteessa, että minun onkin lähdettävä yksinäni tankkaamaan! Kääk...

Peikkovilla kirjoitti...

Ha haaaaa! Mä repesin kans. Kaikenlaisia heijastimia sitä onkin ja hyvä, että onkin!! Heijastimet on ihan must -juttu. En halua ainakaan kävellä tuolla "näkymättömänä". Ja tosiaan, kun autolla ajaa, niin mä kiitän aina ääneen jos jollain on heijastinliivi tai muuten näkyvät heijastimet. Ja tollasia kaikkia erikoisempia heijastimia helpommin käytetään :)

Susanna kirjoitti...

Minä toivoisin, että voisin pitää autossa kasaa heijastimia, koska aina kun joku pimeä kulkija pölähtää vastaan, niin tekisi mieli pysäyttää ja antaa sille heijastin.

Mari kirjoitti...

Minulla on heijastava Tomppa-esine ommeltuna Kånken-repun oman merkin päälle, mihin se istuu just eikä melkein ja toimii siinä erinomaisesti! Aika usein se kerää ohikulkijoilta kiinnostuneita katseita, mutta en ole huomannut, että kukaan olisi katsonut muuten kuin positiivisesti kiinnostuneeseen sävyyn. Ainoa pettynyt kommentti tuotteesta tuli työkaverilta joka kysyi, että missä sen lihakset on? Vastasin, että eihän tässä Tompassa ole lihaksista kyse, tämä on maatuska :D

Marlee /Kättein jälet kirjoitti...

Piti ihan palata kommentoimaan tätä juttua.. Tämän jutun innoittamana olen ostanut itselleni kaksi uutta heijastinta! Toinen tuolta ihanasta Kirjosillasta ja toinenkin on suomalaista käsityötä (en vaan enää muista tekijää..). Lasten ulkovaatteisiin ja rattaisiin olen kyllä ripustanut montakin heijastinta, mutta itse olen melko pimennossa ollut liikenteessä. Mutta en enää :)

Marlee /Kättein jälet kirjoitti...

Piti ihan palata kommentoimaan tätä juttua.. Tämän jutun innoittamana olen ostanut itselleni kaksi uutta heijastinta! Toinen tuolta ihanasta Kirjosillasta ja toinenkin on suomalaista käsityötä (en vaan enää muista tekijää..). Lasten ulkovaatteisiin ja rattaisiin olen kyllä ripustanut montakin heijastinta, mutta itse olen melko pimennossa ollut liikenteessä. Mutta en enää :)