maanantai 16. marraskuuta 2015

Käsityökorttelin Joulu


Edellisinä vuosina on Käsityökorttelin Joulu -virtuaalimyyjäistapahtuma ollut se minun vuoteni huippumyyntitapahtuma. Joulun myynnillä elän aina seuraavan vuoden kesään saakka, joten paineet ovat aika kovat saada paljon hyviä ja houkuttelevia tuotteita valmiiksi.

Matalapaine on jatkunut jo pitkään. Oloni käy yhä huonommaksi. Se menee aina samalla kaavalla näköjään. Ensimmäinen pimeä sadepäivä menee huomaamatta, mutta kun niitä on muutama peräkkäin, tulee väsymys. Sitten tulee unettomuus, joka pahentaa väsymystä. Sitten tulee innottomuus, joka muuttuu apeudeksi. Saamattomuus vaivaa, kaikkeen pitää pakottaa itsensä. Se johtaa työstressiin, joka pahentaa unettomuutta. Illalla ihan pelottaa mennä petiin, kun pelkää, ettei saakaan unta. Ja kaiken taustalla väijyy jatkuva kelvottomuudentunne. Että ei minusta ole mihinkään ja teen ihan paskoja juttuja, joita ei kehtaa edes myydä. Jokainen asia, jonka postaan sosiaaliseen mediaan, saa aikaan kummallisen morkkiksen. Että ootko vähän nolo, kun tuollaisen postaat ja sitten se tunne pahentaa kelvottomuutta. Helvetillinen kierre. Ja juuri nyt ihan mahdollisimman huonoon aikaan.

Annoin itselleni puolitoista vapaapäivää männäviikonloppuna ja oloni helpottui hiukan. Nyt, kun to do -listalle on tälle päivälle merkattu pitkä lista työhommia, olenkin taas ihan lamaannuksissa.

Käsityökorttelin Jouluun on aikaa puolitoista viikkoa, eikä minulla ei ole mitään valmiina. On vain paljon ideoita, joiden toteuttaminen tökkii. Laittakaa silti tuo päivämäärä 26.-27.11. muistiin. Vaikka en mitään uutta spesiaalia saisikaan aikaan, niin ainakin voin laittaa silloin jotain alennuksia. Ja onhan siellä kymmeniä muita käsityöläisiä mukana, joilta löydätte ihan mielettömän hienoja lahjoja joulupaketteihinne.

Edellisvuosista poiketen tapahtumaa vietetään nyt arkipäivinä, jotta usempi yrittäjä ehtisi messiin. Kaikilla kun on tähän aikaan vuodesta viikonloput täynnä livemyyntitapahtumia. Homma menee siis niin, että Facebookin Käsityökortteli-ryhmässä yrittäjät postaavat hienoja tarjouksiaan ja pyrkivät myös olemaan siellä tavoitettavissa, jos teillä on kysyttävää. Aloitamme torstai-iltana kuuden aikaan.

17 kommenttia:

  1. Itse aloitin unettomuuteen syömään melatoniinia keväisin, kun aurinko hämää niin, että en saa nukuttua, vaikka olenkin väsynyt. Kumma juttu, mutta nykyisin joudun tekemään saman syksyllä, siis syömään melatoniini-kuurin. Kun on aina pimeää ja väsyttää kummiin aikoihin, muuttuu unen laatu huonoksi tai en saakaan unta ja oma melatoniini-systeemi kai menee vähän pois tolaltaan. Ei sa aina päiväväsymystä estä, mutta auttaa taas aivojani nukkumaan oikeaan aikaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taidanpa kokeilla. Ei siinä ainakaan mitään häviä.

      Poista
  2. Voi Susanna. Olen niin pahoillani puolestasi :/ Ei kukaan ole ansainnut noita fiiliksiä taakakseen. Paska juttu.

    Vaikka syyt on varmastikin ihan erit, niin kovin tuttua huttua, ikävä kyllä. Ainakaan minua ei auta voivottelut, viisastelut tai voimahalit, joten en lähetä sellaisia. Sen sijaan toivon ihan puun takaa tulevia henkilökohtaisesti ilahduttavia juttuja, jotka toisivat edes välillä vähän valoa mustaan aukkoon.

    <3 <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla sentään on ihan kunnollinen syy alamaihisi. Joku huono sää on niin turha syy mennä paskaksi, että sekin vaan nolottaa.

      Minäkin toivon sulle puun takaa tulevia ilahdutuksia! :)

      Poista
    2. Mun mielestä ei ole noloja syitä. Jos ihminen on paskana, se on paskana, oli joku ymmärtämätön syistä mitä mieltä tahansa. Nih.

      <3

      Poista
  3. On kyllä tosi tylsää, kun tuolle päälle sattuu. Siitä on innostus ja tekemisen riemu kaukana ja tila tuntuu vaan ruokkivan itseään. Se ei tarvitse luovalla ihmisella paljoakaan, se voi olla joku pieni hyvän mielen tuoja, joka sitten muuttaa taas suunnan. Sitä odotellessa. Takaraja työssä saattaa vähän kyllä vähän vaikeuttaa tuota odottelumentaliteettia, mut uskon sen tulevan ja sitten painat taas kun höyryveturi menemään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aurinkoa odotellessa. En uskalla ollenkaan katsoa säätiedotuksia, koska jos siellä näkyy pelkkää pilven kuva koko seuraavalle viikolle, niin käyn vaan entistä epätoivoisemmaksi. Jos en katso ennustuksia, on ainakin mahdollisuus mennä illalla sinne sänkyyn ja kuvitella, että aamulla onkin korkeapaine ja pää kirkas.

      Poista
  4. Tämä ikuinen lokakuu käy täälläkin pällin päälle. Unettomuuden olen minäkin saanut melatoninilla kuriin, mutta tää heräämättömyys ois vielä hoideltava. Mä vain nukkuisin, olen ilmeisesti muuttunut karhuksi. Mutta juu, aurinkoa odotellessa. Toivotaan, että se suvaitsisi näyttäytyä edes hetkittäin lähipäivinä.

    Toivottavasi se piristävä asia kuitenkin sinulle löytyisi. Että aurinko näyttäytyisi edes kuvaannollisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että se yritti näyttäytyä tänä aamuna. Oli jotenkin niin kirkasta, vaikka maailma oli sumussa. Ja minun mieli oli keveämpi. Mutta nyt pimeni taas. Laitan kirkasvalolampun päälle ja lähden ompelemaan.

      Poista
  5. Moni tuntuu taipuvan pimeyden edessä, mulla auttaa kirkasvalolamppu pahimpaan.
    Piristäiskö sua yhtään jos uskaltaisin vihdoin ääneen sanoa kuinka ihailen uskallustas toimia käsityöyrittäjänä ..kuinka arvostan rehellistä kerrontaasi, positiivisissa ja negatiivisissa asioissa, uskallusta mennä omalle epämukavuusalueelle ja kokeilla uusia juttuja. Kuinka sä toimit mun esikuvana, innoittajana ja tietämättäs myös rohkaisijana ;) Ilmoittauduin tammikuussa alkavalle yrittäjyyskurssille ..alku se on jo sekin :D Idea on ja askel unelmaa kohti otetaan nyt. Siitä iso kiitos sulle <3 Tsemppiä meille ;) <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi jestas. Kiitos. Kiitos. Ja ihan hirveästi onnea yrittäjyyden tielle!!!!!

      Poista
  6. Susanna, sä osaat. Olet luova, rohkea ja herkkä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. <3
      Päätin tehdä joulutapahtuman eteen sen, minkä jaksan. Itketään sitten keväällä...

      Poista
  7. Viikonloppuna pitäisi pakastaa, joten silloin inspissäteitä sinnekin päin! Sä olet hyvä, sä kelpaat ja sä osaat! Muista se!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! <3 Minä niin odotan lunta. Se toisi edes vähän valoa.

      Poista
  8. Sinullahan on jo nyt älyttömän ihania tuotteita, kun vain kaikki löytäisivät ne vielä! :) On tämö harmaus kyllä itsellekin vähän rankkaa. Ei meinaisi jaksaa lähteä töihin, varsinkaan iltavuoroihin. Mutta itselleni työ on aika helppo tapa saada jotain rytmiä ja sosiaalisia kontakteja elämään. Ymmärrän, että yrittäjällä on varmaan toisenlaista, mutta päivä kerrallaan tässä kai jokaisen meistä on mentävä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo pakkorytmitetty elämä saattaa helpottaa edes hiukan sitä, että jonkinlainen päivärytmi säilyy. Minä yritän laittaa kelloa soimaan kuudelta ja herään joskus yhdeksän pintaan, kun olen vaan unissani sulkenut herätyksen. Mutta kyllä se tästä. Kunhan Käsityökorttelin joulu saadaan ohi, stressi helpottaa. Tuli tilauksia tai ei, niin ainakin olen tehnyt voitavani. Ja sitten ei olekaan enää kuin kuukausia valostumisen alkuun. :P

      Poista