torstai 1. tammikuuta 2015

Heihei vanha vuosi


Siinä, missä minä rakastan joulua ja yritän venyttää sen kuukauden mittaiseksi, ovatkin kaikki muut vuoden juhlapäivät sitten mielestäni ihan turhia. Tuon edellisen postauksen valossa varmasti arvaattekin, että inhoan paukkuja ja raketteja todella paljon. Vanhemmiten olen onneksi lakannut pelkäämästä niitä, mutta kyllä ne yhä minua ärsyttävät. Mielestäni niiden myyminen yksityishenkilöille pitäisi olla laitonta. Jos marketin henkilökunta tarvitsee kurssin ja lupapaperin ilotulitteiden myymiseen, miksi niiden ostaminen ja ampuminen on sallittua kaikille? En tajua.

Nyt, kun me elämme niin onnellisesti täysin ilman naapureita, ei minun tarvitse vuodenvaihteessa enää hysteerisesti pelätä, että joku teini onnistuu polttamaan kotini poroksi. Edellisessä kodissa olin naapurin pojan mielestä varmasti aivan tärähtänyt akka, kun ryntäilin pihalle karjumaan niistä paukuista. Näin jatkuvasti silmissäni kauhukuvan ikkunan läpi lentävästä raketista, joka sytyttää kauniin kotini tuleen. Vanha, kuiva hirsitalo olisi palanut hetkessä.


Saattelin eilen lomalapsen junalla Lahteen saakka ja paluukyytiä odotellessani katselin suomalaista juhlavuutta surullisin silmin. Hoipertelevia askelia ja kirkkaita liemiä litteissä pulloissa, teinityttöjä ohuissa sukkahousuissaan tottumattomina koroilla keikkuen. Olin ihan tyytyväinen, että sain paeta tyhjään junaan, enkä joutunut pidempään katselemaan kaupunkilaisten "iloa". Nämä juhlapäivät, joihin niin voimakkaasti liittyy tarkoitushakuinen humaltuminen, ovat minusta kovin kiusallisia. Onneksi niistä voi helposti sanoutua irti.

Vuoden vaihtuminen merkitsee minulle inventaarion tekemistä ja sitä, että pääsen näkemään, miten yritykseni selvisi taas yhdestä kalenterinkierrosta. On siis aika ryhtyä laskemaan tiskirättejä. Kiitos teidän, minulla ei ole paljon laskettavaa. Olen kiitollinen siitä, että saan tehdä tätä työtä ja että yritykseni täyttää ensi kesänä jo viisi vuotta. Vuosi on ollut todella vaikea käsityöyrittäjille, ja pahoin pelkään, ettei tämä alkava tule olemaan ainakaan helpompi.

Toivon teille kaikille onnellisia aikoja.

16 kommenttia:

  1. Hei,
    iloa ja onnellisia hetkiä teille toivomme täältä kotimetsästä!
    Meilläkin asuu pieni hamsteri-poika, nimeltään Dede.
    Mitä Kertulle kuuluu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moimoi! Kerttu porskuttaa hyvinvoivana eteenpäin. On niin hämärää näin talvella, ettei siitä saa valokuvia tänne blogiinkaan ollenkaan. Hyvää vuotta teille ja Dedelle! :)

      Poista
  2. Meillä paukkuu yllättävän paljon raketit, vaikka täällä maalla asutaankin. Toinen koirista on vanhemmiten ruvennut pelkäämään pauketta ja nytkin se istui ison osan illasta joko mun jalkojen päällä tai mun ja Isännän välissä. Toinen ei onneksi huomioi raketteja millään tavalla.
    Onnelista tätä vuotta teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi sitä poloista. Me tumppaamme Kertun kopin ympärille tyynyvuoren paukuttelun ajaksi ihan vaan varmuuden vuoksi, vaikka emme kyllä tiedä, onko se oikeasti moksiskaan paukuista.

      Poista
  3. Minäkin olen onnellinen, että olen paikassa jossa ei paukutella tolkuttomasti, kun on niin vähän asukkaita. En varsinaisesti pelkää raketteja, mutta noin muuten en näe hommassa mitään järkeä. Vaikka paukkuminen olikin melko vähäistä, on yksi meidän kissoista (Heta) vieläkin järkyttynyt eikä ollenkaan oma itsensä. Hän on niin kamalan herkkä kaikelle :/ Mutta eiköhän se tuosta, yritetään vaan silitellä ja lohdutella. Että hiton uusivuosi minunkin puolestani :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei siinä järkeä olekaan. Lähettää nyt satasia taivaalle. (Toisaalta, mitä järkeä on ostaa satasilla pieniä muoviukkeleita, voisi joku vastaavasti kysyä minulta.)

      Toivottavasti Heta on jo toipunut!

      Poista
  4. Mukavia ja onnellisia aikoja ensi vuodelle :)

    VastaaPoista
  5. Mää pelkäsin kans kerrostaloaikoina, että tulee raketti ikkunan läpi. Asuttiin ylimmässä kerroksessa ja raketit viuhahteli ikkunan takana tosi läheltä. Nyt on ihana rauha, kaukaa voi nähdä vähän tulitusta. Mun mielestä kans yksityishenkilöille myyminen pitäis kieltää. Vaikka mukuloilla kyl oli ihan hauskaa kun mies oli ostanut kaks rakettia, ilmankin olis ollut mukava ilta.

    Hyvää ja tuottoisampaa uutta vuotta sulle ja käsityöyrittäjille, älköön pelkosi toteutuko. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun minä asuin kerrostalossa, en pelännyt raketteja. Asuimme niin vilkkaassa risteyksessä, että vain umpihullu olisi siinä keksinyt raketteja ampua. Menivät kauemmas joen rantaan aina paukuttelemaan.

      Hyvää vuotta sinulle myös!

      Poista
  6. Onnellista uutta vuotta! <3

    Meidän kylillä oli selvästi lama iskenyt, ja vain harvat olivat ostaneet omia raketteja. Mutta meillä on kylän yrittäjien järjestämä vuotuinen ilotulitus kuudelta, ja se on lapsille kiva juttu. Itse emme tosiaankaan heitä rahaa ilmaan rakettienkaan muodossa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuollaiset yrittäjien tai kuntien tai yhdistysten järjestämät ilotulitukset ovat mielestäni ihan ok. Meilläkin vissiin kylän baari oli järjestänyt ilotulituksen. Jota minä en nähnyt, koska olin onnellisesti jo untenmailla. :D

      Poista
  7. Täysin samaa mieltä, raketit pois ainakin yksityiskäytöstä ja olen tyytyväinen, että voin vetäytyä omaan rauhaan maalle kaikesta hulinasta. Mukavia asioita Sinulle uuteen vuoteen!

    VastaaPoista
  8. Hyvää uutta vuotta!
    Itse pidän kovasti uudestavuodesta, kun alkaa uusi toiveikas vuosi ja kevät sen mukana, uusi kylvö- ja kasvukausi... Joulu on jotenkin niin väsyttävä juhla, kun silloin on niin pimeää että tekisi mieli vetää itsensäkin vessasta alas, mutta uutenavuotena jo vähän helpottaa ja valoa näkyy kaukana horisontissa.
    Raketit saisi kyllä minustakin lailla kieltää, ja kun en muutenkaan osallistu juhlahumuun, niin tuo juhlapuoli on tuossa aika vierasta. Kukin juhlikoon niin kuin parhaaksi näkee ja kuten itse eniten tykkää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla alkaa myös kevään odotus tässä vaiheessa, mutta en koe sitä hyvänä asiana, sillä tämä aika vuodesta kuluu aina niii-iii-iiiiin hiii-ii-taasti, että hermo palaa moneen kertaan. Olen todella huono odottamaan yhtään mitään.

      Poista