torstai 19. syyskuuta 2013

Mekko joka tilanteeseen


Tällä postauksella pääsen taas Indiedaysin muotiosioon. Hahaa.

En ole aikoihin, miesmuistiin, herra ties miten pitkään aikaan ommellut mitään muuta kuin tiskirättejä. Itselleni vaatteita en ainakaan vuosiin. Mutta toissapäivänäpä ompelin. Halusin tehdä rennon monikäyttömekon mustasta pellavasta, joka on notkunut hyllyssäni jo monta vuotta.

Varsinaisia kaavoja ei tarvittu. Yläosan kaavan piirsin jostain trikoopuseron kaavasta, jonka pätkäisin vyötäröltä poikki. Alaosaksi leikkasin täyskellon.

Jos innostut itse ompelemaan samanlaisen mekon, huomaa, että tämä kuva on vain suuntaa-antava.
Valitse joku puseron kaava, joka on sinulle sopiva. Rintavampi sattaa joutua ompelemaan muotolaskoksetkin.

Lisäksi tarvitsin vinonauhaa aika pitkästi ja metrivetoketjua koko mekon etupituuden verran. Kaikki löytyivät omasta takaa.

Kanttasin kaikki reunat vinonauhalla, jotta säästyin vuoriosien ompelulta, ja kiinnitin vetoketjun mekon etupuolelle ihan ylhäältä alas saakka.

Anteeksi, kun innostuin valokuvaamaan mekon tänään ihan itseni päällä, vaikken viitsinyt edes tukkaa laittaa tai meikata tai käydä manikyyrissä tai rasvaimussa. Tiedän hyvin, että bloggareiden pitäisi olla superkaunottaria, aina ihan viimeisen päälle upeina. No, enpä ole minä sellainen bloggari, oman elämäni supermalli ollenkaan.


Mekko kelpaa kesävaatteeksi ihan sellaisenaan.


Villapuseron kanssa se muuttuu talvivaatteeksi. Sateenkaarisukat ja tennarit varmistavat rennonletkeän meiningin.


Mutta sopivien asusteiden kanssa tämä mekko tekee jopa minusta aikuisen naisen.

Jos taas erehdyn pukemaan mekon alle hupparin...


... voin lähteä vaikka larppaamaan.

89 kommenttia:

Vike kirjoitti...

Vau hauska tuo viimeinen kuva :)

Teija kirjoitti...

Vautsi! Sun pitää tehdä noita verkkokaupan puolelle myyntiin ;) Täällä yksi ompelutaidoton jolle sellainen kelpaisi!

Susanna kirjoitti...

Minustakin. Se on oikeasti se syy, miksi edes vaivauduin tekemään tällaisen päivän asu -postauksen. :)

Susanna kirjoitti...

Hihii, en todellakaan tee! Siksi piirsin kaavoista kuvan teille: tämä sujuu ompelutaidottomiltakin.

Katja kirjoitti...

Ihana muotipläjäys :D Aika monikäyttöinen mekko, just sellasista minäkin tykkään, mitä voi yhdistellä vaikka mihin muihin vaatteisiin.

Oliko saateenkaaret sukat? Olen yrittänyt etsiä aika ajoin mahdollisimman värikkäitä ja kuosillisia sukkahousuja, mutta ei tunnu löytyvän, osaatko vinkata ostopaikkaa? Mustia kyllä on kaupat pullollaan.

Susanna kirjoitti...

Nuo ovat reisisukat. Olen saanut ne lahjaksi monta vuotta sitten, enkä osaa yhtään sanoa, mistä ne ostettu.

Vielä joitain vuosia sitten löytyi joka kaupasta vaikka miten kivoja raita- ja kuviosukkiksia, mutta nykyisin ei oikein mistään. Harmillista.

Anonyymi kirjoitti...

Heti ostaisin ja kaksin kappalein! Tekisit nyt vaan =)...

-Sari

Inka kirjoitti...

Siis mitä?? Et käynyt rasvaimussa ennen kuvia!?

Ei vaan, tosi näppärä mekko! Kuin hienosti mätsää tennareihinkin :)

Anonyymi kirjoitti...

Tää on just niitä postauksia joita haluan jatkossakin lukea :D Ihan mahtavaa! Jos toi kuopus sais noi hampaansa tehtyä, enkä olis ihan niin univelkainen, lähtisin yrittämään tätä mekkoa.

Anonyymi kirjoitti...

Kiva kun joudat "harrastamaan", ehkä en ensimmäisenä ajatellut ompelemista sun harrastuksena :D
-epe-

Apris kirjoitti...

Mielettömän ihana mekko ja tuo viimeinen kuva veti kyllä hymyn huulille, siis hyvällä tavalla. Ja kyllähän tuo juttelusikin hymyilytti:)

Unknown kirjoitti...

Kiitos päivän piristyksestä :). Omaan makuuni ihana mekko!

Tiina kirjoitti...

Larppikuva on mun suosikki. :D

Susanna kirjoitti...

Voit ottaa tästä kuvan ja kaavan ja viedä sen jollekin ammattiompelijalle. :P

Susanna kirjoitti...

No en! Ja ne jalkakarvatkin lepattavat yhä aivan valtoimenaan. :D

Stella kirjoitti...

Hei mahtava! Tiedän jo mistä kankaasta voisin tuollaisen toteuttaa....

Susanna kirjoitti...

Kiva, että kolahti. :)

Muista sitten mekkohomma, kun selviät hampaista ja univelasta.

Susanna kirjoitti...

Se oli ihan ykkösharrastus joskus ennenkuin rupesin tekemään siitä ammattia itselleni.

Susanna kirjoitti...

Susanna kirjoitti...

Ei kai? Miksi kummassa? :P

Susanna kirjoitti...

Kiitos itsellesi!

Susanna kirjoitti...

Mahtavaa, jos toteutat oman version! Muista sitten esitellä se!

Maija kirjoitti...

Onpa kutkuttavan hyvännäkönen hame. Tarttis löytää tarpeeks levvee ja suuri kankaanpala...

Tiina kirjoitti...

Se on jotenkin niin luonnollinen.

Susanna kirjoitti...

Pari metriä x normileveys. Ja vähemmän, jos teet minihamekellon.

Susanna kirjoitti...

Ehkä olenkin sisimmissäni larppaaja?

Ainakin pelaan ihan tosissani elämästä ja kuolemasta silloin, kun otamme Sulon kanssa nuo miekat esiin.

Rouva Kukko kirjoitti...

Ihan huippis! Sekä mekko että malli sen sisällä ;)

Susanna kirjoitti...

Vapise, Tyrä Bänks.

marimeri kirjoitti...

Mekko on todella hyvin onnistunut !

Tuulenpesä kirjoitti...

Vautsi, pitänee kyllä kopsata kaavat itselle, ensi kesäksi...Kiitti! Ja kiitti hyvästä mielestäkin ; )

toukotyttö kirjoitti...

no onhan tällainen nyt paljon mielenkiintoisempi asupostaus kuin ns. muotibloggareiden uusimmat aleostokset sadasta eri kuvakulmasta

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Tuollaista tarvitsisin minäkin...joka paikan mekkoa...:)

Nonna kirjoitti...

Sähän olet varsin kantaaottava noissa sateenkaarisukkahousuissasi! =)

Heli kirjoitti...

Ihana juttu! Sun blogiin sopii oikein hyvin tällainen värikäs muotipläjäys. Ja hitsi muuten miten tosiaan asusteet tekee aivan eri tyyliseksi tuon mekon! Sehän on oikea jokapaikan vaate, nuo kaikki kokonaisuudet on tosi upeita. Ehdotan, että lähdet kauppaan seuraavan kerran alakuvan asussa! =) Ehkä vielä yhdessä Sulon ja hänenkin miekkansa kanssa? Tekisitte varmasti vaikutuksen kylillä. =)

Minä muuten suunnattomasti ihailen tuota sinun ystävällistä mutta vankkumatonta tapaasi sanoa ei, vaikka heti alkoi virrata halukkaita mekon ostajia... =) Se kertoo minusta upeasti sen, miten vahva nainen olet. En oikein osaa tätä selittää.. mutta tällainen kuitenkin tuli mieleen. Tästä olet aiemmin kirjoitellut blogissasi (että kun kaikki sukulaiset ja tuttavat ja tuttavan tuttavat kuvittelee, että teet heille riemumielin puoli-ilmaiseksi kaikkea...) ja mietin jo siinä, että vaatii todellista vahvuutta päättää olla tekemättä, vaikka siitä joku pahastuisikin. Tulikohan tästä nyt ollenkaan viisasta ja ymmärrettävää selitystä...

Tähän loppuun vielä pieni rätti-kehu: mulla on ollut nyt vaikka miten pitkän ajan jo käytössä toi sulta hankittu rätti. Oon ihan kokeeksi vaan pitänyt sitä samaa rättiä aina ja aina tuossa lavuaarin reunalla... ja ällistyneenä todennu, että se ei todellakaan haise!! Siis vaikka välillä ui tuolla altaassa läpimärkänä jne. Sen kun vaan huuhtoo ja puristaa kuivaksi ja käyttää taas. Wow!!

Soja kirjoitti...

:D ihana!

Soja kirjoitti...

:D ihana!

Susanna kirjoitti...

Kiitos!

Susanna kirjoitti...

Älä sitten suotraan suurenna tuota kaavakuvaa, vaan etsi jostain paidan kaava, joka on sinulle sopiva. :)

Susanna kirjoitti...

Miksi niitä kuvia muuten pitää aina olla niin paljon? Eivätkö ne muotibloggaajat oikein osaa päättää, mikä kuvista on paras?

Susanna kirjoitti...

Se on reissuunlähtiessäkin hyvä, kun ei tarvitse ottaa monta mekkoa, vaan yksi riittää ja erilaisia puseroita.

Susanna kirjoitti...

Kyllä pitää olla. Kantaisin varemaan sateenkaarilippua salossa mukanani kaikkialla, jos se kulkisi jotenkin kätevästi matkassa. :D

tarutikki kirjoitti...

Ensin ajattelin, kun rupesin lukemaan, että mitä kummaa, sulla musta mekko. Mutta asusteilla ja muilla värikkäillä siitä tulikin ihan sun näköinen. Tosi kiva mekko!
Sain eilen yhdeltä ystävältä ihanan väriset retroverhot(4kpl) 70-luvulta ja ajattelin niistä tunikan itselleni vääntää, kun vaan ehtis itselleenkin jotain tekemään. Kaksi verhoa voi päätyä ikkunaankin, mätsäispä emäntä sitten verhojen kanssa:)

Susanna kirjoitti...

❤ ❤ ❤ ❤ Kiitoskiitoskiitoskiitoskiitos näistä sanoista. ❤

Et edes arvaa, miten paljon juuri nyt tarvitsin tällaista kommenttia. Olen juuri tänään saanut palautteen rättiasiakkaalta, joka sanoi, että rättini alkavat haista heti (kolmen ihmisen toteamana) ja ovat muutenkin tosi huonoja, ja halusi palauttaa ostoksensa. Olin jo ihan valmis taas kerran uskomaan, että tuote on täysi paska ja joudun lopettamaan hommat kokonaan, sillä eihän paskaa tuotetta vaan voi myydä! Eli en ole ollenkaan vahva ihminen, olen kamalan heikko ja huonoitsetuntoinen. Kiitos sinulle, että osasit sanoa oikeat sanat oikealla hetkellä.

Kuinkahan monta sydäntä minun pitäisi tähän viestiin vielä laittaa, että varmasti tajuaisit, miten onnelliseksi minut juuri teit?

❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤

Susanna kirjoitti...

Ja vielä kerran pojat: ihana! :D

Susanna kirjoitti...

Olen it seihan samaa ihmetellyt: mitä kummaa, musta vaate minulla! Ostin tuon kankaan aikoinaan Polan tehtaanmyymälän loppuunmyynnistä ja se maksoi 2 euroa/metri. Sen hintaiesssa pellavassa ei voi katsoa, minkä värinen se on ja tuleeko sille koskaan käyttöä; sitä vaan pitää hamstrata heti! :D


Kiva, että sait verhot! Vanhoja verhojahan ei koskaan voi olla liikaa. Itselläni on tosi vaikea suhde niihin: haluaisin ommella kaikista mekkoja, mutta tuntuu pahalta silputa. Aika iso osa on täälläkin silti jo mekoksi päätynyt, mutta vielä on jemmassa, mistä ottaa.

Taina K kirjoitti...

Jälleen kerran päivän piristys sun blogisi!:)Nauroin ääneen ton viimeisen kuvan kohdalla. Sulla on silmää ja taitoa ja vielä kivasti pilkettä silmäkulmassa! Tykkään kovasti!:D

Susanna kirjoitti...

Ja minä niin tykkään kun te tykkäätte! :)
Kiitos!

E kirjoitti...

Oo, hieno! Ja niin kiva muotipostaus, tällaisista mäkin tykkään! Mut en mä oikeesti osaa ommella :O Ei mitään toivoa, että tajuaisin, kuinka jotain vinonauhaa saati sitten vetskaria pitäisi ommella! Mutta mä kopsaan tämän idean verkkokalvoilleni siitä huolimatta, ja haaveilen, että yksi kaunis aamu mun kädet taikoo jotain tuollaista <3

Susanna kirjoitti...

Eli kuvalliset askel askeleelta -ohjeet olisivat paikallaan?

Minähän olen tehnyt neuleohejita niille (=meille), jotka eivät osaa neuloa ja ruokaohjeita niille (=meille), jotka eivät osaa laittaa ruokaa. Pitäisi ehkä seuraavaksi tehdä ompeluohjeet ompelutaidottomille.

Valoblogin Taru kirjoitti...

Hihii, onpas monipuolinen mekko! Ja tosi kivan mallinenkin. Ihana postaus <3

Susanna kirjoitti...

Kiitos kiitos! :)

Soja kirjoitti...

Dääääm! Mitä mie teen täällä väärin???? Ehkä tosiaan vetäydyn sille mustalle listalle ihan vapaaehtoisesti. Toi miekka on ihan hervoton XD

Kirpparikeiju kirjoitti...

Onpas hieno mekko! Ja miten monikäyttöinen!

Aina kun näkee toisten ihmisten tekemisiä, tulee itsellekin sellainen olo että ooo, nytpä minäkin teen.

Se menee kyllä nopeasti ohi. Kiva silti ihastella toisten tarmokkuutta.

Susanna kirjoitti...

Älä pakene. Muidenkin viestit tulevat välillä kahteen kertaan. Yleensä poistan ylimääräiset, mutta nyt en viitsinyt, kun sain tästä niin paljon hupia. :)

Susanna kirjoitti...

Vähän samaa oiretta tunnistan itsessänikin. Ensin innostus, että minä kanssa, ja hetken päästä se olo, että onpa työlästä, en viitsikään. :)

Elvari-Sanna kirjoitti...

Sä oot niin valloittava hassupää <3

Merja kirjoitti...

Hei sä olet jännä tyyppi. Toisinaan stressaat vaikka mistä ja toisinaan taas osaat heittäytyä hulluttelemaan. Osaispa itsekin. (stressata kyllä osaan).

Susanna kirjoitti...

Kiitos. ❤

Susanna kirjoitti...

Jep. Sellainen minä olen. Mitään en tee tasaisesti, aina pitää mennä äärimmäisyyksiin. Sulo juuri tuossa äsken totesi, että te siellä ruutujen toisella puolella ette arvaakaan, MITEN hulvaton minä olenkaan. Onneksi.

Susanna kirjoitti...

Ja arvaapa, että stressasin tätä mekkoa kaksi päivää ihan itku kurkussa vain sen takia, että erehdyin ihan ensimmäiseksi pukemaan sen hupparin kanssa päällekäin. Eli näin vaan sen larppiasun, keskiaikakoltun, ristiretkeläisen kaavun.

Näiden valokuvien ottaminen vasta avasi silmäni ja pääsin eroon tuosta roolipelimielikuvasta, jonka vangiksi jäin heti alkuun.

Unknown kirjoitti...

Ai että :) Viimone larppauskuva kyllä toi hymyn huulille! Ihana :)

Unknown kirjoitti...

Miun rätti on kunniapaikalla keittiössä ja esillä - eikä haise. Se on ihana <3

Susanna kirjoitti...

:)

Susanna kirjoitti...

❤ Itse olet!

Sussu kirjoitti...

Siis IHANA. Mikä taituri! Ja näytät kauniilta mekossasi!

Paula kirjoitti...

Haha, viimeisestä kuvasta tulee mieleen eräs larppaaja joka hiiviskeli aina miekan kanssa entisen asuntomme parkkipaikalla :) Osaisinpa minäkin ommella, tai olisipa kärsivällisyyttä opetella. Kokeilin kerran kauan sitten purkaa kulahtaneen vanhan paidan ja ommella siitä saadulla "kaavalla" uuden puseron, mutta tekeleestä tuli vielä tuhoamaanikin paitaa hirveämpi.

Anonyymi kirjoitti...

Pakko tulla "haisukommentoimaan": Siun rätit ei haise! Se on käytöstä kiinni: mie juon kahvia melko runsaalla maidolla ja on ihan selvä, että jos sitä lämmintä maitokahvia joutuu pyyhkimään (tai jotain muuta maitojuttua tai -ruokaa tai hapanmaitotuotteita) useasti rätillä, niin käsihuuhtelun lisäksi on hyvä heittää rätti välillä pyykkikoneeseen.

En tosin ole saanut itse kahvimaidollakaan rättiä haisemaan, luulen, että se johtuu siitä, kun huuhtelen rätin ainakin joka toinen käyttökerta lopuksi kylmällä vedellä, niin muistaakseni ohjeessakin on. Pesukoneeseen heitän usein siksi, että maitokahvista jääpi tahroja ja pesen 60 tai 95 asteessa pyyhkeiden tai lakanoiden seassa ja puhdasta tulee ja rätit sen kun paranee ja pysyy myös kauniina.

Miulla on ekat rätit siulta jo muutaman vuoden takaa (uudempia myös, tykkään vaihdella) ja kaikki ovat käyttökuntoisia ja siistejä ja ne on pesty MONTA kertaa pesukoneessa. Tykkään, kun rättejä on useampi, niin voipi heittää pesukoneeseen, jos ikävä kahvitahra häiritsee sisustussilmääni ;D

Olen aikoinaan käyttänyt wettexit ja muut kaupan rätit ja inhonnut niitä syvästi, koska vaikka miten pesi ja huuhteli ja väänsi, niin aika pian se tiskirätin haju oli läsnä - yök. Löydettyäni siun rätit minua ei inhota tiskirättiin koskeminen ja keittiön rätti on esillä (kraanan päällä), koska kuosit on nättejä ja bambu silleen ryhdikäs, ei "rättimäinen".

Terkuin "vannon bambun nimeen" -lukijasi ja asiakkasi :)

Hepsi kirjoitti...

Ihana postaus ja ihana, monikäyttöinen mekko! =)

Anonyymi kirjoitti...

Olipa kiva postaus. Monikäyttöinen mekko, täydellinen matkavaate.

Aino

Henna/Koti asemalla kirjoitti...

Haha, vitsi mä repesin vikan kuvan kohdalla!:D ootsä kyllä msinio. :)

Henna/Koti asemalla kirjoitti...

Siis mainio!

Peppi kirjoitti...

No tää on just sellaista muotia jota indiedaysiin kaipaan :D - jota menisin kurkkaamaan.
Hyvä mekko - moneen menoon!

Susanna kirjoitti...

Kiitos, Sussunen.

Susanna kirjoitti...

Voi ei... on ihan hassua ajatella, että joku ihan oikeasti hiiviskelee miekkoineen ympäriinsä.

Ehkä kannattaa seuraavalla ompeluyrityskerralla hakea vaikka kirjastosta joku käsityölehti ja piirtää kaaavat ihan oikean kaavan mukaan. :)

Susanna kirjoitti...

Kiitos!

Susanna kirjoitti...

Minustakin nimenomaan matkavaatteeksi paras. Koskaan ei tiedä, onko päämäärässä kylmä vai kuuma, joten tämä mekko kelpaa joka keliin.

Susanna kirjoitti...

Kiitos. :D

Susanna kirjoitti...

Onkohan kukaan Indiedaysn vakiomuotilukijoista eksynyt tänne?

Paavalinkukka kirjoitti...

Hei, luin eilen vastauksesi Lotalle ja olen vuorokauden miettinyt asiakkaasi negatiivista palautetta. Eihän sitä kai voi mitättömäksi tehdä, jos hän on kokenut, että rätti haisee. Mutta mistä hänen kokemuksensa voisi sitten johtua?

Tuli mieleen esimerkiksi se, että eihän bamburätti suinkaan ole hajuton! Jokaisella materiaalilla oma hajunsa. Pellavainen laudeliina esimerkisi haisee minusta uutena ihan kamalalle, pesen ne aina ensin monta kertaa, ennekuin siedän niitä saunassa. Puuvillalla on oma haju, pellavalla oma ja bambullakin omansa.

Toinen juttu voisi olla maito. Jos vaikka millä ihmerätillä pyyhkii maitoa pöydältä, eikä ihmerättiä huuhtele hyvin, niin kyllä se maito happanee kankaassa vaikka mikä olisi. Kemiallisen prosessin seurauksena syntyy haju, jota monet pitävät epämiellyttävänä.

Olisiko asiakkaan kanssa pystynyt pohtimaan tällaisia asioita ihan asiallisesti?

Rätissäsi on vielä se hyvä puoli, että sen voi pestä JOPA 90 asteessa, mutta 60 astettakin riittää tekemään siitä aivankuin uuden, jopa paremman, koska se pesujen jälkeen imee vain paremmin kuin ennen.

Mutta se vaihtoehto, että asiakkaasi ei koskaan pesisi rättiä, ei kai tässä tapauksessa voi olla hänen kokemansa hajun syy, koska hän mainitsi että rätti alkoi haista HETI. Veikkaisin siis, että syy oli se, että hän koki bambun ominaishajun epämiellyttäväksi, kuten minä koen pellavan ominaishajun. Hajumieltymykset ovat erilaisia kuten makuasiatkin. Niistä ei voi kiistellä.

Tällaisia aatoksia tuli mieleen.

Susanna kirjoitti...

Ei todellakaan voi mitätöidä asiakkaan kokemusta. Jos riepu hänen nenäänsä haisee, niin sittenhän se haisee. Ja minä otan tietysti vastaan palautuksen ja korvaan maksetut rahat, niinhän se menee.

En usko, että kyse on bambun ominaishajusta, sillä kyseiset henkilöt kertovat käyttäneensä jo vuosia toisen valmistajan rättiä, joka ei haise. Eikä tässä ollut vikana pelkästään haju, vaan oikeastaan ihan kaikki muukin, joten en millään jaksa ruveta keskustelemaan asiakkaan kanssa sen tarkemmin. Kaikki eivät voi olla tyytyväisiä.

Jos saan noin kaksi reklamaatiota vuodessa, minun pitäisi vain uskoa, että ne sadat muut asiakkaat ovat silti yhä tyytyväisiä riepuihini, vaikka muutama pitäisikin niitä huonoina. Jostain syystä yksi negatiivinen palaute kumoaa mennen tullen sata positiivista palautetta.

Heli kirjoitti...

Voi, empä arvannutkaan kommenttini suurta vaikutusta! No se on kiva, että se sattui just sellaseen hetkeen kun tarvitsit sitä. Ja olen edelleenkin jokaisen sanani takana - enkä muuten ole vieläkään laittanut rättiä pesuun... vois ihan jo muuten vaan sen pestä, mutta eipä sille oo tosiaan tullut tarvetta. Oikeesti olen ihan ällistynyt, miten se voikin olla noin hyvä eikä haise ollenkaan!!! (Ja minä siis ihan nenä kiinni rätissä oon sitä nuuhkinu!)

Anonyymi kirjoitti...

Upea!!! Mahtavaa!!! Aivan loistava postaus :) niin ja se mekkokin ;)

-sypykkä

Anonyymi kirjoitti...

Upea!!! Mahtavaa!! Loistava postaus :) ja ainiin se mekkokin ;)

-sypykkä

Sara kirjoitti...

Larppaamaan, repesin ;) Olet kyllä ihan ykkösluokan Indiedays muotibloggari!

Lotta kirjoitti...

Voi että mää tykkään sun tyylistä. Ihan mahtavaa! Ja ihan paras mekko!

Susanna kirjoitti...

Hih, kiitos!

Susanna kirjoitti...

Kumma juttu, ettei minulle satele jo kutsuja kaiken maailman gaaloihin... :P

Susanna kirjoitti...

Olette niin mukavia ja kannustavia kaikki! Kiitos, Lotta!

Susanna kirjoitti...

Hupsista, anonyymi bambun nimeen vannoja - sinun viestisi löytyi justiinsa nyt roskapostikansiosta. Kuinka hölmö blogger onkaan, kun ei erota roskapostia helmistä! <3