maanantai 5. joulukuuta 2011

Omituisuuksia (ja arvonta!)

Sain Fantastic Project Award -tunnustuksen Harjun Harrastelijoilta, kiitos! Tämän tunnustuksen myötä pitää kertoa viisi omituista ominaisuutta itsestään. Jouduin vähän pohtimaan, mitä tässä uskaltaa paljastaa, ettei menetä kaikkia lukijoitaan.

No, silläkin uhalla... tässä niitä tulee, aloitetaan kevyimmistä:

1. Nukahdan autoon ennätysajassa.

En tiedä, johtuuko auton tainnuttava vaikutus siitä, että vauvana minut kuulemma saatiin rauhoittumaan ja nukahtamaan ajelulle lähtemällä. Ehkä alitajuntani antaa nukkumiskäskyn heti, kun auto lähtee liikkeelle. En ole kovin viihdyttävää matkaseuraa.

Tämän takia valitsen aina mielummin linja-auton kuin junan, jos joudun käyttämään julkisia kulkuneuvoja. Matka sujuu paljon nopsemmin tainnoksissa. Junaan en osaa nukahtaa.

2. Tykkään leikkiä tajutonta.

Tämä sai alkunsa siitä, kun Sulo kertoi ihmisistä, jotka pelkkää huomionhakuisuuttaan tekeytyvät tajuttomiksi, ja sitten muut kutsuvat ambulanssin. Näitä feikkitajuttomia sitten testataan erilaisilla tavoilla, jotta saadaan selville, onko kyseessä oikeasti tajuton potilas vai leikkitajuton huomionkerjääjä. Jotkut feikkaajat kuulemma ovat todella taitavia.

Minä en ole järin taitava. Huolimatta siitä, että olen treenannut jo useamman vuoden. Sulo ei valitettavasti jaksa enää kauheasti innostua minun testaamisestani.

3. Minua häiritsee, jos lakanat ovat huonosti.

Pussilakana, joka on lähtenyt litomaan peiton reunasta, on karmea juttu. Samoin aluslakana, joka ruttaantuu jonnekin patjan puoliväliin. Myös silloin ne ärsyttävät minua, kun ne tapahtuvat Sulon puolella petiä. Jos vaan tiedän, että Sulon pussilakana on miten sattuu, en osaa nukahtaa, ennenkuin olen riistänyt peiton häneltä, asetellut lakanan kunnolla ja peitellyt hänet huolellisesti.

4. Elämäni on yhtä suurta musikaalia.

Tuo on Sulon näkemys asiasta. Oikeasti en pidä musikaaleista. Minusta on jokseenkin vaivaannuttavaa, kun kesken elokuvan tai teatteriesityksen joku yhtäkkiä puhkeaa laulamaan. Sitä aina ehtii unohtaa katsovansa musikaalia ja järkytys on jokaisen biisin kohdalla yhtä suuri.

Tämä on Sulon mielestä kummallista siksi, että minä kuulemma itse elän musikaalin keskellä. Laulan kaiken aikaa, monesti ihan omakeksimiä lööperilauluja. Minulla on kyky PUHJETA laulamaan melkein minkä tahansa kuulemani sanan innoittamana. Ja minä en siis osaa laulaa ollenkaan; olen maailman epämusikaalisin ihminen.

5. Kirjoitin listoja.

Sanon siksi tämän imperfektissä, että olen päässyt tästä oudosta tavasta eroon. Päätin lopettaa listojen kirjoittamisen, kun tajusin tapani lähenevän neuroosia.

Minulla oli vaikka mitä listoja. Sääpäiväkirja tietenkin. Monen vuoden ajan kirjasin joka päivä muistiin säätiedot. Minulla oli lista näkemistäni elokuvista ja bändeistä. Listasin myös kaikki lukemani kirjat. Siihen listaan kuului lisäksi muutaman lauseen mittainen arvostelu kyseisestä kirjasta. Tein myös diagrammin, joka näytti kuukausittain luettujen kirjojen määrän.


Tämän paljastelutunnustuksen haluan antaa teille kaikille, jotka tämän luitte. Ette kai luulleet, että minä kerron itsestäni tällaisia älyttömyyksiä, enkä edes vaadi mitään vastalahjaksi?

Jos et halua ottaa blogiisi, niin tunnustelepa täällä minun kommenttiboksissa, kiitos! Edes yksi kummallinen piirre jokaiselta!


Arvonta suoritetaan ensi lauantaina 10.12.2011 klo 15.

40 kommenttia:

  1. Minulla on ainakin taipumus nykiä sohvan irtopäällisiä aina ohi kulkiessa, olivat ne sitten hyvin tai huonosti. Jos joku sattuu istumaan sohvalla, ei auta muu kuin hätistellä pois oikomisen ajaksi.

    VastaaPoista
  2. Minulla on myös sama juttu kohdan 3. kanssa! Kutsun niitä pussilakanan karkaamisia "lörpöiksi", enkä todellakaan kykene nukkumaan, jos tunnen päälläni sellaisen tyhjän pussilakanan roikottimen.

    VastaaPoista
  3. Olen itse jo vastannut blogissani tähän haasteeseen mutta arvonnan takia paljastan vielä yhden asian: viheltelen jatkuvasti ja olen mielestäni tosi hyvä viheltämään. Olen vitsillä heittänyt että voisin osallistua Talentiinkin. :) Laulaminen vaatii enemmän keskittymistä ja viheltely toimii paremmin askareiden lomassa.

    VastaaPoista
  4. Toi tajuttomuuden näytteleminen oli ihan huippu! Sekä se, että ihmiset tekee sitä että se, että sinä harjoittelet :))

    Kauheella miettimisellä sain mieleen yhden omituisuuden enkä tiedä, onko se edes niin omituinen. Mutta siis ripustan sukat narulle kuivumaan siten, että ne on littanana niin että kantapää törröttää ylöspäin. Ei siis sivusuunnassa taitettuna, vaan yläpuoli ja pohja vastakkain. Mun mielestä se on kovin siistiä ja jämptiä, mutta mun äiti ja sisko nauraa tälle omituisuudelle. Mies on jo tottunut ja (yrittää) laittaa sukat kuivumaan yhtä siististi.

    VastaaPoista
  5. Tätä on hiukan vaikea selittää.

    Meillä on kahdenlaisia pikkulusikoita ja lisäksi on muutama irtonumero pakkaa sekoittamassa. Yleensä aina, kun otan lusikkalaatikosta pikkulusikan, mielessäni on joku kinkkinen ongelma tai sitten joku toive, joihin haluan vastakaikua. Olen kehittänyt mielessäni siis ratkaisun tämän lusikkakombinaation kautta. Eli, lusikan avulla saan vastauksen ongelmaan tai vastavuoroisesti toive toteutuu, käteenosuvasta lusikasta riippuen. Pätee myös siinä tapauksessa, että oikean lusikan osuessa käteen, saan tulevaisuutta ajatellen jonkinmoista lohtua.

    Olen kerran vahingossa alkanut selittämään tätä työpaikan kahvihuoneessa randomtyökaverille ja vastaanotto oli hiukan hämmentyneen kiusallinen. Tämä on siis toinen kerta, kun avaudun näinkin julkisesti asiasta.

    Saa pitää omituisena. :)

    VastaaPoista
  6. Hyvä, AnniP, reipas avaus! Irtopäälliset ovat ihan luotu nyittäviksi!

    Elise - ihanaa! Tunnen olevani jo askeleen verran normaalimpi, kun sain vertaistukea!

    Kikkis, eikö sinulla tule posket kipeiksi viheltämisestä? Minulla tulee. Ehkä siksi, että en ole hyvä siinä.

    Inka, minustakin se tajuttomuusjuttu on huippua, siis käsittämättömyydessään. Että jotkut ihan tosissaan tekevät sellaista. (Minä ainakin lasken tuon kantapääjutun omituisuudeksi! :-D )

    Ti, tuo tunnustus voitti ehkä jopa minunkin hulluuteni. ;-) Kiitos! <3

    VastaaPoista
  7. Minäkin kirjoitan listoja enkä kyllä aikonut lopettaa niiden kirjoittamista!! :-)

    Muitakin omituisuuksia kyllä riittää, mutta tietysti nyt ei muistu mieleen mitään suurta ja kummallista... Juu, rakastan valkohomejuuston syömistä oltermannijuuston päällä. Eli juustoa juustolla. Ei niitä leivän päälle laiteta! :-)

    VastaaPoista
  8. Minulla on miltei pakkomiellettä lähentelevä tapa piirrellä aina samanlaisia kukkia kauppalistan reunaan. En muista milloin olen viimeksi kirjoittanut kauppalistan piirtämättä siihen kukkasta. :)

    VastaaPoista
  9. Minulla on sellainen "vanhan kansan" tapa eli tykkään oikoa räsymattojen hapsut:)

    VastaaPoista
  10. Jostain tänne tupsahdin ja heti ihastuin :)
    Minun on ihan pakko aina laskee kaikkea .. marjassa lasken montako marjaa menee litraan, lenkillä lasken askelparit, kasvimaalla lasken kaikki porkkanat ja kaalit ym.
    Rauhallista ja hössötysvapaata joulunalusaikaa t. hanne

    VastaaPoista
  11. kotoa lähtiessä täytyy aina tarkistaa hella,ettei ole päällä.Ja listoja täytyy kirjoitella,että muistaa kaikki hommat tehä....kiva,etten ole yksin!!terv.astan emäntä

    VastaaPoista
  12. Mie en halua, että ruoat lautasella osuvat toisiinsa :D Ei kovin kummallinen piirre, mutta kuitenkin. Siksi esimerkiksi ravintoloissa on ikävää, kun kastiketta on laskettu kaiken mahdollisen lautasella olevan päälle XD

    VastaaPoista
  13. Kerron vain yhden, mutta sitäkin pahemman :D
    Kun alan lukea uutta kirjaa, luen muutaman kymmenen sivua, sitten luen kirjan lopusta muutaman sivun ja sitten jatkan siitä mihin alussa jäin. Näin teen joka kirjalle. Muiden mielestä hipoo täydellistä omituisuutta :D

    VastaaPoista
  14. Voi jestas, miten mahtavia juttuja tänne on ilmestynyt! Onneksi päätin arpoa palkinnon, enkä valita parasta omituisuutta! Sen valitseminen olisi nimittäin mahdotonta! Olette ihania!

    VastaaPoista
  15. Yks omituisuus vois olla,että tykkään syyvä "oikeat"(potut ja kastikkeet,laatikkoruuat jne) ruuat kylminä eli toki syön ruuan lämpimänä silloin kun se on just tehty,mutta jos laitetaan loput jääkaappiin ja seuraavana päivänä nälkä yllättää nii vetelen evään yleensä suoraan jääkaappi kylmänä =)

    VastaaPoista
  16. Minulla on väreihin liittyvä omituisuus. Minä aika usein ajattelen ihmisiä väreinä ja saatan ostaa juuri sen värisiä asioita lahjoiksi, vaika kys. ihminen ei edes tykkäisi väristä, johon hänet liitän.

    Ja tiedän, että minulla on kyllä omituisuuksia ihan kerrottavaksi asti, mutta nyt tuli mielen vain tuo. :D Kerron myöhemmin, jos keksin lisää.

    VastaaPoista
  17. Oi mitä omituisuuksia kaikilla on kerrottavana. Mitähän minä keksisin...

    Pää on ihan tyhjä, kun olen vahtinut pienimmän olotilaa yön. Kuumetta 40 illalla...

    Minä keräilen langanpätkät talteen käsitöitä tehdessäni. Täytän niillä sitten erilaisia käsitöitä. Tunnen olevani hyvin säästäväinen ja ekologinen!

    VastaaPoista
  18. Omituisia tapoja riittää mullakin :)
    Puhun itsekseni (kotona enimmäkseen :), tietysti voin väittää, että puhun eläimille... Tapa joka nuorinta tyttöäni ärsyttää on se, että jos katotaan tv:tä tai videota yhdessä ja tapahtuu jotain tyhmää sanon hmph, ei sitä äännähdystä osaa edes kirjoittaa...
    Lisäksi lauleskelen itsekseni, vaikken olekaan erikoisen musikaalinen.

    VastaaPoista
  19. Olen liian tarkka kynsistäni. Tänään olen lakannut ne jo kaksi kertaa, ollut tyytymätön ja ottanut lakat pois. Nyt imeytän tässä samalla voidetta kynsinauhoihin, jotta pääsen illalla vielä kolmannen (toiv. viimeisen) kerran lakkaamaan. Ainakaan mies ei ymmärrä.

    VastaaPoista
  20. Kotiväen mielestä kuulemma minunkin listojen kirjoittaminen on omituista, mutta mun mielestä siinä ei ole mitään omituista. Omituista on ehkä se, että mulla pitää olla lompsa järjestyksessä: kolikkopuolella euron ja kahden euron kolikot toisella ja pienemmät toisella puolella, setelit oikeinpäin ja arvojärjestyksessä isommat takana ja pienemmät edessä sekä kuitit mahdollisimman nopeasti pois lompsasta.

    VastaaPoista
  21. En tiedä onko kummallinen tapa mutta en voi nukkua selkä oveen päin. Kolme vaatekaappia, jokaisessa eriväriset henkarit, ja niitä ei voi sekoittaa. Laitan ketsuppia jokaiseen suolaiseen syötävään. Teetä juodessa maito ensin mukin pohjalle, sitten vasta tee.Jos kehun rapsutellessa yhden kissoista, pitää kehua ääneen myös ne loput kolme, ettei kelleen tuu paha mieli :D En ole mielestäni kovin omituinen, mutta ... :)Terveisin Teija

    VastaaPoista
  22. Omituisia tapoja on paljon, jos mieheltäni kysytään ;D

    Yks on se, että jostain syystä haluan aina ommellessa valita kankaan värisen nuppineulan eli jos ompelen jotain keltaista huomaan valitsevani vain keltaisia neuloja. Mä kyllä yritän päästä tuosta eroon, mutta...

    Ehkä omituisin tapa joka toistuu joka ilta on se, että nukkumaan mennessäni menen aina ensin selälleni makaamaan ja laitan tyynyn osittain pääni päälle, niin että silmät peittyy. Jostain syystä en osaa nukahtaa ilman tätä omitusita rutiiniani.

    VastaaPoista
  23. Aukaisen kaikki sipsipussit, karkkipussit ja mitkä vain pussit väärästä päästä eli alapäästä, ei koskaan yläpäästä. En koskaan valitse kaupasta ensimmäistä tuotetta. Ja minä myös luen kirjoista pari sivua kirjan lopusta ennenkuin luen sen! :D Laukustani löytyy kokonainen elämä aina, vaikka en välttämättä tarvitsisi niitä..

    Ja varmastikin monia muitakin omituisuuksia on mutta ei tule mieleen nyt kun oikein alkaa miettimään.

    VastaaPoista
  24. Hei.
    1. Palaveriin pitää aina mennä ylimääräisen paperin kanssa. Jos on tylsää, piirtelen sen täyteen lehdettömiä puita tai abstrakteja kuvioita.
    2. En voi sietää sitä, että joku nykii vaatteistani. Jousdun siitä helposti lähes raivon partaalle.
    3. Yhtä vähän tykkään siitä, että jonossa tönitään. Vaikka se tapahtuisi vahingossa, niin heti kilahtaa mittari punaiselle, ja tekisi mieli huitaista nyrkillä. (Vaikken sitä kyllä koskaan ole tehnytkään oikeasti.)
    4. Kun lähdetään matkalta kotiin, niin hotellihuoneessa on pakko kontata kurkkimaan sängynalukset, ettei sinne jää mitään.
    En tiä onko nämä oikeasti omituisia tapoja, mutta ainakin 2:n mainitseminen sai josjkus aikaan kummeksuvia katseita. ;)

    VastaaPoista
  25. Tää on paha:) Muiden mielestä mulla on monta omituista tapaa mutta omasta mielestäni ne eivät ole outoja tapoja vaan oikeita tapoja!!!
    Jos kaadan maitoa lasiin,laitan purkin samantien takaisin kaappiin,koska en voi sietää lämmintä maitoa;) Lasken tarkasti pyykit kun laitan ne koneeseen - sinne mahtuu hyvin tasan yhdeksän yksikköä(aikuisten vaate 1,lasten vaate ½ jne.). Vaatteiden&henkareiden pitää olla samansuuntaisesti kaapissa. Pöytään pitää katata vain saman sarjan aterimia. Huoneessa ei saa olla yhtään tikittävää kelloa tai en saa nukutuksi...riittääkö?!

    VastaaPoista
  26. Hauskoja juttuja, vaikka niiden valossa alkaa tuntua, että kaikilla on näitä omia pikku neuroosejaan, eikä ne niin outoja olekaan.

    Mulla on monenlaisia systeemejä, esimerkiksi miten astiat laitetaan astianpesukoneeseen niin, että maksimoidaan astioiden määärä ja hyvä pesutulos, miten pyykit ripustetaan "optimaalisen" kuivumistuloksen takaamiseksi ym. Aiemmin oioin vinossa olevia tauluja ym. joka paikassa, mutta kerran pudotin eräässä tilaisuudessa parimetrisen seinällä riippuneen kangasviirin ryhtyessäni sitä hieman oikomaan, ja se opetti pois tästä tavasta.

    Ovesta lähtiessäni käyn kerran tarkistamassa, että hellan levyt ovat sammuksissa. Tämä on kyllä mielestäni vain järkevää, sillä minulla on puolitoistavuotias lapsi, joka käy niitä salaa kääntelemässä päälle.

    Kellon tikitystä en kestä ollenkaan, jos pitäisi nukkua. Rupean pakonomaisesti hengittämään samassa rytmissä, se on todella rasittavaa. Isäni pitää minua ihan hulluna, kun käyn poistamassa seinäkelloja seiniltä ollessani vanhemmilla joskus yökylässä.

    t. kiwi

    VastaaPoista
  27. Mahtavaa joku muukin nykii sohvanpäällisiä! :D Lisäksi järjestelen tyynyjä tietyllä tavalla ja häädän perheen sohvalta siksi aikaa ;)

    Ihmisten omituisuudet on kyllä parasta :D

    Puhun itsekseni. Kaupassa suu käy...hiljaa, mutta käy silti.

    Ulkona kävellessä puristan hampaita vinosti ja kummallisesti yhteen. Saattaa olla kummallinen ilme?(yritän kovasti päästä tästä eroon)

    Tämä on jo miltei nolo; minulla on unikaveri. En pysty nukkumaan, jos kainalo on tyhjä ;D (No tyynykin kävisi, mutta uninalle on kivempi ;D)

    Ja olishan noita lisääkin...;)

    -San- :)

    VastaaPoista
  28. Omituisuuksista kirjoittaminenhan on saanut aikaan oikean viestitulvan. :)
    Jospa sitten minäkin:

    Kaupan hyllyistä en koskaan valitse ensimmäistä, enkä myöskään viimeistä pakettia.

    En kestä, että varpaisiini kosketaan, enkä myöskään missään nimessä halua koskettaa jonkun toisen varpaita.

    Pesen käsiäni usein.

    En halua koskettaa yleisten vessojen ovenkahvoihin. Joskus tuottaa hiukan hankaluuksia päästä kyynärpäätaktiikalla ulos.

    Vältän myös yleisiä roskiksia, varsinkin niitä heilurikansisia, sillä en halua koskettaa kantta.

    En voi nukkua vieruskaverini suuntaan, ellei hän ole selin minuun, koska en halua hengittää "samaa ilmaa".

    Puhun ja laulan itsekseni ja hyräilen pyöräillessäni.

    Jahas, huomasin sitten antavani itsestäni hiukan bakteerikammoisen vaikutelman. :)

    VastaaPoista
  29. Heippa! Reissusta palanneena pääsen nyt vasta vastaamaan ja osallistumaan! ;)

    Minun omituisuus: puhun itsekseni ääneen. Ja useimmiten englanniksi... Tämä tapa on ollut jo vuosikausia, en tiedä mistä se on lähtöisin. Muistan, että joskus teininä lainasin kaverilta mopoa ja ajelin sillä entiseen asuinpaikkaani 70km. Ja siellä kypärän suojissa sitten rukoilin (!!) ääneen ja englanniksi tietenkin... Outoa, etten sanois!! =D Mutta edelleenkin koiralenkillä tms hölöttelen itsekseni ja siis jostain ihmeen syystä tosi usein englanniksi.

    VastaaPoista
  30. Osallistun arvontaan. Vastasin ihan pitkän kaavan mukaan blogissani: http://37tuntia.blogspot.com/2011/12/paljastelutunnustus.html

    VastaaPoista
  31. Nämä menevät yhä hurjemmiksi! Ihan tosi hauskoja juttuja olette jakaneet! J niinkuin tuossa jo joklu mainitsi, niin mitä enemmän näitä lueskelee, sen normaalimmilta kaikki omityuisuudet alkaa tuntua.

    Minäkään en muuten siedä tikittäviä kelloja. Olen kerran yöpaikassa ottanut vekkarin, vienyt sen eteiseen, piilottanut komeroon ja haudannut vaatteiden sekaan, ennenkuin pystyin nukahtamaan. Siinä kun ei ollut patteria, jonka pois ottaminen on se vakiokeinoni.

    VastaaPoista
  32. Miekii miekii osallistun! Mie olin missannut tän kokonaan, onneks vähän kiertokautta tajusin! Huomenna viimeistään kirjottelen omaan blogiin.

    VastaaPoista
  33. Alkuluku on se juttu. Vaikkapa kaupassa tomaatteja ostaessani tomaattien määrän pitää olla alkuluku, useimmiten se on esimerkiksi 7 tomaattia, tai sitten 11. Muuta en voi ostaa, parillinen määrä, herranjestas!

    VastaaPoista
  34. En olekkaan ainoa englannin höpöttelijä ! Aina kun pelaan tietokoneella pasianssia alkaa pään sisällä pyöriä kahden hengen keskustelu, englanniksi. Onneksi osaan jo olla puhumatta niitä ääneen jos muut voi kuulla :p kotona asuessani piti lautaiset laittaa tietyssä järjestyksessä kaappiin kuivumaan. En osaa nukkua jos huoneessa olevien kaappien ovet on auki, sieltä tulee mörköjä. Samoin pimeällä ja varsinkaan yksin nukkumaan mennessä ei voi katsoa ikkunoihin, koska siellä on murhamiehiä :D asun kolmannessa kerroksessa !! Enkä voi myöskään hengittää "samaa ilmaa" toisten kanssa nukkuessa. Mistä näitä tuleekin ?

    VastaaPoista
  35. Apua, minäkin oion tauluja joka paikassa, en voi sietää vinossa olevia! Toivottavasti en ikinä tiputa mitään...

    Unikaverityyny on pakko olla vatsaa vasten kyljellään nukkuessa, joskus kylässä kun ei ole sellaista en saa nukuttua ollenkaan.

    Riisipuuroon on laitettava ensin maito, sitten sokeri ja viimeisenä kaneli. Muuten menee ihan väärin ja päälliset ei pysy paikallaan syödessä...

    Pesukoneessa on tietty järjestys, korjaan aina toisten jäljiltä, kun saan mahtumaan enemmän tavaraa. Ja korjaan vaikkei olis tarviskaan.

    Onhan noita outoja tapoja. Semmoisia joita en nyt muista, ja semmoisia joita ei voi kertoa. :P

    VastaaPoista
  36. Vertaistuki on paras tuki! :D
    Tuo vastakkain nukkuminen: sanon aina, että "Viet mun hengityksen -käänny heti takasin toiseen suuntaan!"

    VastaaPoista
  37. Olen kehittänyt mielestäni täydellisen tavat ripustaa pyykit ja ajoittain järjestelen jopa miehen ripustamat pyykit uudelleen oman logiikkani mukaan (yritän kyllä välttää tuota koska se on oikeasti ärsyttävää...). Ja samalla kun katson tekstitettyä televisio-ohjelmaa lasken tekstissä näkyviä sanoja ja yritän päästä parilliseen lukuun (siis yksi laskuoperaatio/tekstirimpsu). Mutta tuota tekevät varmaan kaikki muutkin, eiks vaan?

    VastaaPoista
  38. Syön leivästä aina reunat ensin :P
    creepingdeath@suomi24.fi

    VastaaPoista
  39. Osallistumisaika päättyy nyt!

    Kohta arvon. :-)

    VastaaPoista