sunnuntai 21. elokuuta 2011

Huolellisesti pilattu talo


Olo on surullinen ja voimaton. Tämä talo, jota niin kovasti rakastan, ei olekaan niin täydellinen kuin sen luulin olevan.

Jatkoin tänä aamuna reippaasti ja hyvillä mielin vessan lattian kaivelua. Hiirenkakkaa oli kamalat määrät, ja hiirenpesiä siellä täällä lasivillan seassa. Puistatuksia tuntien tungin käteni aina yhä syvemmälle ja vedin esiin toinen toistaan saastaisempia lasivillariekaleita. Niistä ei tullut loppua, vaan ne jatkuivat myös eteisen puolelle.

Näytti siltä, että koko eteisen lattian alla olisikin lasivillaa eikä turvetta, niinkuin siellä kuuluisi olla. Mites ne villat sinne on saatu ujutettua? Aloin katsella lattialautoja uusin silmin. Maalipintahan olikin rikki jokaisen lankun väliltä. Kaikki lattialaudat on siis joskus irroitettu huolellisesti, turpeet eteisen lattiasta poistettu ja korvattu lasivillalla. Ja sitten laudat on aseteltu tiukasti takaisin paikoilleen. Osa niistä on irrottaessa kai hajonnut niin pahasti, että ne on pitänyt korvata uusilla. Sitten on laitettu päälle kovalevy ja ruma muovimatto.

Tätä pohtiessani kauhea totuus alkoi valjeta minulle. Jos niin on tehty eteisen kohdalla, eikö sama kohtalo sitten olekin koittanut kaikille muillekin huoneille?! Meillähän on tuo samainen kirottu muovimatto myös keittiön, vierashuoneen ja olohuoneen lattioissa.

Enhän minä voinut muuta kuin käydä tekemässä koekairauksen olohuoneessa. Otin pienen palan muovimattoa irti pönttöuunin nurkasta ja rikoin inhottavaksi laikuttuneen kovalevyn sen alla. Ja sitten tein poralla reijän lattiaan.

Pinsettien avulla tutustuin lattian sisuksiin, enkä saanut kyyneleitä pysymään poissa vetäessäni esiin vastenmielisiä lasivillan hahtuvia.


Aseman puolta ei kukaan ole onneksi raiskannut, mutta koko asunnon puoli on pilattu. Ja niin suurella huolellisuudella. Näissä huoneissa on tarkasti irrotettu lattia- ja kattolistat, ja vieläpä koko lattiakin, ihan vain siksi, että on päästy pilaamaan hieno rakennus lasivillaeristekerroksella. Lasivillaa on siis sekä lattioissa että seinissä.

Sitten lattia on laitettu huolellisesti takaisin ja päällystetty karmealla muovikerroksella. Seiniin on tehty koolaukset ja ne on levytetty lastulevyllä. Sitten vanhat listat on sievästi pantu takaisin ja pakkeloitu raot. Kaikki on tehty niin viimeisen päälle kauniisti. Minusta se on hirveää.

Paha haju kodissamme ei siis mahtanutkaan johtua pienestä homeesta vessan seinässä, vaan pelkästään tunkkaisuudesta. Ja kun ensin nukuimme vierashuoneessa, jossa aamuisin olo oli oudon kuumeinen, pelkäsin seinissä olevan hometta. Ehkä ei olekaan. Ehkä syyksi riittää vain paskat muovimateriaalit, joilla talo on vuorattu.

Mitäs nyt? Ei yhtään mitään. Ei meillä ole mitään mahdollisuuksia purkaa jokaista huonetta alkutekijöihinsä palauttaaksemme talon terveen rakenteen. Sulo lohdutti minua toteamalla, että lasivilloitettuja mökkejä on maailma täynnänsä, eivätkä ne silti lahoa paikoilleen eivätkä ihmiset niissä taloissa kuole samantien.

25 kommenttia:

  1. surku :-( jos yhtään lohduttaa (ja mitä varmimmin ei), niin se joka aikoinaan on lasivilloittanut jne, on tehnyt juuri niinkuin sillä rakennuskaudella on luultu olevan parasta ja hienointa... meilläkin vanha talo, jotkut edellisten sukupolvien ratkaisuista on täysin käsittämättömiä.

    VastaaPoista
  2. No voihan itku sentään. :( Olisiko teillä mahdollista hävittää lasivillat mökistä vähitellen, vaikka huone kerrallaan? Esim huone per vuosi? Toi lasivillalla, muovilla ja lastulevyllä eristäminen on ollut valitettavan suosittu harrastus yhdessä vaiheessa talojen historiaa.

    VastaaPoista
  3. Voi ei, meilläkin on lastulevytetty jokainen huone alakerrassa kauttaaltaan ja yläkerrassa osa huoneista. Täytyy vain yrittää pitää pää kylmänä ja ottaa huone kerrallaan käsittelyyn, ja siinäkin vielä miettiä että onko välttämättä tarpeen purkaa kaikkia lastulevyjä. Eristeet mitä tähän asti on täällä tullut vastaan, on olleet turvetta, onneksi. Mutta on sillä lasivillalla täälläkin huseerattu yläpohjassa, ne tosin näyttää ihan irtonaisilta levyiltä joilla ei ole oikeestaa mitään virkaa. Paljon voimia ja uskon että varmasti keksitte ratkaisun joka sopii teille :)

    VastaaPoista
  4. Voi ei! Nyt kannattaa varmaan nukkua muutama yö asian päälle, ennenkuin teette mitään päätöksiä.

    Tsemppiä päivääsi!

    VastaaPoista
  5. Juuri nyt minusta tuntuu siltä, että minun pitäisi nukkua tuhat yötä tämän päälle. Luultavasti Sulo on oikeassa: olen liian väsynyt ja asia tuntuu paljon suuremmalta ongelmalta kuin se onkaan.

    VastaaPoista
  6. Voi itku =( Jos yhtään lohduttaa, niin myös mökkeröisellä on laitettu lasivillaa lattialautojen alle, ja vaikka muovimatot päältä poistettiinkin, niin resursseja lasivillan poistoon ei ollut. Raoista kurkittiin, että ne näyttivät kirkkailta, mutta kyllä takaraivossa hieman kolkuttaa, mitä niille mahtaa käydä, kun talo on ollut pari talvea osittain kylmillään... =(

    Olen ajatellut, että niitä aletaan vaihtamaan vasta sitten, kun muut hommat on saatu valmiiksi, tai jos ne alkavat aiheuttamaan ongelmia, siihen asti yritän vain unohtaa koko homman.

    VastaaPoista
  7. "Luultavasti Sulo on oikeassa: olen liian väsynyt ja asia tuntuu paljon suuremmalta ongelmalta kuin se onkaan." Näin asia varmaan on, kuten totesit.

    Nyt otat hetken rennosti, ajattelet jotain ihan muuta ja huomaat hetken päästä että maailma ei kaadukkaan, ei edes heilahda.

    Hiljalleen vaihdatte materiaaleja jos siltä tuntuu, mutta jos ei tunnu niin ette vaihda. Ei kaikkea kerralla, kukaan sellaiseen pysty!

    -Sari

    VastaaPoista
  8. hei tsemppiä sinne nyt! eipä ollut kiva löytö ei. hitsi ku nuo miehet on välillä oikeassa ;) pienet huilit nyt ja sitten yksi asia kerrallaan eteenpäin. voimia!

    VastaaPoista
  9. Hei Susanna! Minä olen asunut koko ikäni mainitsemillasi eristeillä varustetussa talossa, lapsena ja aikuisena. Koko perheemme on silti voinut aina aivan mainiosti, emme ole ikinä kärsineet mistään terveyspulmasta, minkä eristeet olisivat aiheuttaneet. Ja kuten viisas Sulosi sanoi, meitä on muitakin. Tämä nyt on varmaan tässä vaiheessa ns. laiha lohtu, mutta ehkä asia aikanaan asettuu uomiinsa. Kiitos sinulle mielenkiintoisesta blogista. t,Heidi

    VastaaPoista
  10. Niin, Sulolla yleensäkin on paljon viisasta sanottavaa ja useimmiten hän on oikeassa. Sulo on meidän perheen järki silloin, kun minä menen tunteiden mukana vuoristorataa.

    Minä poistuin tapaamaan ystäviä hetkeksi, ja paha olo väheni jo paljon. Minusta ne muovimatot pitäisi silti jossain vaiheessa poistaa. Joskus myöhemmin. Ei ihan just tänä iltana.

    VastaaPoista
  11. Jos lasivillaa on vain lattiassa, eikös seinät ole kuitenkin edelleen hengittävät? Eli aika iso osa pinnoista.

    Aika varmaan antaa vähän perspektiiviä tohon hommaan. Tsemppiä!

    VastaaPoista
  12. Keittiössä ja vierashuoneessa on yhä villat ja lastulevyt seinissä. Vain olohuoneesta olen ne poistanut. Se lasivilla itsessään ei huoleta minua läheskään yhtä paljon kuin varsin epäterveeltä näyttänyt kovalevy muovimaton alla.

    VastaaPoista
  13. Niin, jos lasivillat vain lattiassa on kuivia, kuten ymmärsin, ei teillä ole siellä mitään hätää. Ja jos joskus tahdotte poistaa niitä muovimattoja lattioista, ni silloinhan on ihan hyvä hetki avata lattiat ja kattoa tarkemmin mitä ne on syöny. Eli siis sitten joskus parin vuoden päästä. Ja kuten muut on jo suositelleet, tehkää se huone kerrallaan.

    Ja hei, teidän talo näyttää niin hyvältä ja asumisihanalta, ettei remonttia tarvi pakolla ees jatkaa kunhan saatte vessan tehtyä.

    Huonomminkin vois olla, kuten meillä, että koko lattia piti poistaa, koska huoneessa ei yksinkertaisesti vain voinut olla. Käy kurkkaamassa kuvia ja huomaat, ettei teidän lattia välttämättä ole ihan niiin paha.

    http://munalaan.blogspot.com/2011/05/mita-on-tullutkaan-tehtya.html#more

    Raskaaltahan se tuntuu, mutta täältä aiankin saat paljon myötätuntoisia ajatuksia ja voimia! Terveisin neljättä vuotta remontin keskellä eikä vielä ees puolessa välissä eli aina välillä ahistaa

    VastaaPoista
  14. Ihan tuli kovasti surku teidän puolesta, tällaiset löydöt ottaa koville :(

    Itsekin mietin yläkerrasta muovimattoa ja levyjä repiessäni, että edellinen sukupolvi on nähnyt niin kovasti vaivaa remontoidessaan näitä vanhoja taloja mielestään paremmiksi. Joku merkitys tässä täytyy olla vai miten tää menee? :)

    Minulle meidän remontti on ollut kasvattava kokemus siinä mielessä, että olen tajunnut ettei kaikkea voi saada heti. Ja kokoajan opin nauttimaan elämästä myös keskeneräisen keskellä. Kärsivällisyys ei todellakaan ole hyveeni, mutta kehityn ja haluan kehittyä koko ajan sen suhteen!

    Tsemppiä ja pitkää pinnaa sinne. Huone kerrallaan alatte sitten akuutimpien hommien jälkeen korvaamaan lasivilloja ja levyjä paremmilla materiaaleilla. Sitten joskus. Mutta talo pysyy varmasti pystyssä vielä monta monta vuotta noiden villojenkin kanssa! Nou hätä.

    VastaaPoista
  15. Onko se lasivilla paha asia siksi, ettei se hengitä? Vai muu syy? En tiedä ollenkaan. Meillä on puutalossa styrox-eristeet seinissä ja katossa....eihän sekään hengitä, mutta onneksi meillä falskaa ikkunat ja ovet niin että tuuli käy, joten tuskinpa tuosta haittaa on. Ilmastokin on niin erilainen kuin Suomessa.

    VastaaPoista
  16. Lasivilla on huono siinä vaiheessa, kun sinne pääsee kosteutta. Silloin ilmaantuu homeet ja terveysongelmat. Jos rakenne olisi hengittävä (kuten vanhat turpeet), kosteus katoaisi ajan mittaan.

    Tuskin meillä vettä on päässyt koskaan olkkarin tai vierashuoneen lattiaan, mutta keittiössä on hyvin joskus voinutkin vettä päästä rakenteisiin. Silloin märät lasivillat lahottaisivat hirsirakenteita.

    Se, mikä minua kuvottaa on hiirenpaskan määrä. Jostain syystä hiiret tuntuvat tekevän pesiään vain lasivilloihin, eikä lainkaan sinne turpeisiin. Sellainen määrä jyrsijöiden ulosteita ei voi olla kovin hyvä asia terveyden kannalta.

    Ja se, mikä minua huolestuttaa, on se, miltä se kovalevy näytti muovimaton alla. Laitan joskus kuvia.

    Nyt minusta tuntuu, että lasivillat jäävät lattioihin ikiajoiksi, mutta muovimatot ja mustien laikkujen koristamat kovalevyt pitää joskus saada pois.

    VastaaPoista
  17. En tiedä varmasti sanoa, mutta turpeeseen on ennen vanhaan saatettu lisätä booria, mikä inhottaa hiiriä ja muita jyrsijöitä. Nykyisin puhallus- eli selluvillaan lisätään booria juurikin tuosta syystä.

    Meidän talossa oli käytetty myös toista jyrsijä estettä lattian alla, siis maassa, oli kerros lasinpaloja hiekan seassa. Ja sitä lasia oli paljon! En osaa sanoa kuin hyvin se toimii, mutta yleinen se on.

    VastaaPoista
  18. Hei,
    Tsemppiä vaan urakkaanne. Kyllä se vielä paistaa aurinko teillekin. Ainekin hiukan niitä papanoita saattaisi vähentää entisajankonsti. Ennenvanhaan on käytetty sammuttamatontakalkkia hiirien ja rottien torjuntaan. Nykyään taidetaan puhua rakennuskalkista. Sitä kalkkia on ripoteltu ohuelti eristeidenpäälle seinien vieriin kapeahko raita. Torjunta perustuu ilmeisesti ihan siihen että jyrsiöiden (muutkin ötökät) jaloista tuntuu ilkeälle se kalkki (polttaa/kuivattaa).

    VastaaPoista
  19. Tsemppiä! Me korjaamme täällä uunoina rintamamiestaloa. Uskoimme edellistä urakoitsijaa ja Parocin esitettä ja laitoimme uudet eristeet talon ulkoseiniin. Onneksi olimme jo ehtineet päättää purueristeiden poistosta sisäkautta, ennen kun pommi tipahti ja saimme kuulla seinien olevan nyt ulkopuolelta hengittämättömät... koko talo vuorataan nyt höyrynsulkumuoveilla. Tuntuu, että kaikki unelmat siitä millainen talosta piti tulla murenivat kerralla. Halusimme nimenomaan hengittävän talon. Nyt tulee koneellinen ilmanvaihto jne. Luulen, että tiedän miltä sinusta tuntuu.

    Joku kyseli onko villa niin pahasta. Ei itse villa ole pahasta. Kun villa ja esim. puru taas ovat rinnakkain samassa seinässä tulee ongelmia. Puru imee huoneilmasta kosteutta ja villa estää purun kuivumisen. Vastaavamme sai hepulin, kun luki uuden eristeemme esitettä ja totesi, että tässä on sitten seuraava hometalojen aiheuttaja.

    Laura

    VastaaPoista
  20. Boorista en tiennytkään, mutta näillä kokemuksilla se vaikuttaa uskottavalta.

    Noita lasinpaloja minä jouduin väistelemään joitakin vuosia sitten, kun olin auttamassa erään tutun vanhassa talossa remppahommissa. Se talo oli rakennettu ihan 1800-luvun loppupuolella, ja niitä lasinpaloja oli tosi paljon.

    Ei se kalkinkaan ripotteleminen varmaan ainakaan pahaa tee. Pitää se muistaa sitten, jos joskus saamme päähämme aukoa lattioita.

    Voi Laura, tuo kuulostaa ihan hirveältä. Kun itsellä ei ole mitään vankkaa kokemusta remonttihommista ja materiaaleista, niin miten sitä voisi tietää, kuka puhuu totta? Joidenkin mielestä myös lastulevy hengittää ihan hyvin...

    VastaaPoista
  21. Moi! Suosittelen perehtymään Panu Kailan kirjaan Talotohtori. Kaila ainakin tietää mistä puhuu.

    terveisin Sanna

    VastaaPoista
  22. Voi :( Meillä myös tunkkainen tuoksu ja mietin onko kyseessä vain puutteellinen ilmanvaihto. jonka aiomme nyt parantaa uusilla aukoilla ja laitteilla. mieltä vaivaa sunnatomasti. Toki voi olla kyseessä jokin vastaavan lainen tilannekkin. Sisäilmatutkimus mielessä, mutta nyt ei enään pakkasia...
    Nenä tukossa, kuivunut ja pöllöolo aamuisin.
    Toivotaan parasta.

    VastaaPoista