lauantai 20. elokuuta 2011

Helppo nakki

Nukketalo Pilvilinnan wc on kauniimmassa kunnossa kuin omamme.
Vessan lattian irrottaminen onkin huomattavasti helpompaa kuin kuvittelin. En tarvinnutkaan edes apua Sulolta, joka pääsi sitten keskittymään loputtomiin polttopuuhommiimme.

Maailman paras työkalu purkuhommassa on pistosaha, jonka terä on pantu poikki. Tämän vinkin sain isältäni, ja kylläpä alkoivat hommat luistaa sen jälkeen. Kun terä on lyhyt, se mahtuu kulkemaan koolausten välissä. Ei tarvitse enää hampaat irvessä vääntää levyjä irti, kun ne voikin nyt helposti sahailla palasiksi ja nostella pois.

Lattialla oleva muovimatto oli liimattu kiinni paksuun vaneriin. Vaneri oli ruuvattu kiinni alkuperäiseen lautalattiaan ja välissä oli ohuenohuet lastut kaatoa varten. Eipä ihme, ettei suihkussa vesi meinannut koskaan kovin hyvin ohjautua viemäriin, vaan pyrki usein matkustamaan lattian poikki vastapäiseen nurkkaan.

Lautalattia on tietysti sahailtu palasiksi silloin, kun vesijohtoja on pantu paikoilleen. Niitä pätkiä minä olen tänään irrotellut ja kaivellut inhottavia lasivilloja inhottavien hiirenpapanoiden seasta. Inhottavuuksien alta onneksi on paljastunut pelkästään hyviä asioita: aivan kuivaa turvetta ja tervettä hirttä.

Hämmästyttävä löytö oli se, että puolessa välissä lattiaa vanhat lattiapontit vaihtuivatkin uusiksi, käsittelemättömiksi ponttilaudoiksi. Ne jatkuvat seinän alta eteisen puolelle. Miksi!? Mitä on tapahtunut silloin, kun eteinen oli vielä eteinen? Miksi lattialaudat on poistettu ja korvattu uusilla? Tämän on täytynyt tapahtua jo silloin, kun asunto on joutunu muovimattojen uhriksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti