lauantai 7. toukokuuta 2016

Operaatio pajuaita


Pajuaitaprojektin fyysisesti haastavimmat vaiheet ovat nyt takanapäin. Mutta pelottavin vaihe vasta alkaa: runsasta kastelua koko kasvukauden ajan. Olen aina ollut huono kastelija, joten tämä vaihe jännittää. Juurtuvatko tikut maahan? Alkaako niihin kasvaa lehtiä? Saanko joskus tuuhean aidan? Mitä edes tarkoittaa runsas kastelu? Mistä ihmeestä minä tiedän, ovatko ne 30 cm:n syvyydessä olevat juuret kosteat?



Ostin kasvatettua siperianpajua Tolvasen Pajutilalta. Palvelu oli erittäin ystävällistä, joten ainakin tiedän, keneltä ostan pajut jatkossa, jos joskus vielä tarvetta tulee. Koska en oikein uskalla vielä uskoa aitaprojektini menestykseen, en tohtinyt ostaa koko aidan mitalta kasvatettua pajua. Ostin 50 tikkua, jotka sitten ohjeen mukaan pidin vedessä 2 päivää. Sen jälkeen piti tökkiä rautakangella reijät maahan ja tuikkia tikut sinne ristikon muotoon. Sitten piti kastella kovasti ja polkea maa tiiviiksi.




Jatkoin ristikkoaitaa niin pitkälle, kuin tikkuja riitti ja loppumatkalle tökin sitten radanvarrelta katkomiani villipajuja. Kasvatetut ja villit näyttävät aivan eri kasveilta, joten onkin mielenkiintoista nähdä, miten ne tulevat käyttäytymään, jos nyt suvaitsevat juurtua.



Oletan, että jos en nypi siperianpajuista tikkujen varteen ilmaantuvia kasvuja, aidan pitäisi joskus näyttää tältä:



Kuvan varastin jostain tanskalaisesta blogista, kiitos ja anteeksi. Hakusanalla "pajuaita" ei juurikaan löydy kuvia, mutta kun hakee "belgisk hegn", niin johan alkaa löytyä.


Ja sitten seuraava ongelma. Olin suurella vaivalla päätynyt siihen, että sopivat köynnöskasvit puutarhakaluston suojaksi olisivat villiviini ja ehkä kärhöt, mutta mitään muuta tänne ei nyt tänä kesänä riesakseni laiteta. Mutta Sulo, aina niin kultainen, halusi ilahduttaa minua tuomalla puutarhamyymälästä köynnöksiä. Hän oli ostanut muratteja. Ensireaktioni oli kauhu. Minulla on kerran ollut muratti. Se kuoli alle viikossa. En löydä netistäkunnolla tietoa, millaiseen paikkaan ne pitäisi istuttaa. Pärjäävätkö ne varjossa, jos istutan ne kiipeämään samaan paikkaan kuin villiviinit? Kiipeävätkö ne edes vai ovatko ne kuitenkin enemmän kivien välissä kiemurtelijoita? Vai ovatko ne ruukkukasveja? Mitä hittoa minä niiden kanssa nyt teen?

22 kommenttia:

Jannen Kuvia ja Kuulumisia kirjoitti...

Hyvä tulee !!!!

Jovelan Johanna kirjoitti...

Tuosta se lähtee. Paju kuitenkin kuulema sietää vaikka mitä, joten varmasti tulee hieno aita! Muratti on kova leviämään, mutta sitä on montaa lajiketta, eikä ne aina selviä talvesta. Kesällä kyllä leviävät ja tekevät oikean maton kasvustoa. meillä aikoinaan äidin parvelleekke istutetut muratit kasvoivat kesän aikana pari metriä sitä oksaa joka suuntaan, mutta ovat vissiin nyt talvella sitten kuolleet kuitenkin. Tai mistäs sen tietää jos sieltä jotain vielä lähtee uuteen kasvuun. Tanskassa murattia kasvaa villiintyneenä ympäri vuoden ja kyllä se kivalta näyttää :)

PikkuBertta kirjoitti...

Nyt alkoi pajuaita minuakin kiinnostamaan...uskon,että hieno aita tilee...saitko niistä 50kpl.kuinka pitkälti aitaa ja kuinka pitkiä taimet ovat...

hannah kirjoitti...

mä olen saanut muratin kestämään vuosikausia, kun nostan sen aina talveksi sisälle suojaruukkuun kirjahyllyn päälle - se siis kasvaa ruukussa; typistän sen oksat noin metrin pituiseksi syksyllä ja keväällä ulos viedessä lisään uutta multaa ja lannoitetta - näyttää olevan sama lajike kuin Sulon tuoma muratti - onnea kasvuun! oma murattini oli alunperin pikkuinen tupsu jouluasetelmassa...

hannah

Mummeli kirjoitti...

Ensinnäkin: Minä niin tykkään sinusta ja sun jutuistasi :)
Toiseksi: En osaa neuvoa yhtään kasviasioissa paitsi, että pajukeppejä ei tarvii kastella. Kai?
Kolmanneksi: Jään mielenkiinnolla seuraamaan teidän pihanne edistystä kesän mittaan.
Neljänneksi: Sulla on ihan mies :)

Mummeli kirjoitti...

...Siis ihanA, ihq mies :)

Satu kirjoitti...

Mää asun täällä Oulun pohjoispuolella ja mullon kukkapenkissä joku muratti ollu vuosia. Kasvaa maata pitkin mutta luulen, että jos sitä ohjailis johonki ristikkoon ylöspäin nii kiipeilis kyllä sinne.

Katja kirjoitti...

Muratti ei välttämättä selviä talvesta. Minulla on kuitenkin kasvanut jo monta vuotta lähes täysin varjossa koivun alla. Luulisin että auringossa tykkäisi enemmän olostaan. Kokeile ja laita maahan ja ohjaile kasvustoja haluamaasi paikkoihin.
Pajuaidasta tulee varmasti hieno!

Eeva / Oh, wie nordisch! kirjoitti...

Täällä Saksassa muratti selviää hyvin talvet, mutta eihän meillä kunnon talvea olekkaan. Se leviää kauheasti, ja on sitkeä kuin mikä. Kasvaa täydessä auringon paisteessa mutta myös erittäin hyvin varjossa. Ja jos ohjaa, niin kyllä kiipeää, muuten se kasvaa maata pitkin.
Ja ihanalta näyttää pajuaita, nostan hattua sun työlle!
Muuten, villiviinikin kasvaa kuin rikkaruoho, napsi jostain oksia, laita veteen kunnes juuria näkyy ja töki ne maahan.

Susanna kirjoitti...

Sitä toivotaan!

Susanna kirjoitti...

En nyt oikein tiedä, laitanko ruukkuun vai maahan. Ruukussa kuolevat takuulla, maassa ehkä pieni toive hengissäpysymisestä.

Susanna kirjoitti...

Vitsat ovat 2,5-metrisiä ja tuosta määrästä tein noin 6 metriä aitaa.

Susanna kirjoitti...

Huoh.... siis ruukkuun. Kiitos!

Susanna kirjoitti...

1: Kiitos, ihana!
2: Kasvattajan ohje on kastella koko kasvukausi.
3: Pidän sut ajan tasalla. :)
4: Niin todellakin on.

Susanna kirjoitti...

Ohoh, Oulussa saakka. Laitan siis sittenkin maahan. Peitteletkö sen jotenkin talveksi?

Susanna kirjoitti...

Varjoon se valkitettavasti päätyy, jos maahan laitan. Kuolkoon tai selvitköön. :D

Susanna kirjoitti...

No näillä kommenteilla olen nyt päätynyt laittamaan muratit maahan, varjopaikkaan ja ohjailemaan kohti korkeuksia. :D

Kiitos avustanne kaikki!

Paula kirjoitti...

Kivalta näyttää pajuaita! Jos se ei jostain syystä lähde kasvamaan, niin meiltä saa koska tahansa tulla hakemaan pihlaja-angervoa, jota tuolla alapihalla kasvaa riesaksi asti. Sitä ei minun kokemukseni mukaan saa hengiltä millään :) Uskon kyllä, että pajuaitasi lähtee hyvään kasvuun. Laitoin joskus pajukeppejä hernetuiksi ja varmuuden vuoksi kuivasin niitä jonkin aikaa sekä pistelin ne maahan ylösalaisin, mutta silti ne rupesivat tekemään juuria...

Heli kirjoitti...

Muakin alkoi nyt kiinnostaa tollanen pajuaita... Täytyy ehkä selvittää asiaa, että kasvaako täällä savimaassa...

Ja muratti, voi, se on niin ihana! ♥ Mä tykkäisin murateista myös. Mulla on ollu padassa niitä tuossa oven pielessä joskus ja oikein hyvin ovat sinnitelleet, minä kun siis en todellakaan ole mikään viherpeukalo.

Kerroppa tosiaan sitten kuulumisiasi näiden istutusten suhteen, jos vaikka mäkin innostuisin laittelemaan jotain. Olis kiva tietää myös, että pitäiskö tollaset pajut laittaa maahan NYT vai voiko laittaa myöhemmin kesällä...?

Susanna kirjoitti...

Kiva, kiitos kovasti! Tulen kolkuttelemaan, kun siltä alkaa näyttää.

Susanna kirjoitti...

En ole varma, että voiko niitä tökkiä maahan milloin tahansa, mutta eikös kevät ole yleisesti ottaen otollista aikaa istutuksille? En minä tiedä. :D

Satu kirjoitti...

En ole peitellyt mitenkään, en tiedä onko jotain eri lajeja olemassa mutta aivan samannäköinen on kuin tuossa sinun kuvassa.