"Jäätelö maistuu yhtä hyvältä sateenvarjon alla kuin auringossa. Ei tähän aikaan vuodesta ole kaamosta. Sää on pukeutumiskysymys. Ulkoilu piristää vaikka sateessakin."
Nämä ovat varmasti oikein hyvää tarkoittavia kannustuslauseita, mutta minut ne saavat raivon partaalle. Onneksi olen niin vähän tekemisissä ihmisten kanssa livenä, että joudun kestämään näitä (mielestäni todella vähätteleviä) kommentteja vain verkossa ja ehdin hengittämään syvään, laskemaan sataan ja muotoilemaan vastaukseni kymmeneen kertaan ennenkuin painan lähetä-nappia. Jos näitä viisauksia joku tulisi sanomaan minulle päin naamaa, äityisin takuulla väkivaltaiseksi.
Oloni on muuttunut yhä vaan huonommaksi. Itken jatkuvasti ilman näennäistä syytä. Aamulla kun herään, rintaani alkaa puristaa ja kurkkua kuristaa. Olen nähnyt painajaisia loskassa kahlaamisesta ja herään paniikissa sydän hakaten. Käyn väkisin ulkoilemassa ja pisarat piilottavat poskillani valuvat kyyneleet. Itken jopa ruohoa leikatessani. Itken Siwan pihassa, itken Lidlissä. Inhoan itseäni ja häpeän olemassaoloani. Elämäniloni on kadonnut.
Aloin tajuta olevani masentunut. Syksyllä alkanut väsymys on vain pahentunut, työstä on tullut äärimmäisen vastenmielistä, päätöksentekokykyni on kadonnut ja lopulta, kun se suuresti odotettu kesä jätti ihan oikeasti alkamatta, sinnittelyvoimani taisivat loppua. Sain aikaiseksi varata ajan lääkärille. Itkin puhelimessa, enkä saanut sanottua, mikä minua vaivaa. Lääkäri lisäsi sertraliinilääkitystäni ja kehotti tarkkailemaan vaikutusta. Kollegat käskevät pitää lomaa.
Niinpä minä nyt syön lääkkeeni, otan lisäapua D-vitamiinipurkista ja pidän loman. Savonlinnan Käsityökortteli on ensi keskiviikkona, ja sen jälkeen minä suljen tietokoneen. En lue työsähköposteja, en toimita verkkokaupan tilauksia, en päivitä Facebookia, en tee mitään töihin viittaavaakaan kahteen viikkoon, vaikka olisinkin kotona. Turun Pride on 15.8. ja silloin pitää olla taas iskussa myyntihommissa.
Koska Sulonkin lyhyt loma osuu tähän saumaan, olemme istuneet netissä useita päiviä etsimässä mahdollisuutta päästä jonnekin, jossa aurinko paistaa. No, emme ole onnistuneet. Äkkilähdöt ovat jo menneet tai ovat meidän budjettimme ulottumattomissa. Ainahan voi telttailla, eikö? Vilkaisu sääennusteeseen saa hylkäämään sen ajatuksen. Kaatosateessa teltassa itkemässä ei ole yhtään sen parempi vaihtoehto kuin kaatosateessa kotona itkemässä.
Sitten Sulo keksi Viron kylpylälomat. Ne ovat edullisia ja helppoja. Täysihoidossa muutama päivä. Hyvällä tuurilla Virossa ei ole näin kylmää eikä märkää ja jos onkin, voimme maata lämpimissä altaissa. Rauhallista lekottelua rauhallisten mummojen joukossa. Mikä parasta, ruokaa tarjotaan kolmesti päivässä niin paljon, kuin jaksaa syödä. Puhdasta rentoutumista. Mistään ei tarvitse huolehtia itse.
Laitostumisloma. Kyllä kiitos.
 |
| Eilen ei satanutkaan. Rannalla oli lämmintä. Hiekka poltti jalkojani. Oli hyvä. |
48 kommenttia:
Hyvää tekevää lomaa teille! <3
Hyvää lomaa! Ja toivon myös auringonpilkahduksia!
Oi kun ihana tuo rantakuva! En voi vieläkään silmiäni uskoa aina, kun näen kuviasi teidän lähirannasta - miten kaunista, ja mikä oma rauha, tuollaisella paratiisirannalla! Joku Välimeren asukki ei voi tuollaista kuvitellakaan.
Ihanalta kuulostaa loma kylpylässä Virossa. Voi olla ikävämpiäkin tapoja lomailla kuin lillua lämpimässä altaassa mummojen kanssa :-D
Voi että, oireesi kuulostavat ihan siltä, mikä olo minulla oli kun podin masennusta. Kurkkua kuristi aina hereillä ollessa, ja justiin nuo painajaiset sitten yöllä, niin ettei tahtonut uskaltaa nukahtaa. Ja tuo kaikki muu, elämänhalun olemattomuus. Kamalaa. Toivottavasti lääkitys auttaa, ja loma myös! Pikaista tai edes vähittäistä paranemista, rutistus!
Rutistus ja halaus Susanna!<3
Kylpyläloma Virossa kuulostaa hyvältä. Me olemme käyneet parina kesänä Virossa ja meidän lomillamme on ollut aurinkoista ja lämmintä, toivottavasti teilläkin olisi näin. Hyvää ja rentouttavaa lomaa!
Laitostumisloma on hyvä! Jes! Voi kun voisin jotenkin auttaa. Kerrothan, jos keksit, miten? Oliko eilisestä aurinkolöllötyksestä yhtään apua?
Mummolomat on jees! Viimeksi kun olimme etelän auringossa otimme all inclusive-loman ja vitsit miten oli vaivatonta. Kenenkään ei tarvinnut vaivata päätä ruualla, se on minulle aian lomassa se juttu.
Itse asiassa olemme mekin miettineet Viron matkaa etelänmatkan korvikkeeksi. Edullisempaa ja löytyy lähempää.
Mukavaa reissua!
Tiedän tunteen. "Ota nyt itseäsi niskasta kiinni jajaja... " Grrrr. No mutta, oot ollu reipas kun oot ottanu yhteyttä lääkäriin ja kohta alkaa lääkityskin varmaan auttamaan. Syö paljon tuoreita vihanneksia, niistä saa vihervirtaa! Oikeasti! Ihanaa lomaa, mielelläni minäkin lähtisin, mutta puoliskon loma loppui ja aamulla arki taas alkaa *huoh*.
Hyvää lomaa ja matkaa! On pientä tai vähän isompaakin luksusta tosiaan, että sapuska tulee valmiina nenän eteen. Eikä tarvitse edes tiskata. ;)
Olen lukenut vinon pinon kirjoja, jotka käsittelevät aihetta X.
Nyt olen ajatuksella kahlannut läpi, jatkuvasti palaten hiukan takaisinpäin, kun huomnaan, etten ole keskittynyt.
TÄMÄ KIRJA on ensimmäinen, jonka kohdalla olen monasti ajatuksissani ja myös ääneen huudahtanut HEUREKA.
Olen tilannut tämän kirjastosta lainaanamani opuksen tilalle ihan oman kappaleen adlibriksesta, jotta voisin alleviivata ja kehystää ja vaikka mitä; tästä tulee mulle käsikirja tähän mä uskon omien kokemuksieni pohjalta. Ehkäpä säkin löytäisit siitä apua oman olosi ymmärtämiseen.
Aku Kopakkala/ Masennus suuri serotoniinihuijaus
<3
Mukavaa kylpyilyä! Laitoin sinulle viestiä meililläkin, jos jossain vaiheessa pääsisitte vaikka Barcelonaankin...!(eli ettet poista roskapostina) :D
kivaa lomaa
Hyvää lomaa sinulle Susanna! Olen seurannut tarinaasi nyt pari vuotta ja viimeisten viikkojen aikana lukenut kaikki blogikirjoituksesi alusta loppuun. On aina hassua, kun 'tutustuu' blogiystäviin, joita ei oikeasti tunne, mutta joiden tekstien kautta käy läpi oman elonsa vaiheita. Ihailen taloa ja tarmoasi, mutta en sitten yhtään ymmärrä noita playmobileja tai hurahtamistasi Kerttuun, mutta se siis tarkoittaa, että tuo 'leikillinen' puoli ei saa vastakaikua tai yritän piilottaa sitä itsessäni. En tiedä.
Asun kaukana auringossa, enkä siis ole kummoinen asiakas (siskon kyllä pistin ostamaan ja tuomaan rättejäsi tänne rapakon taakse), sillä postimaksut tänne olisivat aivan järjettömiä. Nyt kommentoin koska a) auringossa asuessani olen alkanut ymmärtää 'kaamosväsymyksen' kaikkivoipaisuutta b) haluan toivottaa tsemppiä. Joskus pienet pisarat auttavat. Ja sinulla on Sulo! Aurinkoa elämään (ärsyttävää, kun tänne on niin pitkä [lue:kallis] matka, muuten tarjoiaisin vierashuoneen käyttöönne).
katajenkeissa.blogspot.com
Oikein hyvää lomaa teille! Ja ihan samaa mieltä noista hyvää tarkoittavien ihmisten "piristävistä" kannustuslauseista. Itse olen ihan jo ostamaisillani interrailkortin ja hyppäämässä junaan, joka vie aurinkoon. Mutta kun siinä toisessa vaakakupissa on sitten tämä avioliitto, niin en ole kuitenkaan vielä ostanut.
Kiitos, Oda! Toivottavasti kolme päivää on riittävän hyväätekevä. :)
Kiitos, niin minäkin!
Se ranta on aarre. Tänä kesänä siellä käyminen on kylläkin aiheuttanut lähinnä surullista mieltä. Ihan väkisin olen uimassa käynyt, raajat kohmettuvat yhä. Muistot lämpimästä vedestä ja oikeista kesistä...
Minulla oli tällainen olo ihan aina, silloin joskus muinoin. Sitten parannuin. En olisi halunnut enää kokea tätä uudestaan. Onneksi sulla tuo aikamuoto on imperfekti! <3
Kiitos. <3
Kiitos! Sulo ajeli viime kesänä itsekseen Virossa ja tykkäsi kovasti. Nyt sitten yhdessä tällä kertaa.
Laitostuminen on ihanaa. Kotona sitten ihan kädettömänä keittiössä.
Et voi auttaa, paitsi älä hehkuta syksyä. :)
Oli siitä hetkellinen apu. Pystyin sen jälkeen jo käsittelemään teemaa "lomamatka" ilman, että aloin ahdistua ja itkeä. Ja nyt kun odotan sitä lomaa, on heti toiveikkaampi olo.
All inclusivet ovatkin just sinulle tehtyjä! Voihan sitä toki käydä muutenkin ravintoloissa syömässä lomalla, mutta all inclusivella säästyy siltä väännöltä, että MISSÄ syödään.
Joo... ja "No älä sit oo tollanen." >:(
Ne ovat niin hankalia ne työajat. Sulokaan ei edes tiedä lomistaan niin ajoissa, että me voisimme jotain suunnitella kunnolla tai ehtiä varata halpoja lentolippuja halpalentoyhtiöiltä. Ja kun ne lomat pilkotaan viikon tai parin mittaisiksi pätkiksi, niin aina sitten sattuu minulla olemaan jotain myyntitapahtumia samaan aikaan.
Se on niin parasta luksusta, ettei mikään! Oltiin kuusi vuotta sitten Levillä viiden päivän laitoslomalla ja voi että se oli hyvä loma.
Kuuklasin, luin pari artikkelia ja kuulostaa siltä, etten ole kiinnostunut tuosta kirjasta. Minä sain edellisellä kerralla niin valtavan avun sertraliinista että en todellakaan suhtaudu siihen millään lailla negatiivisesti.
<3
Kiitos! Käyn lukemassa.
Kiitokset.
On vaikeaa kuvitella, millaista se olisi asua paikassa, jossa aurinkoiset, lämpimät päivät eivät olisi niin harvinaisia kuin täällä. Minulla menee kaikki kesät aina siihen, että jos vaan on hyvä ilma, niin olen ulkona, imen aurinkoa itseeni enkä suostu pysymään sisällä. Hommat jäävät tekemättä, vaikka silloin olisi energiaa tehdä ihan vaikka mitä. Kuvittelen, että hoidan nämä hommat sitten taas sadepäivänä. ja kun se sadepäivä tulee, olen niin ameeba, etten saa niitä hoidettua tietenkään. Olisi ihan huimaa, jos aurinko ja lämpö olisivat itsestäänselvyys. Että voisi olla sisällä tekemässä energisenä töitä aurinkopäivänäkin tietäen, että näitä tulee aina lisää ja lisää.
Ja minä olin jo vuokraamassa Malagasta asuntoa syyskuuksi. Kun samalla rahalla voisi olla koko kuukauden jonkun ihmisen asunnossa tai sitten viikon jollain pakettimatkalla, niin se eka vaihtoehto vaan tuntuu paremmalta. Mutta se avioliitto. En halua olla erossa Sulosta edes kuukautta. En halua panna Suloa kakkossijalle auringon jälkeen. Se tuntuu väärältä.
Haluan toivottaa sinulle hyvää lomaa ja toipumista, vaikkei tunnetakaan. Ymmärrän tunteesi, olen itse kaamosmasennusoireileva, ja tämä kesä on ollut kyllä kamala! Ei ole ihme jos alkaa masentua. Onneksi olet ymmärtänyt oireesi ja osaat niitä alkaa hoitamaan. Tiedän tasan miltä tuntuu tuo itkuisuus ja puristava olo. Toivon sinulle ihanaa Viron lomaa ja parempia päiviä sen jälkeen.
Kerrankin olen sanaton. En voi kirjoittaa, että ymmärrän. En voi sanoa, että tiedän, miltä sinusta tuntuu, koska en tiedä. Voin olla koko kesän sisällä, enkä kärsi yhtään. Saatan pakottaa itseni ulos, jos haluan saada aurinkoa, mutta enää en halua sitäkään.
Olen viettänyt viiskymppiset Virossa, kylpylässä, yksin eikä ollut kivaa. Silti - Sydämestäni toivon sinulle antoisaa lomaa!
Olisin typerä, jos luulisin, että tästä tänään lukemastani aforismista olisi sinulle hyötyä, mutta kirjoitan sen silti: Jos et voi muuttaa olosuhteita, voit muuttaa näkökulmaa. Minua se on auttanut, mutta luullakseni olenkin toistaiseksi selvinnyt ilman masennusta. Ehkä. Yhdellä yhtä ja toisella toista. Onneksi sinulla on Sulo!
Mie meinasin yhteen FB-kommenttiin kirjoittaa KOHTUULLISEN kipakan vastauksen, kirjoitin ja dellasin ja kirjoitin uudestaan ja dellasin ja lopulta en tainnut kirjoittaa mitään, mutta kihisin kiukusta. Luulin ihan oikeasti, että ne masentunutta pakkoreipastuttavat ihmiset ovat vain urbaaneja legendoja, eikä kukaan oikeasti voi olla niin urpo että tyrkyttää jotain "no niin, lähdepäs lenkille niin reipastut, hopi hopi" -kommentteja. No, olin väärässä. Mutta tuntui pahalta ja kurjalta sinun puolestasi.
Laitostumisloma kuulostaa ihanalta. Toivottavasti joku intiaani- tai muu jälkijunakesäkin saapuu siiheksi ja kestää pitkälle syksyyn. Yksi ruotsinkielinen kaverini käytti tästä nimitystä "skitsommar" ja se oli kyllä osuva nimitys se.
Sulosi on viisas mies. Ainakin kaverien lomapäivitykset Suomenlahden tuolta puolen ovat näyttäneet kesäisiltä. Toivottavasti loma helpottaa vointia. Ja mä voin ihan täydestä sydämestäni sanoa, että ymmärrän. Itse en ole noin syvällä tällä hetkellä, mutta aika syvällä olen käynyt ja se on kamala tunne. Toivotan siis rentouttavaa lomaa ja edes pikkuisen pienempää puristusta rinnassa. (P.S. Mä saan sen Tomppa-laukun ihan kohta synttärilahjaksi itseltäni)
Tää on kyllä hassu juttu. Mie voin helteellä huonosti sekä fyysisesti, että psyykkisesti. Sellainen hautova, helteinen ilma saa korvani kohisemaan ja päässäni kuulumaan venyviä ääniä. Itken ja olen ahdistunut. Siksi syksy on sellaisen jälkeen miulle helpotus. Eli miulle sitä, mitä se kuuma kesä on siulle, vaikka sie koetkin tän kaiken paljon voimakkaammin - tai vain useammin, kun säät nyt ovat olleet tällaisia.
Voimahali! :)
Ihanan rehellistä taas.
<3 <3 <3 <3 Kiitos
Onneksi on Sulo.
Skitsommar todellakin. Ja sitten Hesarista luin, että keskilämpötilat ovat olleet vain puoli astetta pitkäaikaisten arvojen alapuolella. Haistakoon huilu keskilämpötilojensa kanssa. 20 astetta sadetta, tuulista ja pilvistä tuntuu vähän toiselta kuin 20 astetta aurinkoa siniseltä taivaalta.
Oletko pitänyt sen odottamassa koko ajan ajan? Otat nyt vasta käyttöön? :D
Kiitos. <3
Olen koko ajan potenut katumusta tämän postauksen kirjoittamisesta.
Moneen junaan meitä on. Mä lupaan olla hehkuttamatta hellettä sitten, kun sellainen tulee ja sulla on paha olla.
Lähetän täältä tuuleen halauksen ja toivon, että se lentää sinne sinulle asti. Tulisi sitten edes jotain lämmintä noiden puuskien mukana.
On tullut itsekin koettua täysi väsyminen ja sieltä kuopan pohjalta hitaasti ylös kiipeäminen. Se on minun kohdallani jotakuinkin ollutta ja mennyttä, mutta aina se kuitenkin jossain takaraivossa kolkuttelee ja nostaa välillä päätään. Oma kokemukseni on, että paras apu on juuri tuo kaiken pysäyttäminen hetkeksi ja se, ettei tarvitse keskittyä yhtään mihinkään. Tietenkään en voi tietää, miltä sinusta tuntuu tai mikä sinua eniten auttaa, mutta toivon ja uskon, että mummoloma tekee hyvää. Kaikki irti porealtaista ja hyvästä ruoasta! Tai niin paljon irti kuin jaksaa, ei lomasuorittamista.
Eikä tästä postauksesta tarvitse potea katumusta. Yksi blogisi parhaita puolia on rehellisyys, ja sanoisin, että on pelkästään rohkeaa myöntää olevansa loppu. Ei ole meinaan ihan helppoa se. Hattu nousee ainakin tämän ruudun ääressä.
Kaikkea hyvää, Susanna ♥
Eikun tilausta vasta odottamassa. Synttäreihin on vielä hetki aikaa...
♥♥♥♥♥♥♥♥♥ Kiitos, Lotta!
Mä muistin, että sä tilasit sen jo, mutta muistin väärin! :)
Lähetä kommentti