keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Etsi!


Minulla on uusi harrastus, joka tekee hirveän hyvää sekä keholle että mielelle. Geokätkentä!

Ensi kosketuksen lajiin sain jo monta vuotta sitten, mutta se oli aikana ennen älykkäitä puhelimia. Tuttavapariskunnalla oli monen sadan euron göprsilaite, jonka avulla suunnistettiin pitkin pusikoita ja nurkkia. Sellaisen hankkiminen tuntui turhan kalliilta investoinnilta, vaikka harrastus sinänsä viehättikin.

Vuodet kuluvat, kehitys kehittyy. Viime viikolla Soja esitteli minulle, miten nykypäivänä geokätköilläänkin kännykän kanssa. Seuraavana päivänä kirjauduin palveluun, joka oli helpompaa kuin luulin ja asensin iPuhelimeeni appsin, jonka käyttäminen myös oli helpompaa kuin luulin. Sinkoilin kävellen ja fillarilla monta tuntia pitkin lähialueita ja etsin heti kahdeksan kätköä. Olin ihan liekeissä.


Pieniä piilotettuja purkkeja etsiessä tulee liikuttua vahingossa, aivan huomaamatta. Jos lähtisin kolmen tunnin pyörälenkille, olisin ihan ryytynyt jo etukäteen pelkästä ajatuksesta, mutta nyt en edes tajua polkevani pitkiä matkoja. Välillä joutuu vähän haastamaan itseään. Jyrsijä- ja matelijakauhuisena sain tsempata itseäni tovin jos toisenkin, ennenkuin kykenin kömpimään sisään juuri itseni levyisestä onkalosta ja ryömimään siellä 10 metriä taskulampun kanssa. Sisulla, perkele. Luovuttaminen ei ole vaihtoehto.

Parasta geokätköilyssä on se, että se vie kaikki murheet pois mielestä. Kun keskittyy vain etsimiseen, pää tyhjenee muusta. On olemassa vain purkki, jonka sisältä löytyvään lappuun pitää kirjata oma nimimerkki. Millään muulla ei silloin ole merkitystä.


Kätkön löytyyminen on voiton hetki. Sitä parempi, mitä nerokkaamman piilon kätkön tekijä on keksinyt. Pitkät automatkatkin muuttuvat kiinnostaviksi, kun taukopaikoilla voi jaloitella etsimässä kätköjä.

16 kommenttia:

  1. Jes! Mie, muuten erakko, olen kätköilyssä enempi sosiaalinen ja kätköilen mielummin kamun kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä tykkään molemmista tavoista toistaiseksi.

      Poista
  2. Sama villitys täälläkin! Tykkään myös siitä, että kätköilyssä tulee tutuksi paikallishistoriaa ja maisemallisesti kauniita paikkoja. Sillanalustat eivät ole minunkaan suurimpia suosikkejani, mutta niitäkin on tullut ryynättyä. Kaiken kaikkiaan aivan mahtava harrastus :-), harmittelen vaan, kun muut perheestä eivät ymmärrä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Kaikenlaista sellaista jo opittu omiltakin nurkilta, josta ei ollut mitään tietoa aiemmin. Meillä sekä Sulo että lomalapsi innostuivat lajista heti, joten tästä tuli nyt kivaa yhdessätekemistä täksi viikoksi.

      Mysteereitä inhoan. Vuoksenniska on täynnä mysteereitä ja peruskätköt loppuvat pian. Mitä kivaa on istua tietokoneella guuglaamassa knoppeja tai laskemassa jotain supervaikeaa matikkaa jotta pääsee ulos etsimään kätköä? :(

      Poista
  3. Matkailuunkin on avautunut ihan uusi ulottuvuus kätköilyn kanssa:)

    VastaaPoista
  4. Tähän en ole (vielä) hurahtanut. Kotisaarella olisi kyllä kuulemma useampiakin kätköjä, hmmm...

    VastaaPoista
  5. Apua, pitäiskö tässä innostua tuosta? Kuulostaa niin kivalta, että varmaan jossain vaiheessa on aloitettava. Mietin, että miten kätköt löytyy talvella? Ne täytyy varmaan olla jossain korkeammalla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riippuu kätköstä. Toiset löytyvät, toiset eivät. Se käy ilmi kätkön kuvauksesta.

      Poista
  6. Kuulostaapa hauskalta! Ehkä pitäisi joskus oikein innostua kokeilemaan. Josko niitä olisi sellaisia helppojakin "rasteja", mihinkään onkaloon en kyllä lähtisi edes yrittämään :)

    VastaaPoista
  7. Hienoa! Ja nyt sitten ei enää ole vapaa-ajanongelmia (jos niitä on koskaan ollutkaan..)

    Kätköilyyn jää koukkuun ja tiukasti.

    T. 7 vuotta..

    VastaaPoista
  8. Ite oon kans harrastanu kätköilyä jo vuoden verran. Siihen jää todellaki koukkuun! Ja ite oon huomannu ihana samaa, ku sieki, että sitä lähtee hakemaan vaan paria purkkia, ku sit paikanpäällä huomaa, että "noh tuossa ois viel pari purkkia iha täs lähellä..." Sit lähtee hakemaan niitä, ja viel pari ja viel pari nii HUPS siin meniki jo 5 tuntia helposti :) Tää kesä on tosin ketuttanu kun ei oo ollu oikein nättejä päiviä, että ois päässy kätköilemää. Mut ihanaa et oot löytäny kätköilyn! Mie oon sen ansiosta nähny monia ihania paikkoja, jonne en ois osannu mennä ilman kätköpurkkia siellä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan hirveää tuskaa on ollut puskissa kätköjen etsiminen, kun vettä tihkuu ja hyttyset ovat ihan raivopäisiä ja niitä on miljoona! Siinä voin sanoa, että ei ole hauskaa ja tulee vaan kiukku. Pitää vissiin jättää metsäkätköt syksylle, kun ötökät on kuolleet.

      Poista