lauantai 11. heinäkuuta 2015

Ristiriitaisia unelmia


Olisihan se tämäkin pitänyt arvata, puuskahti Sulo, kun jotakin pakettitaloesitettä selatessani ääneen haaveilin, että myisimmekin tämän talon ja rakentaisimme kodiksemme upouuden, pienen hirsimökin. Järven rannalle. Sulo muistutti minua, että juuri sitähän hän ehdotti jo kuusi vuotta sitten, mutta minun oli vaan pakko saada ikivanha, valtavankokoinen rautatieasema. Tunnelman takia.


Nyt olen elänyt tässä tunnelmassa pian viisi vuotta ja olen ihan lopen kyllästynyt katsomaan superlikaisia ikkunoita, joita on niin paljon, etten jaksa edes harkita niiden pesemistä. Olen kyllästynyt siihen, että joka kesä pitää tehdä 20 kuutiota polttopuuta ja luistankin siitä hommasta niin lahjakkaasti, että melkein koko urakka jää Sulon niskaan. Olen kyllästynyt sytyttelemään tulia uuneihin ja kantamaan joka päivä sisälle viisi banaanilaatikollista puuta. Olen kyllästynyt siihen, että kaikki on kulunutta ja likaista ja siihen, ettei minusta ole siivoamaan ja remontoimaan.


Olen valtavan yllättynyt siitä, että unelmaan voi kyllästyä ja intohimoon voi väsyä.


Sulon äiti asuu pienessä hirsimökissä järven rannalla. Siinä mökissä on vain tupakeittiö, makuuhuone ja vessa. Ikkunoista näkyy metsää ja vettä ja avoimesta ovesta kuuluu kuikan huuto. Joskus hyppii jänis pihan poikki, karhun vanha talvipesä löytyy muutaman sadan metrin päästä ja kerran rynnisti villisikakin nurkalla.

Sinne on aina mukava mennä. Siellä on sauna lämmin ja saunasta pääsee uimaan kesät talvet. Siellä tuoksuu pulla ja grillimakkara. Luultavasti se hyvä olo, jonka anoppilassa vierailut aina aiheuttavat, on saanut minut himoitsemaan uutta hirsimökkiä. Sellaista ihan pientä, jonka jaksaa siivota ja jonka ikkunoiden peseminen ei vaadi yli-inhimillisiä voimia. Jonka lämmittämiseen riittää yksi tulipesä. Jossa kaikki on uutta ja puhdasta ja särmikästä. Jossa olisi uudet keittiönkaapit, jotka minä saisin itse valita.



Miksi emme sitten vaan ala etsiä tonttia? No, koska meidän valtava kartanomme on yhä pankin ja vaikka ei olisikaan, tästä ei saisi niin paljon rahaa, että se riittäisi edes rantatonttiin saati sitten uuden talon rakentamiseen. Ja koska on Sulo, jonka tehtävänä on roikkua jaloissani kiinni, jotta ne edes hipaisisivat välillä maata.

Pienessä mökissä en mahtuisi tekemään työtäni. Pitäisi mennä oikeisiin töihin! Kuka minut huolisi? Missä minä muka pärjäisin? Pienessä mökissä ei olisi tilaa leluille! Pitäisi luopua kaikista. Apua!


Mökkihaaveen lisäksi minulla on toinenkin megahaave. Se maailmankiertolaisuus. Se, että olisin aina siellä, missä olisi lämpöä ja valoa, vuoria ja vedet aina uimalämpimiä. Mutta ei siitä sen enempää. Se haave on vielä mahdottomampi kuin tuo edellinen.

Kaikista näistä kiduttavista haaveistani huolimatta tunnen joka ikinen kerta valtavaa rakkautta, kun saavun kotipihallemme myyntireissulta, anopilta tai vain kävelyltä. Siinäkin tapauksessa, vaikka paperitehdas haisisi, rekat metelöisivät tukkilaanilla tai sotamiehet rätisyttäisivät kivääreitään. Kotona on kuitenkin hirmuisen hyvä. Kuka tulisi pesemään meidän ikkunat?

27 kommenttia:

  1. Pyydä siskoa tai jotain muuta perheenjäsentä joku varmasti tulee. Siivous on sitä paitsi hauskempaa kaksin kaverin kanssa. Ties vaikka innostuisit näyttämään meille pihaa.

    VastaaPoista
  2. Ikkunoiden peseminen on yliarvostettua puuhaa... Pesin keväällä keittiön ikkunan sillä ajatuksella että siitä on kivempi katsella ulos, kun istuu ruokapöydän ääressä. No montako kertaa olen siinä istunut ja katsellut ulos? Ehkä kerran tai kaksi, kun normaalisti on kuitenkin verhot alhaalla ettei aurinko kuumota sisään tai ettei naapureilla ole suora näköyhteys sisään. (Ruokailen joka tapauksessa pääasiassa sohvalla, lautanen sylissä.) - Kesällä mulla on lähes aina verhot alhaalla kun yritän pitää kaupunkiasunnon edes siedettävissä lämpötiloissa ja talvella ovat edelleen alhaalla ettei tarvii miettiä uteliaiden kuikuilua sisään pimeällä. Ihan sama onko ne ikkunat puhtaat vai likaiset :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä itse asiassa ikkunat ovat niin likaiset että en jo estävät valon pääsyn sisälle.... :P Täynnä kittisormenjälkiä.

      Mutta ymmärrän tuon, että kaupunkiasunnossa verhot on pakko pitää kiinni syystä tai toisesta. Ja silloin, mitä väliä, miten saastaiset lasit niissä on!

      Poista
  3. Yksi ikkuna kerrallaan. Se on mun taktiikka siivoamisessakin - yksi huone kerrallaan. Onpahan joku paikka, jota ihailla, kun muut huoneet ovat kaaoksessa. Ja voihan olla, että vahingossa tulee siivonneeksi vielä viereisenkin huoneen, tai ikkunan, siinä samalla. Mä en usko, että talon pieneneminen tekisi musta yhtään innokkaampaa siivoajaa :)

    Puilla lämmittäminen on varmasti raskasta varsinkin isossa talossa. Eikö mikään muu lämmitysmuoto voisi olla mahdollinen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on sama taktiikka siivoamisessa. Kun olen edennyt siihen viimeiseenkin huoneeseen, joudun aloittamaan uudelleen ekasta. Ja sitten pitäisi jaksaa ikkunoita? Voi masennus.

      Olemme pohtineet muita lämmitysmuotoja. Ilmalämpöpumppu voi tulla kysymykseen. Maalämpö olisi ihanin, mutta jos meillä olisi niin paljon rahaa, niin ostaisin mielummin asuntoauton. :D

      Poista
  4. Jos sisältä talosta löytyis joku nurkka mihin voisitte kerätä talven lämmityspuita niin ei aina tarvis ulkoa asti hakea vaan sisällä olisi valmiina jo ja laitat vaikka kesäks pihallenne telttakylän muutamaa lanttia vastaan saisivat oleilla pihalla ja samalla saisitte säästöön rahaa tulevia remontteja varten Ja viimeinen neuvo ota yhteys kylän marttajärjestöön ja pyydä ikkunanpesu talkoisiin apua

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EI mahdu oikein sisälle puita. Olemme aika lahjakkaasti onnistuneet täyttämään tämän talon. Pidetään kyllä sisällä puita aina sen verran ekstraa, että jos jonain aamuna herätään hirmu kuumeessa, niin selvitään ilman puiden kantamista. :)

      telttakylä olisi muuten kiva, mutta minä en sietäisi mitään ihmisiä nurkiss apyörimässä. :)

      Ikkunanpesuhommaan pyysin yhtenä vuonna tarjousta työttömien yhdistykseltä. Kallista oli ja totesin sitten, että sille rahalle olisi parempaakin käyttöä. Mahtaisikohan martoilla olla sellaista palvelua... pitääkin ottaa selvää.

      Poista
  5. Vanhassa kodissa jynssättiin ikkunoita, kun niin kerta kuuluu tehdä. Täällä keskellä kaupunkia ikkunat on ihan hirveen likaiset, mutta niin hankalat pestä, että antaa olla! Pitäis tilata nostokurki. Tärkeämpiäkin asioita on.

    Onkohan teidän kylässä omakotiyhdistystä? Täällä sellainen on, valtakunnallisen liiton paikallinen yhdistys. Ne palkaa siivoojan ja talonmiehen, joita jäsenet saavat tilata hommiin. Paljon olen käyttänyt. Meille hinta on 7,- /tunti.

    Oot sinä niin ihanan avoin ja rehellinen kirjoituksissasi! Tai ainakin annat sen vaikutelman, hihii... tykkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oh, tuohon hintaan minäkin totta vie teettäisin täällä vaikka kaiken siivouksen!!!!


      Hih, Susannan avoin ruikutus, osa 732.

      Poista
  6. Lohduttaako yhtään, että kaikki meidän ikkunamme ovat aivan saastaisia, eikä niitä ole edes vielä kitattu? On rapisevaa maalia, purua pokien välissä, sormenjälkiä ja muuta likaa, puuttuvia laseja jne. Tarkoituksena on ollut, että ikkunat pestään samalla kun ne kunnostetaan, mutta eipä ole innostanut sen jälkeen kun kunnostin keittiön ikkunat ja maalasin ne maalilla, joka osoittautui vialliseksi (se muuttui kuivuttuaan valkoisesta vaaleanpunertavaksi). Ja minulla on sitä paitsi yhtä ristiriitaiset haaveet kuin sinullakin. Haluan muuttaa syrjäseudulle järven rannalle pikkumökkiin, johon mahtuu nykyistä isompi työhuone ja jonka pihassa oleva ihana puutarha hoitaa itse itsensä. Tahdon myös meidän kanien elävän ikuisesti, mutta suunnittelen nytkin muuttoa Uuteen-Seelantiin tai Tasmaniaan. Pikkupaikkakunnan kulttuurielämä kyllästyttää, joten jossain isomassa eurooppalaisessakin kaupungissakin olisi kiva asua jonkin aikaa - kävin kuitenkin vähän aikaa sitten Berliinissä neljän päivän reissulla ja iso kaupunki alkoi ahdistaa jo ensimmäisenä päivänä. Olen perustyytymätön ja tympiintynyt siihenkin, että en osaa olla koskaan riittävän pitkään tyytyväinen minkään asian suhteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielläkin oli tarkoitus, että pestään, kun saadaan ikkunaremppa valmiiksi. Mutta kun se lopulta valmistui edes ulkopuolisin osin, niihin ikkunoihin ei todellakaan halua enää edes koskea.

      Kuulostaa niin tutulta tuo perustyytymättömyys. Aika ajoin se häviää ja tilalle tulee supertyytyväisyys kaikkeen. Ja sitten taas se katoaa vuorostaan...

      Poista
  7. Jaan ikkunanpesutuskan. Inhoan huonosti pestyjä ikkunoita, joten en pese ollenkaan, kun en saa kyllin siistejä. Ehkä sitten kun kaikki remppa on valmista, mutta onkohan se ikinä?

    Mäkin olen välillä miettinyt seuraavaa kotia, vaikka tästä piti olla koti loppuelämäksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tästäkin piti tulla loppusijoituspaikkamme. Todennäköisesti onkin, koska ei me tästä koskaan rikastuta.

      Poista
  8. Ai niin ne ikkunat (*ja kurkkaa olkansa yli*)....juuh, ehkä pitäisi pestä meilläkin...ääh, en mä jaksa, josko kesän lopussa tai...
    Kerran vuoteen kuitenkin ☺ Ei oo täälläkään lempipuuhaa, muusta siivouksesta puhumattakaan ☺

    I feel for you!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja matot... mattojenpesu on kyllä mukavaa. Tai olisi, jos olisi kesä. Jäävät varmaan pesemättä tänäkin vuonna.

      Poista
  9. Toi on just haaveiden huono puoli, että ne piru vie tulee vaatimusten kanssa. Pitää tehdä sitä ja tätä. Itse tykkään sytytellä uunit ja lämmittää puulla, mutta täällä puhutaankin ihan eri määristä. Ehkä kuitenkin joku uudelleen järjestely voisi olla mahdollista, jotta osa puista voisi olla sisällä. Kuistille laatikkopenkit? Sä olet niin hyvä uudelleen organisoinnissa ja tilojen muuttelussa, että ehkei se olisi ihan mahdoton ajatus tulevaisuutta ajatellen. Tai jos edes edellisenä iltana kantaisi ne banskulootat eteiseen odottamaan aamua? Aamun viileydessä ei ole ehkä mukavinta alkaa rontata puuta. Meillä on tuvassa petroolilämmitin (3000 W). Sellainen voisi tuoda hieman helpotusta teille? Tuon meidän lämppärin tankki vetää 4,5 litraa petroolia ja sillä voi lämmittää n. 15 tuntia. 10 litran kanisteri petroolia maksaa n. 24 euroa. Talvella napsautan aina tuon lämppärin päälle aamuisin suunnilleen tunniksi. Se tuo nopeasti lämpöä, vaikka meidän tupa ei olekaan ihan pieni (alle 40m2).

    Ikkunat ;D Taas puhutaan ihan eri määrästä, meillä on 11 ikkunaa talossa, mutta jos yhtään lohduttaa (mua ei :D), niin edelleen täällä on ikkunat sen näköisiä, kun joku olisi kastanut rätin ensin veteen ja sitten jauhoihin ja vedellyt sitten pitkin ikkunoita rätillään. Sain jo keväällä nostettia kaapista sellaisen kätevän ikkunanpesulaitteen eteiseen. Se oli äidin, niitä saa ostaa alle 40 eurolla ja mutsi vannoi sellaisen nimeen. Noh, käsi sitten sai sen hemmetin tulehduksen ja sen myötä laite palautui kaappiin ja siellä on edelleen. Ja ikkunat likaisina. Jos vaikka syksyllä, tai keväällä, joskus ;D Tai sitten vedän verhot eteen.

    Huonohan se on toisen haaveista mennä sanomaan, että ei ole sun juttusi, mutta jotenkin kuulostaa siltä, että enemmänkin kaipaat helpostusta nykyisiin hommiin kuin linnoittautumista pullantuoksuiseen pikkumökkiin. Ne pullatkin pitää leipoa ja mitäs sitten kun pullat ei enää maistu, Playmobilen tyypit pitää aina kaivaa esille kun jotain haluaa tehdä ja kankku ottaa kiinni mööpeliin jun jotain haluaa puuhailla. Ei kuulosta sulta. Ehkä olisikin jos kyllästyisit kaikkeen siihen, mikä nyt tuo iloa, mutta mun computer says nooooo ;D

    Mitä jos siivooja kävisi kerran kuussa? Se ei ole liian suuri kustannus vuositasolla, mutta kerran kuussa saisit astella kotiin, joka on jonkun muun putsaama. Sillä aikaa voisitte Sulon kanssa karata haukkaamaan anopin leipomia pullia ja palata sitten takaisin tuohon omaan unelmaanne. Joskus pienikin muutos on riittävä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. My computer says nnnnnööööööööööyyyyyyyy too. Tylsistyisin varmaan pikkumökissä. Ei voisi edes juosta ympäriinsä Suloa pakoon. Eivätkä minun pullani muuttuisi pehmeiksi vaikka ne paistaisin pienessä mökissä.


      Meilläkin on joku ikkunanapesuhärveli. Sulo osti sen jo aikoja sitten. Kysymys kuuluu, miksei hän ole ottanut sitä käyttöön! Otan selvää ikkunanpesu- ja siivouspalveluista.

      Mutta tuo polttopuuasia ei ratkea sillä, että kantaa etukäteen puut sisälle. Niinhän minä teen aina. Pitää ne kuitenkin KANTAA, ja jos ei kanna joka päivä niin sitten se urakka vasta kerrallaan kohtuuton onkin.

      Luulen, että se on tämä helvetin talvi, joka vaan jatkuu ja jatkuu, joka saa minut näin tuskaiseksi. Olen nyt aamukuudesta saakka koittanut löytää köyhälle matkailijalle sopivaa tapaa jatkaa kesää pitkälle talveen, mutta aika vaikeaahan sekin on.

      Poista
  10. Oot kyllä oikeassa. Tänä vuonna kesä ei oikeen pääse vauhtiin ollenkaan. Muutama lämmin päivä ja sitten on taas koleaa. Täällä ei säät ole olleet juuri kummoisempia. Välillä sataa ja paistaa samana päivänä niin monta kertaa, että ilma on kuin kuumaan veteen kastetun villasukan läpi hengittelisi tai sitten vaan koleaa. Kaikki paitsi rikkaruohot kituuttavat edelleen sintteinä, siis ne, mitä pitäisi syödä. Tänä aamuna kun päästin koirat pihalle, oli oudon syksyinen tunnelma jo, vaikka kesää pitäisi olla vielä puolitoista kuukautta jäljellä. Ilma oli syyskostea, outo. Saisi jo olla muutakin, myönnetään.

    Siis mitä, teillä on sellainen pesusysteemi?! Onko nyt varmaa, ettei Sulo ole vaan unohtanut sitä? ;D

    Tohon klapihommaan ei taida olla mitään näppärää ratkaisua, ellei rakenna jotain klapitornia, josta klapit tipahtavat seinäluukusta suoraan koppaan kuin jyvät kanojen syöttöpöntöstä ;D

    Parempia säitä odotellessa.. (prkl!) ;)

    VastaaPoista
  11. ..mä haaveilen asunto-autosta, se toteutuu kun mummosta aika jättää, ei mikään muovinen pärekori :-D pakuun tehty, ei haittaa jos vikoja kun itse osaa ehjätä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, toivottavasti mummollasi kuitenkin elonpäiviä vielä riittää ja hän saa itse nauttia asuntoautostaan.

      Poista
  12. Tää ei liity tähän mitenkään, mutta ehkä silti liittyy. Luin aamulla varmaankin netti-Kodin kuvalehdestä pariskunnasta, jotka asuivat vuoden metsässä, Lapissa. Kuivattivat ensin evääksi 200 kg juureksia lastuina. Oli jotenkin tosi ajatteluttava juttu. On pyörinyt mielessä koko päivän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. http://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/lue/ihmiset/pystyisitko_tahan_pariskunta_vietti_vuoden_metsassa

      Poista
    2. http://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/lue/ihmiset/pystyisitko_tahan_pariskunta_vietti_vuoden_metsassa

      Poista
    3. Huh. Kiitos. Luin. Mieleen nousi sata kysymystä. Voisiko ihminen, joka ei näe eikä halua nähdä menninkäisiä, pystyä samaan? Tarvitaanko tuollaiseen seikkailuun nimenomaan superhippi?

      Poista
  13. Susanna <3 Minulla on ikkunat pesemättä tältä vuodelta ja taitaa jäädäkin, mitäs sitten. Makkarin ikkunat on pesty 2 vuotta sitten, ei haittaa. Uuden keittiön valinnassa ei ole mitään hohtoa, usko pois. Kaksi kertaa olen valinnut ja veikeaa oli ja kyllästytti heti ja kohta. Uudessa talossa ei ole sielua ja minä vähän luulen että sinun asumuksessa on oltava sielu. Uusi lämpenee vaikkapa sähköllä ja ajattele mitä se maksaa!

    Mutta pakko myöntää että mekin joskus haaveilemme pienemmästä jossa olisi vain kaksi huonetta. Mutta eihän sellaiseen mahdu mitään :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei mahdukaan, Paitsi se, mitä tarvitsee oikeasti. :)

      Eikä se uusi mökki kuitenkaan ratkaisi sitä pahinta ongelmaa: Suomen ilmastoa.

      Poista