torstai 16. huhtikuuta 2015

Yksi etappi saavutettu


Viime kesänä päätimme, että minun on opittava käyttämään moottorisahaa, koska minulla täytyy olla taidot selvitä, jos Sulolle käy jotain. Talvella Sulolle sattunut olkapään sijoiltaan meno oli pieni konkreettinen muistutus siitä, että se moottorisaha on yhä kesyttämättä.

Eipä ole enää!

En ollut osannut lainkaan kuvitella, millaista moottorisahailu olisi. Miten hämmentävä tunne se ensikoskeutus puuhun sitten olikaan, kun saha upposikin kuin kuuma veitsi voihin. Eihän siihen tarvittu voimaa lainkaan!


Vaikka homma oli kevyempää ja suojavaatteissakin pystyi liikkumaan helpommin kuin olin luullut, niin veikkaanpa, että huomenna minulla on joka ikinen lihas kehossani aivan kipeänä. Parin tunnin touhuamisen jälkeen olin niin väsynyt, että jouduin lopettamaan pinon kesken.

Kerkesin silti pilkkoa kelpo kasan klapeja ja kaataa kolme (pientä) puuta. Ihan mahtavaa hommaa! Eikä siinä edes ollut mitään pelättävää! Saha ei vienytkään minua, vaan minä vein sitä. Se ei kimpoillutkaan otsaani eikä tavoitellut ahnaasti sääriluitani.


Ja kaikki, jotka kuvittelevat, että moottorisahausura kannattaa aloittaa kevyellä sähkösahalla, ovat raskaasti hakoteillä. Olen monta vuotta sitten yrittänyt kokeilla sähkösahaa ja se oli kauheaa. Oikea moottorisaha onkin varman ja luotettavan tuntuinen kaveri, mitä en sähkösahaan tutstumiseni jälkeen voinut kuvitellakaan.

Tämä kokemus teki huiman hyvää apeana velloneelle mielelleni. Suosittelen.

42 kommenttia:

Ankkurinappis kirjoitti...

Hyvä Susanna! Minä opettelin moottorisahaamaan koulussa ja yllätyin kans siitä miten helppoa se on. Tosin en ole kaatanut kuin sellaisia halkaisijaltaan 20-30cm puita, enkä vielä ihan heti uskalla kunnon tukkipuita edes miettiä... Niin ja kuntoilua se on, ihan pahimmasta päästä!

Jutta kirjoitti...

Wowza! Oletpas melkoinen Nainen!

Apris kirjoitti...

Peukut siulle Susanna. Minulla on kerran ollut moottorisaha käynnissä käsissä, mutta en uskaltanut painaa puuhun. Uskaltaisinkohan nyt sinun inspiroimana...

Katja kirjoitti...

Hyvä sinä! Minä pelkään moottorisahaa yhtä paljon kuin isoja hämähäkkejä. Ihan hevillä en tule sahan kanssa ystävystymään. Eka tavoite on päästä sinuiksi ruuvinvääntimen kanssa :D
Ihana kuva missä pötkötät maassa <3

KirsiMaritta kirjoitti...

Upeeta! Jälleen kerran olen todella ylpeä sinusta. Olet niin uskomattoman rohkea!

tarutikki kirjoitti...

Olen sahaillut sähkösahalla. Uskaltaiskohan sitä kokeilla moottorisahaakin...

Susanna kirjoitti...

No todellakin uskallat.

Susanna kirjoitti...

Minua naurattaa se, että pelkäsin moottorisahaa. :D Niin turhaa!

Susanna kirjoitti...

Hih, parasta, että aloitat tosiaan siitä ruuvivääntimestä. <3

Susanna kirjoitti...

Uskallat. :)

Susanna kirjoitti...

\o/

Susanna kirjoitti...

Minä en vielä uskaltanut niin paksuja puita kaataa! Jos se kaatuukin väärään suuntaan, niin ei hyvä. :D

KataMaria kirjoitti...

Wautsi! Ootpas sa aikamoinen nainen. :) Mä en ihan heti sahaan tarttuis. :D Lapsuudessa halkoma konekin pelottais nykyisin.

Inka kirjoitti...

Vitsit, oot kyllä mun moottorisahaidoli!

En uskaltais alkaa sahaa käyttämään, vaikka tilaisuuksia helposti olisikin. Mun isä kerää moottorisahoja, niitä on mökillä jotain... ehkä 30?

Unknown kirjoitti...

Juurikin näin! Me naiset ihan turhaan sitä sahaa pelätään. Minulla tuo operaatio oli pakon edessä viime keväänä. Eikä ollut edes sahaa valmiina, vaan minun urakkani alkoi sillä, että menin kauppaan ja sanoin myyjälle, että tarvitsen itselleni yhteensopivan moottorisahan. Myyjä oli TOSI mukava eikä yhtään nauranut tai ylenkatsonut (mikä oli myös pieni pelko) eikä käskenyt tulla "miehen kanssa uudestaan". Me löydettiin minulle sopiva saha jolla homma oli helppoa kuin heinänteko. Salasana: kevytkäynnistysominaisuus! Ja niin vaan tuli talven polttopuut tehtyä. Vähänkö oli hyvä mieli... Tiedän että nyt on hyvä mieli myös sinulla :)

Soja kirjoitti...

<3 <3 <3

Ankkurinappis kirjoitti...

Ei se kaadu väärään suuntaan kun tekee kaatoloven oikeeseen suuntaan :) Kannattaa katsoa opetusvideo oikeasta kaatotekniikasta, löytyy YouTubesta. Opin itse tekemään heti oikein kun opettaja neuvoi ja sitten kerroin kotonakin, miten homma hoidetaan :)

Eija/Tässätalossa kirjoitti...

Jihuu, hienoa! Mulla sama fiilis tuli, kun sain ekaa kertaa paukutella naulapyssyllä paneeleita seinään. Tuli tosi vahva olo :D Vaikka onhan toi moottorisaha vielä paljon kovempi juttu!

Hanname kirjoitti...

(Y) peukut kevytkäynnistysominaisuudelle. Minäkin reumakäsi saan semmoisen käyntii... itse asiassa sehän lähti melkein vahingossa.

Tyynenmeren Aaltonen kirjoitti...

Olen jo monta vuotta himoinnut moottorisahaa! Mieheni ei kuitenkaan anna minun koskea siihen, sillä hän pelkää sitä itsekin, vaikka käyttää sitä. Ehkä vielä joskus....

JohannaH kirjoitti...

Huikeeta! Minuakin kiinnostaisi kokeilla moottorisahalla sahaamista mutta lähipiirillä ei taida olla lainattavissa muita turvavarusteita kuin kypärä ja ilman oikeanlaisia varusteita en oikein mielelläni lähtisi sahaamaan. Mutta jotenkin luulen, että tästä hommasta saattaisin tykätä.

Magedin kirjoitti...

Mitään mystistä ei ole mottorisahan käyttämisessä. Voimaa tietty tarvitaan kunnon varusteiden lisäksi, Kombikannu, tukkisakset ja vaihtoketju mulla on mettässä mukana - joskus pari sahaakin, kun myrskypuiden katkomisessa tuppaa saha välillä jäämään juntturaan. Niin ja vänkäri ja mitta täytyy olla kans. Ihan parasta hommaa :-).

Jovelan Johanna kirjoitti...

Kaksoisleukasensuuri! :D Voi mikä nauru multa pääsi täällä (ja mehut nenään, tietty). Koiratkin nousivat torkuiltaan katsomaan mitä ihmettä emäntäihminen elämöi.

Nyt nostan hattua! You go, Girl! Rasti jälleen kerran kohdan pelottava asiat ja niiden selättäminen -kohtaan. Moottorisahaan liittyy mulla juurikin nuo kauhukuvat. Lisäksi olen varma, että se ketju irtoaisi ja läväyttäisi itsensä pohkeen ympärille kuin kauhuelokuvien outoörkin lonkero, valmiina sivaltamaan lihat luuta myöten irti. Jos joskus sitten uskaltaisi. Mulla ei vaan ole tuollaisia järkeviä suojavaatteita :(

Sitten pitää kertoa, että tulit mun uneen tällä viikolla. Koskus tuossa keskisen viikon paikkeilla näin hassua unta, jossa seikkailin Venäjällä (en ole oikeasti käynyt). Reissasimme unimaiseen tapaan oudoissa junissa ja oudoissa paikoissa. Mikään ei varsinaisesti alleviivannut, että Venäjällä ollaan, mutta unessahan tuollaiset asiat ovat selviä juttuja. Olimme siis jollain asemalla Venäjällä ja vaikka kyltit olivat ihan normaaleja kirjaimia täynnä, en kyennyt lukemaan/ymmärtämään mitä niissä luki. Takaatamme kuului sitten ääni, joka kertoi, että siinä kyltissä lukee keskusta. Käännyin ympäri ja Blogisusannahan se siinä kori kädessä seisoi ilmielävänä! Seuraavassa kohtauksessa olimmekin sitten jossain (suoraan sanottuna aika kolhon) kerrostalon asunnossa, jossa keittelit samovaarilla teetä ja kerroit, että olette Sulon kanssa hankkineet tällaisen pienen reissuasunnon, jonne välillä tulisit ompelemaan ja ideoimaan uusia juttuja. Kaikkialla oli kankaita ja maalipurkkeja, remppa alkamassa. Näytit ikkunasta maisemaa, jossa oli korkeita vuoria ja järviä tai meri. Kerroit, että aiot maalata koko kerrostalon tiskirättikuvioilla :D

Mun piti jo aiemmin tulla nakuttamaan sulle tuosta unesta. Se oli jotenkin niin valtavan hassu ja hauska, mutta unimaiseen tapaan aivan järkeenkäypä. Tietysti BlogiSusanna on venäjällä maalaamassa kolhoosikerrostaloa tiskirättikuvioille. Siis why not? ;D

Liisa kirjoitti...

Sussumussukkainen, saat mieluusti tulla kotiinkin sen sahanne kanssa!
äippä

Susanna kirjoitti...

:)

Susanna kirjoitti...

Naulapyssy on pelottavampi! Vaikka olenkin käyttänyt vain viimeistelynaulainta. Minä kuvittelen aina, miten helposti se naula uppoaa kallon läpi aivoihin. Ei auta suojavarusteet.

Susanna kirjoitti...

Voi kurjuus. Ei Sulokaan anna minun yksin ollessani ryhtyä sahailemaan. Ihan hyvä niin kyllä.

Susanna kirjoitti...

Kyllä ne suojavarusteet ovat tärkeät. Sulon vehkeet ovat kaksi kertaa maksaneet itsensä takaisin, kun ovat pysäyttäneet terän uppoamasta jalkaan. Sen jälkeen hän sitten osti vielä kalliimmat ja paremmat kamppeet.

Susanna kirjoitti...

Hieno homma.

Susanna kirjoitti...

Taitaa olla tässä omassa savotassa kylliksi hommaa nyt ensi alkuun. :)

Susanna kirjoitti...

Mehut nenään. Parasta, mitä voi ihmiselle tapahtua. Heti sen jälkeen, kun on vetänyt ruisleivät nenään.

Mulla ei ollutkaan vielä tuo ketjun kietoutuminen käynyt mielessä. :D

Ihan huima uni! Ja jotenkin niin osuva! Me olemme joskus Sulon kanssa ihan miettineetkin, että olisipa hauskaa, jos olisi pieni tukikohta-asunto Venäjällä. :D Ja toinen Helsingissä.

Ja miten paljon minä haluaisinkaan nähdä vettä ja vuoria oman kotini ikkunasta! <3

Susanna kirjoitti...

Minä lovesin nuo pohkeen paksuisetkin puut! :D

Susanna kirjoitti...

Hih. Onneksi Sulo ei ole vielä keksinyt tuota keräilykohdetta. Tai no... tuolla verstaalla näyttää olevan neljä sahaa, joten hmmmm....

Susanna kirjoitti...

Halkomakone on kesyin kaikista. Jos se pelottaa, niin sitten ei kannata ottaa moottorisahaa tavoitteeksi. <3

Susanna kirjoitti...

Mikä ihmeen kevytkäynnistysominaisuus? Teillä on niin termistöt hallussa! :D

Mutta eihän se sahan käyntiin vetäminen ole sen kummempaa kuin ruohonleikkurinkaan.

Näiden koneiden kanssa ongelmat alkavat vasta sitten, kun niihin tulee joku vika. Jos ei käynnisty tai käyttäytyy jotenkin oudosti, niin on ihan sama, onko kyseessä moottorisaha, mönkijä, auto vai ruohonleikkuri. Sitten minä olen avuttomista avuttomin.

Lady of the house; arvostan rohkeuttasi lähteä sahaostoksille itseksesi. Voin hyvin kuvitella, millaista vastaanottoa jossain äijäsahakaupassa voisi saada. En olisi minä kyennyt tuohon! Saati opettelemaan yksinäni. Siihen minä tarvitsin Suloa.

Liiolii kirjoitti...

Oot sankari, työn sankari! :D Yritin muinoin Luston metsämuseossa nostaa moottorisahaa, ei noussut. Hain ja pääsin myös metsätalousinsinöörin koulutukseen Lammille, mutta tajusin perua paikkani. Heh!

Heini - Haukkuojan emäntä kirjoitti...

Huippu kaksoisleukasensuurikuva! :D Sulla on niin asialliset varusteetkin, että oot ihan ammattilaisen näköinen. Mikähän siinä on, kun se moottorisaha pelottaa niin kovasti! Varmaan ne kaikki kauhutarinat, mitä on kuullut jollekin tutuntutuntutulle käyneen. Hyvä sinä!

Mari Sinn kirjoitti...

Juttusi tuli sopivaan aikaan, sillä meillä moottorisaha on juuri nyt hankintalistalla, kun ostimme vanhan tilan ja pihalla vaikka hyry mycke isoja kaadettavia puita ja halkohommia. Olisiko vinkata, mitä huomioida sahan ostamisessa? Näin naisen näkökulmasta? Kaikki pikku ajatuksetkin kelpaavat, sillä lähdetään tässä ihan tyhjältä pöydältä liikenteeseen :)

Susanna kirjoitti...

Olikohan vähän painava saha! Eivät nämä nykyajan sahat enää paina tonneja. :D

Susanna kirjoitti...

Ehkä moottorisaha pelottaa siksi, kun se terä on niin esillä ja ulostyöntyvä.

Susanna kirjoitti...

Voi ei, en osaa antaa vinkkejä! Tytöt tuolla ylempänä hehkuttivat kevytkäynnistysominaisuutta. :) Minun vinkkini on, että älä osta halvinta.

Mari Sinn kirjoitti...

Se onkin hyvä vinkki; käy melkein kaikkeen ostamiseen :) Pitää vain luottaa myyjiin, huh! Tai ottaa suvun miehet mukaan ostoksille :D Kevytkäynnistysominaisuus kuulostaa kyllä hyvälle, kun itsellä ongelmia vanhempien ruohonleikkurinkin kanssa - saada käyntiin - muutenhan homma hoituu lähes ongelmitta :)