maanantai 6. huhtikuuta 2015

Talven paras päivä...


... on se, jolloin ensimmäisen kerran pääsen pihalle hommiin. Minulla se päivä oli tänään. Olin aikeissa lähteä kauppaan, kun huomasin, että saunapolku olikin kokonaan sula! Innoissani unohdin kaupassakäyntiajatuksen siihen paikkaan ja hain haravan esille.


Lumien sulaminen talven jälkeen on kyllä yksi parhaista asioista maailmasta. Meidän pihalla se valitettavasti tarkoittaa myös nolon ryysyrantaisuuden paljastumista. Kaikki kaameat vehkeet, pressut ja ryönät ovat olleet lumen armollisen vaipan piilottamina ja nyt ne yhtäkkiä särkevät sekä minun että takuulla myös ohikulkevien silmiä.


Sitä aina sanotaan, ettei pitäisi välittää siitä, mitä muut ajattelevat, mutta kyllä minä ainakin tässä asiassa välitä. Meidän pihaa pidetään tällä kadulla varmasti ihan hirveänä kaatopaikkana. Se hävettää minua. Kun kesä sitten joskus tulee, kaikki rumuus katoaa taas vihreiden lehtien sekaan, mutta tämä aika vuodesta on julman realistinen.


Haravoituani saunapolun aloitin pihan siistimisen. Tein kuusi tuntia hommia, mutta pihalla on yhä kaikki samat kauheudet kuin aiemminkin, lukuunottamatta kahta vanhaa polkupyörää. Ja lisäksi keskellä pihaa on nyt kaatopaikkakuorma. Eli ryönä oikeastaan siis vain lisääntyi.



Se, mitä sain aikaan, oli kaikkien piharakennusten järjestäminen. Nyt loihdin niihin niin paljon lisätilaa vain siivoamalla, että kaikki polkupyörät, klapisirkkeli ja halkomakone saadaan piiloon. Kesäkeittiö muuttui varastoksi, mikä helpotti huomattavasti tilanpuutetta. Sanoin hyvästit tarpeettomalle, ruusuiselle unelmahötölleni ja täytin kesäkeittiön kukkaruukuilla, ämpäreillä ja ruohonleikkureilla.


Rumien pressujen peittämät tukkipinot hoituvat pois seuraavana, kun Sulo pääsee aloittamaan jokavuotisen polttopuusavottansa. Mutta suurimmat murheenkryynit ovat yhä kuitenkin levällään. Mönkijää, kahta peräkärryä ja lava-auton lavakuomua minä en saa minnekään jemmaan. Siihen tarvittaisiin jo navetta.

14 kommenttia:

PikkuBertta kirjoitti...

Kovan urakan oletkin jo tehnyt kevät töiden suhteen...Ihan samanlainen,joka keväinen siivous on täälläkin pidettävä pihassa....aivan kuin roina lisääntys talven aikana...mulla jo varaston tyhjennys käynnissä,ja sieltä pitää lähteä paaaaljon tavaraa pois,kun aikomus olisi aloitella pikku rakennusbrojekti sinne...mut siitä lisää myöhemmin

Susanna kirjoitti...

Minä en tajua, miten se meidän aitta aina räjähtää talven aikana täyteen tavaraa. Joka ikinen kevät minä siivoan sen ja kun seuraavana keväänä astun sinne sisään, meinaan saada kohtauksen.

Heli kirjoitti...

Kevät on mielestäni ikävin vuodenaika juurikin sen kaiken rojun, sotkun ja lian paljastumisen takia! Ihan oikeesti joka kevät mietin samaa asiaa ja ärsyynnyn paskaisista tienvarsista ja lumikasojen alta paljastuvista rojuista. Meidänkin pihassa niitä rojuja löytyy... Nyt ollaan kuitenkin viimeinkin hankittu peräkärry ja saadaan raivattua roinaa ilman, että ollaan riippuvaisia jonkun ystävällisyydestä peräkärryn lainaamisen suhteen. Pääsiäisen aikaan täyttyikin kärryyn ensimmäinen rojukuorma, ja yksi kammottava nurkka on hiukan siivompi. Ei niitä kasoja sitten enää montaa olekaan odottamassa kuormaan pääsyä... eipä... *huoh*

E kirjoitti...

Minäkin touhusin tänään ekaa kertaa kunnolla pihalla, kun vihdoinkin se tuli esille lumen alta. Lähinnä siivoilin kukkapenkkejä... Joskus mietin, että onkohan miehen unelma romupihasta toteutunut, koska minun unelmani ihanaisesta salaisen puutarhan ja cottage gardenin ja ties minkä versaillesin yhdistelmätarha ei todellakaan ole toteutunut :D Meidän piha on kammottava.

Ute Lias kirjoitti...

Heh - pressu kannattaa valita camouflage-ominaisuuksien pohjalta, se auttaa ryönäkasojen kätkemisessä kummasti. Minä olen istuttanut strategisiin katselukulmiin tuijia ja muita havuja, jotta ohikulkijat säästyisivät mielenrauhaa järkyttäviltä kasoilta. Vielä kun kasvaisivat mokomat täyteen mittaansa. :D

Susanna kirjoitti...

Peräkärryn omistaminen on hyvä juttu. Paitsi kun ei omista autotallia, jonne sen voisi lykätä piiloon. Lojuva peräkärry on ruma.

Susanna kirjoitti...

Teininä vihasin sitä, miten isi täytti meidän pihaa romuilla. Päätin, että MINUN pihani ei ainakaan ksokaan näytä sellaiselta. hah. Nyt Sulo täyttää sitä MINUN pihaani ihan samanlaisella ryönällä.

Susanna kirjoitti...

Rumia ne ovat nuo camouflagetkin.

Heli kirjoitti...

Meillä on autotalli, kooltaan jotain 60-70 neliötä, mutta ei siellä saa autoa, polkupyöriä taikka peräkärryä säilyttää... ehei, se on PROJEKTITALLI jossa miehet, oma ja naapuri ja ties ketkä kaikki muutkin, tekee niitä projektiautojaan... Eli kärry seisoo sitten pihalla. *huokaus* Mutta hyvä se on silti olemassa.

Susanna kirjoitti...

Ajattelepa, jos ne projektit olisivat siinä pihalla levällään! Se se vasta olisi! :D

Parikuperkeikka kirjoitti...

Tämä postaus muistutti mieleeni kaikkien aikojen suosikkipostaukseni. Siinä esittelit Perunan, jonka tuunasitte Sulon kanssa riepukiskan työntekijöiden mobiilihotelliksi. Siellä se Perunankin kuomu kökötti kasassa, odottelemassa kesää - toivottavasti se pääsee tositoimiin!

Susanna kirjoitti...

Sillä projektilla oli ihan surkea loppu! Sulohan vietti Perunassa yhden yön, mutta sen kuomun reunan alta pääseekin vettä lavalle ja sisällä kaikki menee märäksi! :(

Parikuperkeikka kirjoitti...

Eikä!! Toivottavasti ette vielä luopuneet toivosta. Se oli niin upea.

Susanna kirjoitti...

Päätöstä sen kohtalosta ei ole vielä tehty. Suurin ongelma sen kanssa on sekin, että minä en ole tarpeeksi vahva auttamaan kopan laittamisessa paikalleen. :(