torstai 21. elokuuta 2014

Tee-se-itse-retkeilyauto


Asuntovaunu-unelmiahan tässä blogissa on jo aiemmin sivuttu, joten eipä niistä nyt sen enempää. Koska meillä ei ole varoja oikeaan asuntoautoon tahi -vaunuun, puuhastelimme korvikkeen.



Sulo on pitkään kytännyt nettimyyntipalstoja siinä toivossa, että löytäisi Perunan lavalle katon/kannen/kuomun... mikä sen oikea nimi sitten onkaan. Minä nimitän sitä perunakopaksi, nyt kun sellainen lopulta löytyi hämmentävän edullisesti.

Olin ihan liekeissä, kun Sulo ajoi kopallisen Perunansa pihaan. Näin heti mielessäni, että sinä kesänä, kun meillä ei enää ole Kerttua, minä ajelen Perunalla pitkin Suomea pitkän rundin ja käyn joka myyntitapahtumassa, joka eteeni osuu. Ja yövyn ilmaiseksi perunakopassa! No, saa nyt nähdä, miten hanakka Sulo on rakasta Perunaansa minulle antamaan, sillä minä olen oikeasti todella surkea peruuttamaan noin isoa autoa. Perunahan ei selviäisi ilman kolhuja siitä kiertueesta.


Mutta meidän yhteisille reissuillemme Perunasta tulisi kuitenkin oikein mainio retkiauto. Sitä varten Sulo halusi siihen verhot ja designin hän loi itse. Hän osti maastokuvioista armeijan ylijäämäkangasta, ompelulangat ja koristenauhaa sekä pitkät pätkät tarranauhaa, ja antoi minulle toimeksiannon ompeluhommasta.







Itselleni ei olisi tullut mieleeni valita punaiseen autoon maastokuvioverhoja, mutta kun sain verhot paikalleen, lopputulos kyllä hiveli minunkin silmiäni. Vihreä sopi mainiosti punaisen pariksi ja kopan sisään syntyi oikein mukava tunnelma.

Minun huristellessani ompelukoneella Sulo tiivisti takaluukkua jos jonkinlaisella tiivistenauhalla, jotta vesi ei sataisi sisään makuutilaan.



Yöpymistä varten hän asetti minilukulampun "yöpöydälle", joka on siis todellisuudessa se rengas...mikä... koppa(?). Kuskasimme lavalle kesäkeittiöstä patjat, ja minä ompelin petiin vielä maastokuvioiset tyynyliinat.

Olimme oikein erinomaisen tyytyväisiä. Tällainen projekti oli mukavaa yhteistä puuhastelua ja ennenkaikkea rentouttavaa. Varsinkin, kun lopputulos oli onnistunut.

Mutta sitten alkoi taas sataa.








Sulon tiivistämä peräluukku piti kyllä veden ansiokkaasti ulkopuolella, mutta yllätykseksemme patja kastui silti. Sade pääsikin jotenkin sisälle sivuikkunoista. Kylläpä minua suretti Sulon puolesta, mutta tiedän hänen olevan sellainen sisupussi, että tuokin ongelma kyllä vielä ratkeaa ja pääsemme vielä vetelemään hyviä retkiunia Perunan kyydissä.

33 kommenttia:

E kirjoitti...

Voi miten mahtava Peruna! Kiva idea, mäkin tahdon ajelemaan ympäriinsä ilman huolenhäivää :) Mä en tosin osaa edelleenkään tankata autoa... Liian pelottavaa! :D

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Tosi hieno!!

Stella kirjoitti...

Ihana. Pitää näyttää K:lle tämä. Me vaihdettiin smurffin värinen paljon elämää nähnyt Väyrynen, eli taksimersu vähän noloon valkoiseen japanilaiseen pick-uppiin, koska kaikilla täällä on sellainen. Käytiin eräskin viikonloppu Biltemassa parkkipaikalla vain katsomassa eri vaihtoehtoja, kun oltiin ihan pulassa kaiken roudaustarpeen kanssa. Auto on tosi nolo ja vitsillä hain kaverin metsäsä lehmän kallon pihalle, koska se vaan sopii tähän ranch-autoon. Tajusin kyllä itsekin heti tuon nukkumismahdollisuuden ja aloin ideoimaan jotain verhosysteemiä. Ongelmakseni olen vain naimisissa Jetin kanssa, eikä auton pituus riitä hänelle, mutta nukkukoon etupenkillä. Me saadaan koirien kanssa perään ihan kiva kesämökki. Koirat tajusivat muutenkin heti, että näin korkean auton alla voi levätä helteellä.

Merja kirjoitti...

Taas kerran mainiota ideointia. Miten olis jonkinlainen ohut ritilä patjojen alle, tuulettuis, eikä pikku kosteus haittais. Tietysti falskaavat ikkunat on syytä tiivistä, tuskin haluatte "vesisänkyä".

Susanna Hietanen kirjoitti...

Hauska ja nerokas idea :-)

cake kirjoitti...

Te ootte kyllä luovia ja hupaisia tyyppejä. Blogi on hauska ulkoasua myöten.

Susanna kirjoitti...

Voi ei, minäkin pelkäsin tankkausta joskus nuorena. Nykyisin en, mutta saatan alkaa pelätä ajan kanssa uudestaan, kun nykyään tankkaan vain kotipihalla kanisterista. :D

Susanna kirjoitti...

:)

Susanna kirjoitti...

Hei, ei japanilaiset pick-upit ole noloja! Ei meidän Peruna ainakaan. Mihin tahansa SUlo menee, aina on monta äijää ympärillä puhumassa, että tuollaisen hänkin haluaa tai että tuollainen hänelläkin on. :D

Harmillista tuo jetisi pituus. Meillä minä olen se jetimpi, ja mahdun just sopivasti lavalle.

Susanna kirjoitti...

Olisi kyllä hyvä ajatus, varsinkin pidemmillä reissuilla jopa välttämätön lisävaruste!

Susanna kirjoitti...

:)

Susanna kirjoitti...

Kiitos! :)

Katja kirjoitti...

Peruna :D minulle tuli ekana mieleen Sulon ja Sussun kesäpesä!

Stella kirjoitti...

Joo kato näin paljon tajuan autoista. Näytin Jetille tuota kuvaa ja tokaisi "Ai niilläki on Mitsu", eli sun teoriat on oikeessa. Meidän autossa on vaan kato edessä vielä sellanen ihmeellinen tosi eteen tuleva karjapuskuri. Ja ehkä mun mielestä kaikki näyttää valkosena vaan kamalalta ja punasena ihanalta ;)

Maija kirjoitti...

Toihan on hiano! Me reissattiin miähen kans joskus 15 vuatta sitte kans avolava-autolla, siihen heitettiin vaan pressu jonkun kehikon päälle ja nukuttiin sen alla. Voitais vanhoilla päivillämme hankkia tommonen luksusversio.

Liiolii kirjoitti...

Susanna! Apua, mä menin ilmoittautumaan sinne Hki-Seinäjoki käsityöjunaan. :O En tiedä mahduinko mukaan, mitään vahvistusmailia ei ole vielä tullut. Mutta olen ihan täpinöissäni, tulee varmasti huippuhauska matka. Elämäni toinen kerta kun käyn Länsi-Suomessa sitä paitsi. :O Tämä kaikki tarkoittaa vaan sitä, että syön syyskuun puuroa & pettua. Mutta voi voi. Pitää priorisoida. ;)

Jannen Kuvia ja Kuulumisia kirjoitti...

Minä meinaan kanssa ajaa nelivedolla ens talven :-D autoista parhaimpia "perunat" sano Sulolle; jeesusteippi on hyvä tiiviste....

Sari kirjoitti...

Toi avautuva sivuikkuna on teidän pelastus. Jos jonkinmoisissa autoissa nukkuneena ja asuneena nääs totean että se on kamalinta kun yöllä tulee tukalaa ja hikuavaa jos mikään läpi ei ole auki. Ja jos on vähäsenkin, tulevat hyttyset. Te varmana keksitte tollaiseen ikkunaan hyvän hytykkäverhonkin! Ihan mahtavaa että Peruna taipui matkailuautoksi. Hyviä retkiä!

Jovelan Johanna kirjoitti...

Tämä on taas niitä postauksia, joihin ei meinaa keksiä niin mitään kommenttia, kun samaan aikaan naurattaa, hymyilyttää, ihastuttaa ja hihkututtaa niin vietävästi!

Tuo on mainioista mainioin retkiauto!

Kesänaapuri (@kesanaapuri) kirjoitti...

Ai vitsi, että alko naurattamaan ku luulin että Sulo on ostanu armeijan ylijäämäkaupasta pupukuvioista maastokangasta :D Mut sit katoin verhokuvat uudelleen, ne olikin eri kangasta :) Hieno perunakoppa kyllä, ja suosittelen minäkin jonkun näköisen ilmaräppänän tekemistä, nimimerkillä Hikisiä helleöitä kuorma-auton yläpunkalla nukkunut...

Liiolii kirjoitti...

Jee! Mä mahduin mukaan. Tuli vahvistus. ^______^

Susanna kirjoitti...

:D

Susanna kirjoitti...

Tämä on Uusi Peruna. Meillä oli Peruna jo ennen tätä, se oli musta ja klommoinen. Tälle ei keksitty nimeä, niin tuli automaattisesti sitten Uusi Peruna.

Susanna kirjoitti...

Joo, ei vanhat ei enää minkään pressun alla voi nukkua. Eikä telttapatjojen. Kunnon 10 sentin vaahtomuovit pitää olla. :P

Susanna kirjoitti...

Eikä!!!!! Ihanaa!!! Tuutko pitämään mua kädestä sinne esiintymiseen? Mua jotenkin helpottaa ihan kauheasti, kun tiedän että sinä olet mukana, kun sullakin on niitä omia rajoitteitasi ja silti uskallat lähteä! <2

Susanna kirjoitti...

Heh. Sulo kävi viikonloppuna koenukkumassa Perunan ja se koppi kostui niin pahasti, että verhon tarranauhat tippuivat alas. Jeesusteippi pelasti tilanteen.

Susanna kirjoitti...

Siinä toisessa ikkunassa ON hyttysverkko jo valmiina! Toiseen sellainen pitää vielä laittaa, niin saa läpivedon. Mutta kyllä siellä oli kuulemma ollut märkää.

Susanna kirjoitti...

<3

Susanna kirjoitti...

Aika tarkasti katsoit, kun huomasit ne puput! Se Finlaysonin pupumaastokangas on kuin Suloa varten suunniteltu. Sulo rakastaa maastokuoseja ja vielä enemmän hän rakastaa pupuja. Tuosta kankaasta olen ommellut hänelle paidan ja pari kassia sekä iPadin kannet.

Liiolii kirjoitti...

No niinpä!! Juu pitelen kädestä ja puhelen rauhoittavia. ;) Tämä käsityöjuna on kyllä mainio veto markkinointi-ihmisiltä. Enpä olisi ikinä muuten lähtenyt messuille Seinäjoelle asti, mutta juna ohjelmineen vaikutti niin kutsuvalta, että pakko oli ilmoittautua.

Susanna kirjoitti...

Minsutakin se on hieno veto. Muutenkin olen kuullut käsityöläisltä paljon hyvää Seinäjoen messuista verrattuna muihin vastaaviin.

Ai kauihistus, nyt pitää sitten alkaa jännittää tätä, kun tuo inttileiri on ohi. Paitsi että en käsityökorttelitkin ovat vielä ensin...

amk.opiskelija kirjoitti...

Mistä sinä sait tuota armeijan maastopukukangasta? Olisi tarvetta juuri sille kankaalle, kun pitäisi ommella pari taskua maastopukuun, eikä siihen muu kangas kaäy.

Susanna kirjoitti...

Imatrankoskella MinuManin vieressä on armeijan ylijäämää myyvä liike. Sieltä. :)