perjantai 14. maaliskuuta 2014

Siellä on kirppuja, luteita, täitä...


Juuri kun kerroin teille, miten mahtavan rumaa on Svetogorskissa, alkoivat lumet sulaa meidänkin tontilta ja esiin tuli melkoinen Ryysyranta! Emme jää kauas jälkeen naapurikaupungin maisemista. Viime kesänä suoritettu radanvarsien pakkohakkuu oli kyllä muistissa, mutta silti minut pääsi yllättämään se, miten kamalalta täällä näyttääkään. Taloa lukuunottamatta ihan kaikki on tosi pahasti rempallaan.


Pätkittävää, pilkottavaa ja halottavaa on taas koko kesäksi, joten epämääräisä polttopuupinoja on taas tulossa pitkin tonttia. Jonkinsortin aita pitäisi saada aikaan edes talon päätyyn, jotta riippukeinu, kesäkeittiö ja puutarhakalusto saataisiin erottumaan rata-alueesta.


Koska pensaiden ostaminen on kallista ja niiden kasvaminen näkösuojaksi asti hidasta, tuli mieleeni pajuaita. Siis sellainen, joka tehdään tikuttelemalla parimetrisiä pajunvitsoja maahan. Siinä ne sitten juurtuvat ja alkavat elää. Netistä löysin guuglaamalla ohjeistusta, eikä homma vaikuta mitenkään vaikealta edes. Katkotaan pajunvitsat, liotetaan niitä vesiämpärissä pari viikkoa, kaivetaan oja, jonne vitsat pistellään, täytetään oja mullalla ja kastellaan runsaasti.


Vaikein juttu minulle on löytää ne pajut. Pajulajejahan on tuhat erilaista. Käyvätkö ne kaikki? Ja miten minä tunnistan, mikä on paju ja mikä ei? Meillä kasvaa raitaa, ja viime kesänä kaatamani puuksi kasvanut yksilö työntää nyt kantonsa juuresta komeita piiskoja aitatarpeiksi. Mutta juurtuuko raita aidaksi?


On ollut niin uskomattoman keväisiä ilmoja, että aivot kytkeytyivät jo kevätasetukselle. Tuntuu huhtikuun lopulta, vaikka mennään maaliskuun alkua. Vaikka on sellainen olo, että aitaa varten pitäisi jo ruveta kaivamaan kuoppaa maahan, onkin maa niin jäässä, ettei sitä millään kaiveta.


Huomenna tulee talvi. Lunta ja pakkasta. Tänään on vielä ihana huhtikuu, joten yritän keksiä jotain järkevää tekemistä pihalla. Näin siunattua ilmaa ei sovi tuhlata työntekoon tietokoneen tai saumurin parissa.




21 kommenttia:

  1. Mä eilen voivottelin samaa asiaa. Vaikka ollaan aloitettu puutarhaprojektia, se ei missään nimessä koske koko tonttia. Osa tontista on hirveä rytöläjä ja lisäksi ihmiset pitävät meidän tonttia roskiksena. Ja ilmeisesti myös jonain saniteettitilana, sillä viime keväänähän löysin piharakennuksen nurkalta käytetyn tamppoonin, eilen löysin käytetyn pikkarinsuojan. Että repikää siitä. Mä ihmettelen, että ihmiset hoitavat näitä intiimihommiaan ihan al fresco.

    Meillä on lisäksi puunkaatojen jäljiltä risuja ja puissakin on vielä paljon kuolleita oksia, joille olisi pakko tehdä jotain. Mutta yritän keskittyä, että piha ensin, sitten vasta reunat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla oli sama toimintasuunnitelma: piha kuntoon, pikkuhiljaa laajennetaan kauemmas. Ja näkösuojaa kaikelle sille pakolliselle ryönälle, kuten polttopuuhommille, joista me ei koskaan tulla eroon pääsemään. Nyt ne kaikki suojat on kaadettu ja kaikki karmerus näkyy pihalle. Istutin viime kesänä syreeniä, rajaamaan pääpihan polttopuushowsta. toivottavasti se äityy hurjaan kasvuun.

      Minä en voi tajuta, että joku käyttää asuttua pihaa vessanaan. Jos pakko on mennä, niin on pakko, mutta eikö nyt jostain olisi löytynyt parempaa paikkaa niitä tamponeja viljellä? Inhottavaa.

      Poista
  2. Ihania kuvia ja samanlaista pohdintaa tullut itsellekin. Siis kun ulkona on niin keväistä ettei meinaa sisäistää nyt olevan vasta maaliskuun puolen välin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kohta taas sisäsitetään, jos te talvi vihdoin alkaa. Toivottavasti huhtikuu ei sitten vastaavasti muutu helmikuuksi.

      Poista
  3. Olipa pelottava otsikko!
    Sit kun tuut Tampereelle, käy hakemasa pajut Pajutilalta. Siälä on vaikka mitä lajikkeita ja ossaavat taatusti neuvoo. Luannosta tosin saa ilmaseks, mut Pajutilalta saa helpommalla.
    Norsukuvassa näkkyy yhtä lajiketta:
    http://rynttyliisa.blogspot.fi/2012/09/lempikahvila.html?m=1

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tutkailin heti Pajutilaa. Sieltähän toimittavan matkahuollon kautta. Voisin tilata sieltä nipun ja kerätä loput omasta pihasta. Vaikka hinta on pieni (1 e/kpl), niin sadan risun tilaaminen on sitten jo satanen plus rahti.

      Poista
  4. Kävin eilen polleana tökkäämässä lapion peltoon tarkoituksena aloittaa kasvimaan perustaminen, mutta maa on tosiaan umpijäässä heti pintakerroksen alta. Haluatko linkata hyväksi ajattelemasi ohjeen pajuaitaan. Ajattelin itsekin kokeilla sellaiseen paikkaan, missä epäonnistuminen ei haittaa. Olen äiti kanssa tehnyt myös ilman sen kummempia liotuksia ja yleensä lopputuloksena on, että vähän yli puolet juurtuu ja osa kupsahtaa. Katselin jo hyviä pajunhakupaikkoja valmiiksi ja taidan viikonloppuna lähteä hakemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun kokemuksen mukaan pajun lajilla ei ole väliä, tuosta raidasta en tiedä.

      Poista
    2. Parhaan ojeen löysinkin nyt vasta Maijan vinkin perusteella:
      http://www.marjamaenpajutila.fi/pajua/myynti/pistokkaat.tmpl

      Nuo ammattilaisten ohjeet puhuvatkin yhden tai kahden päivän liotuksesta, kun minä jostain blogeista luin, että 1-2 viikkoa.

      Poista
  5. Mekin meinattiin ensin pajuaitaa, mutta päädyttiin sitten niiden valtavien risuvuoriemme vuoksi toiseen ratkaisuun, joka on valmis heti kun sen vaan tekee ;D Me siis meinataan (kunhan ehditään) runtata risut tukitoppien väliin ilman sen kummempia taivutteluita. Vilkaise tuolta kuva sellaisesta aidasta jos haluat :) http://jovelassa.blogspot.fi/2013/08/risuaitoja-ja-suosituksia.html

    Silloin kun pohdimme tuollaista ihanaa elävää pajuaitaa, tutkin tällaista sivustoa josta löytyy varmaan ne lajiketiedot ja sieltä ainakin ennen sai tilata edullisesti pajua juuri aitatarkoitukseen http://www.marjamaenpajutila.fi/pajua/elava_paju.tmpl

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuohan näyttää kivalta! Sulo on suunnitellut perinteistä riukuaitaa radan ja tontin rajalle. Voisin vinkata hänelle tuostakin, panisi mietintämyssyyn.

      Marjamän Pajutilan linkin laittoi jo Maijakin tuossa ylempänä ja vaikutti kyllä hyvältä ratkaisulta.

      Poista
  6. Anni´s little cornerin Annilla on sellainen ihana pajuristikkoaita! Käy kurkkimassa (mä laiska en etsi sulle linkkiä valmiiksi) ja kysele vaikka Annilta vinkkejä! Hän tietää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, blogi löytyikin heti, ja näyttää kivan värikkäältäkin. Laitan kirjanmerkkeihin, ja tutkin ajan kanssa.

      Poista
  7. Aikoinaan istuttelin Terijoen salava nimistä pajua tonttimme reunoille. Nopsasti kasvoi ja komeita puita tuli, sekä näkösuojaa ja kunnon rajaa. Tykkäsin kovasti.
    Stina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mekin laitoimme niitä tonttimme märimpään paikkaan ja ne kituvat surkeina. Taimet on saatu anopilta, jonka tontilla samat kaverit kasvavat silmissä. Meillä on kamalan kuivaa.

      Poista
  8. Voih.. Jos haluat nähdä jotain todella rumaa, niin tule käymään meilläpäin...
    Eivät ole hirviökoneet turhaan rämisseet aiemmin niin kauniin luonnon keskellä, hyvin on nyt kaikki tuhottu=maisemoitu. Nyt siis luontoa pelkäävätkin uskaltavat liikkua täällä?!?! Oman tontin rauhaa turvaamaan, ääni- ja näkösuojaksi, pitäisi keksiä todella tehokas nopeakasvuinen pensasvyöhyke :P Mielellään korkea kiviaita vielä siihen lisäksi. Meillä on liian kuivaa pajulle, sitä materiaalia meillä olisi lähistöllä lähes pellollinen! Kuinka saisin sinulle toimitettua.. Jos et löydä lähempää, tule hakemaan. Olisi suoraa vartta ripeästi pukkaavaa lajia kissoilla ja ilman:D
    t. nimim."oikorata vielä toistaiseksi puuttuu takapihalta";)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osanottoni. Ei ole kivaa katsella sellaista näkyä. :(

      Hups, tarvitseeko paju kovin kosteaa maastoa? Sitetn joudun varmaan unohtamaan sen suunnitelman. Meillähän on aivan rutikuivaa. Ja nyt kun kaikki puut on auringon puolelta tuhottu, entistäkin kuivempaa tule eolemaan.

      Poista
    2. Kiitos:)
      Kyllä kannattaa kokeilla. Meillä vaan on paikoitellen rutikuivaa jäkäläistä mäntyrinnettä jossa parhaiten menestyisi se kiviaita:D
      Alussa kun vaan jaksaa kastella että juurtuvat hyvin, niin varmasti onnistuu. Meilläkin hernekepit yleensä alkavat pukata lehtiä, koska kasvimaata kastellaan jonkinverran.
      Oma suosikkini kuivalle paikalle on sirotuomipihlaja. Siitä voi kasvattaa rungollisen pikkupuun tai monihaaraisen "puskan". Ihanat kevät- ja syysvärit, kukkii upeasti, marjat on makeita ja niitä tulee paljon.
      Onnea tulevalle aidanteelle:)


      Poista
    3. Sirotuomipihlaja. Pitää panna muistiin tuo, jos omatekoinen aita ei onnistu, ja joudun turvautumaan ostotaimiin.

      Poista
  9. Raita taitaa juurtua paremmin kuin hyvin, kerran juurtui siitä tehdyt tukikepitkin kasvimaalla. Oli viimeinen kerta kun käytän jotta ei ole kohta pajukkoa täynnä. Eli pajussa on sitten se vaara ettei sitä enää saa paikaltaan ikinä pois.

    Minusta tuntuu että puukasat on puulämmitteisessä talossa ikuinen ulkonäköriesa jossain päin pihaa. Meillä päästiin juuri vaiheeseen on siistiä, niin viime viikonloppuna tumpsahti uusi kuorma pilkottavaa liiterin kupeeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pidetään peukkuja, että juurtuu meilläkin yhtä hienosti! Minun puolestani tuossa saisi rehottaa niin paljon kuin ikinä onnistuu rehottamaan.

      Poista