perjantai 21. maaliskuuta 2014

Kaappien paikat


Tänään olemme kuskanneet kaappeja eestaas. Tällä kertaa Sulokin joutui osallistumaan huonekalushakkiin, sillä siirrettävät kohteet olivat liian painavia jopa minulle, Ronskilan Hilkalle.

Ostimme uuden vaatekaapin samalla kertaa kuin pormestarin tuolit. Sille oli nimittäin tilausta.

Ennen-kuva.
Makuuhuoneessa on säilytetty nyt kolme vuotta pyyhkeitä ja lehtiä tähän tapaan. Kuvassa näkyvä hylly on ollut alunperin lasiovellinen kaappi, mutta nuoruuteni päivinä minä olen siitä ne lasiovet poistanut ja ne ovat sittemmin kadonneet tai tuhoutuneet. Kuvittelin jonain päivänä nikkaroivani tähän uudet ovet, mutta aika epätodennäköiseltä sen toteutuminen on näyttänyt. Siispä oli ihan paikallaan ostaa kappi, kun sellainen tarjolle tuli.

Jälkeen-kuva.
Vanha pyyhehylly sai poistua makuuhuoneesta. Sen tilalle laitoimme toisen kaapin, joka on ollut Sulon vaatekaappina. Nyt siellä on pyyhkeitä ja pöytäliinoja. Aika reippaasti siistiytyi näkymä, kun avohylly poistui.

Ennen-kuva.
Tältä näyttivät Sulon vaatekaapit.  Vasemmanpuoleinen jäi entiselle paikalleen, mutta oikeanpuoleisen tilalle laitettiin se uusi kaappi.

Jälkeen-kuva.
Tässä se näkyy. Aika fiini, vai? Ei ihan meidän tyyliä, eihän? Mutta ajaa asiansa. Olisiko kuitenkin hauskaa, jos maalaisin sen limenvihreäksi? Minusta olisi. Sillä lailla siitä saisi vähän Versailles-tunnelmaa karsiutumaan.

Koska minä olin se, jonka välttämättä piti ruveta huonekalujen kanssa höyryämään, päädyin itse myös järjestämään Sulon vaatteet paikoilleen uuteen kaappiin.

Jälleen kerran jouduin pyörittelemään silmiäni sille järjettömälle vaatemäärälle, jonka mieheni omistaa. Kuinka monta T-paitaa, hupparia, verkkarihousua ja sukkaparia ihminen oikeasti tarvitsee?

Sulon vaatteet vievät nyt 3,5 kaappia. Yhteenkin mahtuisi ihan riittävästi. Ongelma on ilmeinen. Kun sitä yhdessä mietimme, tulimme molemmat samaan johtopäätökseen. Halpojen minimanirytkyjen ostamisen on loputtava. Minähän ostan nykyisin vain sukkahousuja ja alushousuja, sillä muut vaatteeni olen ommellut itse, olen niitä käyttänyt jo vuosikaudet ja käytän vielä pitkään.

Vähän kuninkaallisempi vaatekaappi.
Mutta Sulo joutuu ostamaan vaatteensa kaupoista, koska minä en osaa enkä halua kauluspaitoja ja farkkuja ommella. Niinpä hän shoppailee jatkuvasti parin euron T-paitoja, kympin huppareita ja verkkarihousuja. Hetken käytön jälkeen ne nyppyyntyvät, venähtävät muodottomiksi ja nuhjaantuvat. Eivät kelpaa enää ihmisten ilmoille omaan käyttöön, mutta ei niitä kehtaa kirpparillekaan viedä. Ja roskiin heittäminenkin tuntuu pahalta, kun kyseessä kuitenkin ovat ihan päälläpysyvät vaatteet.

Me siis ostamme halpaa paskaa, jota sitten heitetään menemään nopealla sykillä, paitsi että me emme heitä, vaan varastoimme sitä paskaa kaikki kaapit ja komerot täyteen, ja kun niistä loppuu tila, me varastoimme paskaa vinttiin. Se on hulluutta. Sen on loputtava.

Toivon Sulonkin ottavan ensiaskeleitaan sillä älykkään kuluttamisen tiellä, jota minä käsityöyrittäjyyteni myötä olen jo oppinut. Voi mielummin ostaa kalliimmalla hinnalla yhden hyvän, kuin halvalla kymmenen huonoa. Vielä kun keksitään, mistä ne laadukkaat T-paidat ja hupparit löytyvät, niin hyvä.

Mutta mutta, palataanpa siihen pyyhekaappiin, joka mööpleerauksen myötä jäi yli makuuhuoneesta.


Se siirrettiin salonkiin. Aion rakentaa siihen vielä porrastettuja pikkuhyllyjä, jolloin siihen saadaan tosi kivasti paljon ambulansseja esille.


47 kommenttia:

  1. Kannatan limenvihreää väriä uuteen tyylihuonekaluunne.
    Pönttis kun vielä saisi jonkun Susanna-kuosin niin avot! :)

    Meillä haetaan kamppeet kirppareilta. Halpaa ei kannata köyhän ostaa ja kalliiseen ei ole varaa. Käytetyistä näkee, miten ne ovat pesussa käyttäytyneet ja kun jaksaa säännöllisin väliajoin katsastaa, löytyy sitä laatukampettakin kohtuuhintaan - eli siis naurettavan halvalla. Alkkarit, sukat ja kengät ostetaan kyllä uusina. Niissäkin valitettavasti ns. laadukas kotimainen valmistaja on tullut usein tuottaneeksi tympeän ja kalliin pettymyksen. Käsityöläisten tekemiin kenkiin meillä tuskin koskaan tulee olemaan varaa ja rintsikoiden ja alkkareiden tekijöihin en ole vielä törmännyt. :)

    Meilläkin on ongelma noiden loppuunkäytettyjen tai muuten vaan kulahtaneiden kuteiden kanssa. Toisaalta, olemme todenneet asuvamme vaatteiden loppuunkäyttöpaikassa: aina tarvii niitä rönttäkamppeita sotkuisiin ja paskaisiin hommiin. Kun vaan sitten raaskisi heittää ne vihoviimeiset repaleet jossakin vaiheessa pois.
    Vai - pitäiskös niistä vielä leikata luutuja ja sekalaisia rättejä? Liiallisen hyvin sisäistetty älä tuhlaa-elämäntapa voi joskus lyödä liikaa läpi ja käydä rasitukseksi. ;)

    Paula

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en jaksa kirppareita kiertää jos tarvitsen vaatteen. On kuin etsisi neulaa heinäsuovasta. Kirppariharrastus on meiltä muutenkin jäänyt Pirkanmaalle, sillä täällä on ihan onnettomat kirppikset.

      Mekin säästämme niitä vanhoja vaattteita remonttivaatteiksi. Tosiasia on, että me emme elämämme päivinä kerkiä tehdä niin paljon remonttia, että ne vaatteet tulisivat käytetyksi. :D

      Ja vanhoista pyyhkeistä on jo iso kassillinen luutuja ja riepuja siivouskomerossa. Siihen nähden, miten harvoin täällä kukaan siivoaa, ne ovat täysin tarpeettomia. :P

      Poista
  2. Hei! Tulipas mieleen tuosta toisen Paulan kommentista, että tehkää Sulon kulahtaneista vaatteista matonkuteita (ja sitten niistä matonkuteista vielä jotain)! Siinä yhdistyvät mainiosti hyötykäyttö, kierrätys ja käsityöläisyys :) Valitettavasti en osaa nyt antaa vinkkiä, mistä saisi laadukasta ja kulahtamatonta miestenvaatetta, koska mulla ei ole miestä...

    Paula myöskin

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua, ei tehdä. Olen niitä lapsena leikannut ja kieputellut ja voin sanoa, että se riitti minulle. Aikani ei riitä edes kaikkeen siihen, mitä pitäisi täällä tehdä, niin voi kauhistus, jos pitäisi vielä kuution verran vaatteita leikata matonkuteiksi jossakin saumassa. :D

      Poista
  3. Hei, ihana tuo uusi kaappi. Minä säilyttäisin valkeana mutta sinun tyyliin sopii kyllä limenvihreä varmaan upeasti.
    Oletko tutustunut kotimaisen R-collectionin vaatteisiin? www.r-collection.com on myymälöitä useassa kaupungissa ja nettikauppa. Löytyisikö sieltä Sulolle laadukkaampaa kampetta :) ? Miehelläsi on muuten aivan ihana nimi... Sulo Lintunen.
    t. Jansku

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meinasin myös vinkata r-collectioniin kääntämään katseen. Meillä mies ostaa t-paitansa sieltä ja on ollut tyytyväinen. :)

      Poista
    2. No siihenhän me sitten tutustumme, kiitos vinkistä!

      PS: Sulo Lintunen ei ole Sulon oikea nimi, vaan blogihenkilöllisyys, jonka hän itse keksi. Jos se olisi oikeasti hänen nimensä, minusta olisi varmasti tullut Susanna Lintunen siinä vaiheessa, kun menimme naimisiin.

      Poista
    3. Minäkin komppaan R-Collectionia. Tehdas on Suomessa ja vaatteita ompelevat siellä aikuiset, jotka saavat siitä palkkaa. Lisäksi noi ovat kestäviä. Mulla on sieltä T-paitoja, huppareita ja anorakkeja, joilla oon rymynnyt ihan oikeasti metsässä vuosikaudet, kiipeillyt puihin sun muuta, eivätkä ne oo menneet tästä pyörityksestä juuri miksikään.

      Poista
  4. Kun minä olin lapsi, meillä kotona kaiket kesälomat mökillä leikeltiin matonkuteita. Vasta aikuisena kuulin, että jotkut kutovat mattoja UUSISTA kuteista!?! Meillä räsymatot olivat kaikki vanhoista vaatteista. Lapsen oli hauska maata matolla ja etsiä tuttuja vaatteita raidoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, juuri kerkesinkin tuossa aiemmalle kommentoijalle sanoa, että niitä olen minäkin lapsena leikellyt. Kyllä tuli peukku kipeäski siinä työssä. Olinkin oikein tyytyväinen, kun äiti kutoi matot ihan kaupan kuteesta.

      Poista
  5. Mä luin juuri Rinna Saramäen Hyvän mielen vaatekaappi jossa on asiaa juuri tuosta vaateasiasta, suosittelen jos joku pähkäilee pursuilevan ja huonlaatuisen vaatekaapin sisällön kanssa. Jotkut ovat tietysti niin fiksuja etteivät siihen opaskirjaa tarvitse että vaatevarasto miellyttää :)

    Aivan ihanat värit teidän makkarissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis Hyvän mielen vaatekaappi -kirjan..

      Poista
    2. Minä en ainakaan ole liian fiksu, joten pitääpä kurkata, löytyykö tuo meidän kirjastosta.

      Poista
  6. Ne vuodet, kun olen blogiasi seurannut, en ole koskaan törmännyt kirppiksellä Playmobil-juttuihin. Paitsi nyt, viikon sisällä neljä kertaa! Joka kerta olen pohtinut, olenko nähnyt kyseisiä tyyppejä blogissasi, ja miltä ne täällä näyttäisi. Tänään joku kaupitteli hervottoman kokoista ritarilinnapakkausta 22 eurolla, ja toista, joka oli joku vähemmän tyylisesi, 30 eurolla. Hassua, kun heti tuli ajatus, että pitää heti soittaa sulle (aivan kuin välillä jollekin ystävälle) ja kysyä, tarvitko.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih. Onneksi et soitellut, olisin voinut taas sortua. Minulla alkaa olla jo liikaa niitäkin, joten yritän käyttää harkintaa, mitä oikeasti himoitsen ja mitä himoitsen vain tottumuksesta.

      Poista
  7. Heipparallaa!

    Tiesithän, että H&M ottaa vastaan lumppua? Sinne saa kiikuttaa ihan kaiken vaatekaman, siis myös rikkinäiset ja kulahtaneet ja värjääntyneet ja mitä niitä nyt onkaan. Ne menee sitä kautta kierrätykseen eri paikkoihin - ihan paskimmista tehdään jotain imeytysmattoja vai mitä ne nyt olikaan... Mutta että roskiin ei saa heittää mitään, viekää ihmiset tuonne ne! Sieltä sais vastalahjaksi alennuslapun liikkeeseen, mutta sitähän ei tietenkään ole pakko ottaa vastaan tai käyttää. Sitä en tosin nyt tiedä onko Imatralla H&M:ää...?

    Ja kannatan kaapin maalaamista limenvihreäksi! Sopis sinne tosi hyvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No en tiennyt! Ihan mahtavaa! Katsoin heti sivuiltansa ja tottahan se onkin. Meillä on kyseinen kauppa täällä Imatralla, joten ihan takuulla vien sinne. Tosin en halua niiltä mitään alennuskuponkeja, mutta voinhan antaa sen vaikka jollekin teinille, joka sattuu siellä juuri shoppailemaan.

      Meillä on noita UFFin laatikoitakin, mutta niihin arastuttaa viedä tosi kuluneita ja rumaksimenneitä vaatteita, kun en tiedä, onko niillä mitään imeytysmattosysteemejä, vai pitääkö vaatteiden olla edelleenmyyntikelpoisia.

      Poista
  8. Maalaa ihmeessä kaappi vihreäksi, olis enemmän näköisesi:)
    Minulla on myös ongelmana, etten malta heittää juuri mitään vaatteita pois. On vähän sama juttu kaiken tavaran kanssa, jospa siitä vaikka tekis jotain tai jos vielä joskus tarvitsis.
    Onneksi tähän tavara paljouteen tulee pakostakin muutos seuraavan vuoden sisällä, jee:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älkää tehkö sitä virhettä kuin me, että kannatte uuteen kotiin kymmenien vuosien roskat. Nyt kun olen alkanut kamaa vähentää, olen tajunnut, että minulla on esimerkiksi pientä kartonkisilppua askartelua varten siltä ajalta, kun opiskelin. Siis viime vuosituhannelta. Se silppu on kulkenut mukanani Raahesta Ouluun, Oulusta Kalajoelle, Kalajoelta Savitaipaleelle, Savitaipaleelta Orivedelte ja Orivedeltä Imatralle, ennenkuin silmäni lopulta aukesivat ja päätin polttaa kaiken.

      Poista
  9. Mmm, limenvihreä kaappi, vaivuin heti nirvanaan pelkästä ajatuksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä on näemmä paljonkin kannatusta ajatukselle.

      Poista
  10. Vastaukset
    1. Hassua, miten blogin lukijoiden kannustus ihan antaa minulle luvan maalata kaapin. Nyt kun olette noin yksimielisiä, on ihan selvä juttu, että maalaan. :D

      Poista
  11. Meinasin justiinsa tulla sanomaan, että maalaa se, mutta ehdotitkin sitä jo itse. Miten olisi pinkki? :)

    Paljonko teillä on muuten neliöitä? Tuossa taannoisessa pormestarinsoffapostauksessa vasta hoksasin, että teillähän ei ole aivan tolkutonta määrää huoneita. Luulin, että asemarakennukset ovat tosi jättimäisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pinkki olisi ihana, mutta koska minulla on fiksaatio siitä, että makkarin kalusteet ovat joko valkoisia tai vihreitä, niin se ei käy.

      Meillä on 207 neliötä. Siitä viitisenkymmentä on kylmää varastotilaa. Eli arviolta 150 on asuinkäytössä. 5 huonetta ja keittiö.

      Täällä syrjäkylillä ei ole tarvittu mitään linnan kokoista asemaa, mutta kyllä osa asemista tosiaan on ihan valtavia.

      Poista
  12. Meillä on tuo sama ongelma - mistä laadukkaita miestenvaatteita puolisolle, joka suhtautuu kuluttamiseen perin penseästi. Aika pitkään mentiin sillä, että puoliso vain pukeutui sitkeästi niihin henkkamaukkavaatteisiinsa vaikka ne olivatkin nyppyyntyneitä ja muutenkin kulahtaneita. Nyt täällä Mikkelissä on Carlson, jossa myydään aika ajoin Leviksen perusfarkkuja ja ihan tolkullisen laatuisia kauluspaitoja alennuksella - sieltä siis insinöörille saa insinöörityövaatteita, jotka ovat kestäneet pesussa ihan hyvin. Vapaa-ajan vaatteisiin on löytynyt ihan mahtava ostospaikka - Varusteleka. Armeijojen käyttöön tehdyt vaatteet ovat superkestäviä ja edullisia verrattuna perusvaatekauppavaatteisiin, eikä tarvitse kuitenkaan olla ihan kauhean militantti - reisitaskuhousutyyliäkin löytyy. Tosin niissä Varustelekan vaatteissa on sitten joskus se ongelma, että meillä on nytkin yksi takki toista kuukautta tuulettumassa pihalla että siitä lähtisi varaston haju pois...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varusteleka on kyllä mieluinen paikka myös Sulolle. Ja joskus minullekin. Ostin sieltä kerran Tanskan armeijan makuupussin ja voi hyvänen aika, että voi makuupussi olla lämmin ja unelmainen!

      Poista
    2. Minä ostin sieltä itselleni juuri kesäkengät. Ranskan armeijan malliset viidakkomaiharit... olen niin kyllästynyt siihen, että tennareista kävelee kesässä pohjat puhki. Ne ovat tosin uustuotantoa, mutta jospa silti kestäisivät pidempään, ainakin pohjat on ihan tukevan oloiset.

      Varustelekan tuotekuvaukset ansaitsisivat sitä paitsi minusta Finlandia-palkinnon.

      Poista
  13. Mie kuulun kanssa hamstereihin käytöstä poistuneitten vaatteiden kanssa. Anahan niistä voi ommella lapsille tai tehä jotain muuta. Kunhan olis vielä aikaa. Nyt vasta leikkasin omasta pitkähihaisesta paidasta hihat pois ja olivat niin sopivan mittaset/levyset, että kuopus sai kalsarit.

    Siulle on tunnustus (ja samassa postauksessa haasteita) miun blogissa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainahan voi. Minulla on Sulon lyhennettäviä housujakin ollut pinossa ompelukoneen vieressä nyt kolme vuotta... ups...

      Poista
  14. Matonkuteiksi minäkin niitä lumppuja ajattelin, mutta en kyllä ajatellut että sinä leikkailet. Jos löytyy mattoja tekevä, niin eiköhän hän itse leikkaa ne. Se kuteiden leikkaaminen kun on puoli työtä.
    Meille tuli taloyhtiöön jokunen vuosi sitten energiajae, ja sinne olen jotain heitellyt, jos ei kelpaa maalausräteiksi tai kuteiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että soitan tänään tuonne meidän Henkkamaukkaan ja varmistan, että sinen tosiaan saa tuoda kamaa. Ja sitten alan survoa niitä säkkeihin. Meillä on ihan älytön määrä pyyhkeitä ja lakanoitakin, varmaan ottavat sellaisiakin.

      Poista
    2. Jätän myös toisen kommentin: eläinsuojat ja löytöeläintalot ottavat noita pyyhkeitä ja lakanoita vastaan riemusta kiljuen ainakin täällä pääkaupunkiseudulla. Samoin kuin vanhoja mattoja ja petivaatteita.

      Poista
    3. Samaa olin tulossa sanomaan pyyhkeistä ja lakanoista! Meille syntyi juuri neljä viikkoa sitten koirapentue, ja kyllä vain pyyhkeitä kuluu.

      Poista
    4. Kiitos vinkistä, ei olisi tullut mieleenkään!

      Poista
  15. Mummeli Keski-Suomesta22. maaliskuuta 2014 klo 8.49

    Uskomattoman upea tuo uusi kaappi, eikä varmasti näytä pöllömmältä vihreänäkään ja se on sitten mieluinen. Minä ottaisin kaikki nuo kaapit ilomielin :)
    Kyllä nyt näyttää siistiltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, muutos parempaan. Ja uusi kaappi on jopa tukeva - ainoa, joka on kokonaan oikeaa puuta.

      Poista
  16. Mulla olisi vinkki taatusti kestävistä ja edullisista vaatteista: Varusteleka. Oon tilannu sieltä isännälle ja itselleni kotivaatteita, esim. reisitaskuhousuja ja paitoja. Värivalikoima ei tietysti armeijan ylijäämäkamoissa ole valtava, mutta esimerkiksi tämä venäläinen trikoopaita on minun suosikkikotipaita:
    http://www.varusteleka.fi/fi/product/venalainen-telnyashka-pitkahihainen-punaraitainen-tyttokuvalla/22335
    Omia reisitaskuhousuja oon tuunaillu vähän naisellisemmaksi laittamalla polkadots terettä taskunreunaan jne... loistavia arkivaatteita tänne maalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt vasta huomasin aiemmista kommenteista, että tää olikin tuttu paikka :)

      Poista
    2. Ja sitten vielä yksi uusi vinkki: jos tietää ihan tarkasti mitä etsii, on huuto.net hyvä paikka ostaa vaatteitakin.

      Minä ostan esimerkiksi farkkuni sieltä, mulla on suosikkimalli, joten etsin merkilla ja mallilla, kokokin on varma nakki kun omistan ko. mallia jo useammat parit. Tosin tykkään kuluttaa aikaa huuto.netissä muutenkin surffaten, mutta tosiaan täsmäiskujakin teen, esim. jonkun tietyn merkkisiä vaatteita ja kenkiä hakemalla. Oon ostanut todella laadukkaita vaatteita edullisesti sieltä, eikä yhtään huonoa kokemusta!

      Meinaan aina innostua näistä aiheista, kun oon sellainen puunhalaaja ja maailman pelastaja, mutta silti esteetikko :)

      Poista
    3. Minä taas viihdyn Varustelekan nettisivuilla, kun niillä on niin hulvattomat tekstit ja tuotekuvaukset. :D

      Huutiksesta olen bongaillut oikeastaan vain Playmobileita ja leluambulansseja.

      Poista
  17. Kiitos hyvästä vinkistä; lähikaupungin henkkamaukasta tänään jo varmistin että huolivat lumppuja. Kelpaa mikä vaan tekstiili ja 2kassillista päivässä saa viedä. Matonkuteiksi kelpaavat menee aina kutojamummoille, mutta neuleita on jemmattu vuosikymmeniä ja olivat nyt juuri menossa roskakuormaan. Löytöeläintalolle pyyhkeitä on viety ja kanttasin joskus sijauspatjoista sinne makuualustoja.
    Seuraava ei liity lumppuihin;) Ostin lähes 10v sitten kirpparilta 2e:lla
    R-collection T-paidan jota pidin itse monta vuotta, annoin sitten äidille joka myös piti muutaman vuoden kunnes hänkin kyllästyi. Viime kesänä myin paidan kirppiksellä eurolla. Se oli ainoita vaatekappaleita, jotka edes menivät kaupaksi. Sillä paidalla on nyt ainakin 4. onnellinen omistaja joten ei ole lumppulaatua todellakaan :D
    Raija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen tässä juuri iltani kuluksi selannut R-collectionin sivuja. Positiivista tietysti suomalaisuuden ja kestävyyden lisäksi on ihan mahdottoman hyvä värivalikoima. Pitää vinkata tästä Sulolle. Tosin Sulo on printtipaitamiehiä, joten saattaa tuo valikoima olla hänen makuunsa vähän turhan tylsä.

      Pitää sitten vissiin ruveta piirtelemään ne printit itse... :D

      Poista
  18. Hyvä että muillakin on paskaa kaapeissa.. Ja kiitos hyvistä nauruista :) täällä sairaalassa maatessa ei paljo naurata mut nyt irtos :) KIITOS

    VastaaPoista
  19. Lisään tänne vielä, että ainakin minun tietoon Henkkamaukka EI ota muuta kuin vaatteita. Eli älä suotta kanna sinne pyyhkeitä tms, vaan vie ne tosiaan sinne eläintalolle tai johonkin. Meillä eläinlääkärikin ottaa mielellään vanhoja pyyhkeitä. Eläintalot ottaa myös kaikenlaisia vilttejä ja peittojakin, ja mä olen vienyt sinne vanhoja mattoja ja patjojakin... Ja meillä vanhat lakanat menee miehelle autotalliin, se niillä kai jotain peittelee (?). (Laittaakohan se projektiauton illalla nukkumaan...???)

    Jos sulla on monenlaista silppua ja sälää askarteluja varten, niin päiväkodit ottais varmaan vastaan niitä. Tapetinpalat, laatan kappaleet yms... kaikki sinne vaan. (Toki kannattaa kysyä ensin...)

    Mä en vie enää

    VastaaPoista