keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Kai näitä jo uskaltaa kehua?


Toivon, että käry alkaa olla haihtunut, ja uskallan ryhtyä hehkuttamaan näitä huopalapikkaitani. Pakkohan ei olisi, mutta kun haluan! Ne ovat nimittäin olleet ihan yli-odotusten-ihanat. En ole joulun jälkeen käyttänyt enää mitään muita kenkiä, paitsi perushuopikkaita tai kumppareita puuliiterissä käydessäni.

On ollut vesikeliä ja himopakkasta ja Arctipsit ovat olleet ihan mahtavat joka säällä. Ne ovat aina lämpimät, mutta eivät koskaan hiosta. Meinaan lentää Teneriffallekin näissä. Ei tarvitse sitten siellä lentokentällä ruveta vaihtamaan kenkiä, kun näissä voi hyvin saapastella hotellille saakka.


Minusta nämä sopivat hyvin mekon kanssa ihmisten ilmoilla pidettäviksi. Ne ovat saaneet kehujakin, viimeksi apteekin täti halusi tietää, mistä tällaisia saa. Käyn näissä myös iltakävelyt ja metsäretket, eikä enää tule mieleenkään vetää jalkaan mitään kömpelöitä vaelluskenkiä.


Tavallisiin huopikkaisiin verrattuna näissä on outo piirre: lumi ei tartu näiden pintaan niinkuin niihin normitöppösiin. Niitähän saa aina sisälle mennessä hinkata harjalla ihan urakalla, mutta näitä ei ole tarvinnut kertaakaan.

Nyt minä mietin, että pitäisikö tilata toiset varastoon - jos näitä ei vaikka saakaan enää sitten joskus, kun näistä omistani aika jättää. Asia on vähän niinkuin tuon rakkaan iPhonen kanssa - ei ole enää paluuta muihin merkkeihin.


Venäjältä ennen joulua ostamani feikkihuopasaappaat jäivät nyt sitten toimettomiksi. Ne ovat hiostavat ja kylmät. Jos vien ne kirpparille ja myyn ihan parilla eurolla, niin ehkä joku ilahtuu niistä. Kauniithan ne kuitenkin ovat.

Pieni suru-uutinen loppuun. Saapasmannekiinina tähän saakka toiminut Mini-Susanna on joutunut kadotukseen.


Tämä on viimeinen kuva siitä. Sen jälkeen en ole sitä nähnyt. Luulin sen olevan toppatakkini taskussa, mutta se ei ollut siellä. Olen etsinyt sitä kaikkialta, mutta se pysyy kadoksissa. Kaiken lisäksi sillä on kaulassaan korvaamaton retrokaulaliina ja päässään joulupukin myssy, joten jos sitä ei löydy, joulupukki jää ikiajoiksi paljaspäiseksi.

Kismittää. Olisin halunnut ottaa pikkukaverin mukaani aurinkoon. Miten voikin yhden pienen muovinuken menettäminen tuntua näin kurjalta?


67 kommenttia:

  1. Hienot on saappaat - ja eiköhän se pöly jo ole sen verran laskenut, että uskallat niitä käyttääkin - ja näyttää;)
    RIP Mini-Susanna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskallan. Ja nykyisin jo varsin hyvällä mielellä. :)

      Poista
  2. Kyllä se mini-Sussu vielä löytyy, uskotaan niin. Sun täytyy nyt pitää etsintäpartio tuolla lähellä missä oot kuvaillu... ja kaikissa paikoissa missä oot sen jälkeen käyny... piece of cake, eiks nii? Tsemppiä!! Ja hei, jos et sitä löydä niin ota sit mini-Sulo mukaan. ♥

    Noi kenksut on kyllä todella ihanat!! Ja ehdottomasti ovat just mekkokengät. Mahtavaa, että viet Suomi-designia mukanasi myös sinne etelään - saat taatusti katseita, kun talsit niillä menemään siellä lämmössä.

    Mun täytyy kyllä nyt sanoa, että on lapikkaiden näkyvyys tainnu purra minuun. Aiemmin en noille juurikaan lämmenny, mutta nyt tekis mieli itekin sellasia...!! Kääk!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen etsinyt kaikki paikat, ja Sulo on auttanut etsinnöissä. Ihmeellinen katoamistemppu.

      Se on ihan iltamyöhä, kun olen siellä Teneriffalla perillä, minua ei varmaan kukaan muu näe kuin muut suomalaiset näissä jalkineissa. :D

      Poista
    2. Mitä jos ottaisinkin mukaani Kenin? Vähän vaihtelua Playmobileihin...

      Poista
    3. Näkisipä ne ihmisten ilmeet, kun virität Kenille pikku pyyhkeen ja asettelet sen ottamaan aurinkoa viereesi rannalle... =D

      Poista
    4. Eikö olisikin siistiä? :D
      Varsinkin, kun Kenillä on tosi ihkut vinyylibikinit.

      Poista
  3. Kevväällä voi tulla ilonen yllätys ko Mini-Susanna morjestaa sammaleen päällä. Toivotaan niin.

    Ihan mahtavat ja monikäyttöset kenkät! Munki tekis niitä jo miäli, vaikka mulla on nahkasetkin lapikkaat. Väreistä vaan en tunne yhtäkään täysin omakseni, vaikka ihania ovatkin. Myrkynvihreet tai sinapinkeltaset olis kivat ( mulla taitaa olla karmee värimaku...).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Virkkukoukkusen verkkokaupassa on muuten niitä keltaisia vielä olemassa - ovat varmaan viime talven mallistoa. ;)

      Poista
    2. Katos vaan, keltaset! Mut ehkä vähän sinappisemmat tarttis olla. Kesällä ehkä toi keltanenkin jo mulle kelpais. :-)

      Poista
  4. Nuo saapaat on niin ihanat,,niitä kuolanut yhdellä sivulla:D mutta pudjetti ei anna ostaa,,,siispä huudan netistä nyt aluksi tavallisia huopikkaita :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hoksasin justiinsa tänään, että siellä Arctipsin facebookisvulla on kilpailu menossa. Sinne vaan yrittämään!

      Poista
  5. Mua naurattaa kun istut Kenin kanssa lentokoneessa siemailemassa lomasamppanjaa...

    Mini-Sussu löytyy, kun lumet sulaa. Se on jossain portaanpielessä.

    Hyvää reissua! Lämpöä! (Ystäväni on Goassa, sen ja mun lämpötilaero on 50 astetta.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vielä tässä on monta päivää lähtöön, mutta kiitos. :)

      Toivottavasti koneessa on tilaa ja Ken saa oman istuimen.

      Poista
    2. No varmuudeksi sanoin, ja sä kuulostat olevan ihan lähtökuopissa...

      Poista
    3. En ole edes alkanut vielä pakata. On ollut liikaa työhommia, niin en ole kerinnyt keskittyä lähdön tunnelmaan. :)

      Poista
  6. Mahtaiskohan nuo saapikkaat käydä mullekin? Olet varmaan lukenutkin kenkäongelmistani... koitapas kuvitella olevasi minä, jalat ei taivu kuin 90 asteen kulmaan, saako vain hiukan vetämällä saappaat jalkaan? Toinen ongelma on se, että onko ne liian pitkät, jolloin en saa nostettua jalkaani niiden sisään... Olis niin kiva löytää ratkaisu pulmiin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmmm, vaikea sanoa, mutta kyllä noita saa vähän rivakammin nykäistä jalkaan kuin tavallisia huopikkaita esimerkiksi. Olisiko siellä teilläpäin joku jälleenmyyjä, niin pääsisit ihan sovittamaan samalla?

      Poista
    2. Osallituin tänään huopalapikas-kisaan ja siellä sivustollahan oli matalavartisiakin malleja :)

      Sulo

      Poista
    3. Totta, ne paulapieksut ovat varmaan helpommat vetää jalkaan.

      Poista
  7. Kyllä noin hienoja saapikkaita käyttää ja näyttää. Jupiskoot muut mitä haluaa. Sun täytyy etsiä jotain muuta, niin sitten Mini-Sussu löytyy. Mulle ainakin käy niin, että kun etsin jotai eikä löydy millään ja sitten parin päivän päästä etsin jotain muuta, niin se ensimmäinen esine/tavara löytyy ja vielä sellaisesta paikasta, mistä ihan varmasti olin aiemmin etsinyt. Olenkin miettinyt, josko kotitonttu tekisi mulle kepposia:D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on kyllä totta. Kadonneet aina ilmestyvät takaisin silloin, kun niitä vähiten odottaa.

      Poista
  8. Ihanat on saapikkaat a tulee itsellekin ostokuume. Pakko saada ensi talveksi!

    Upeaa kun pääset aurinkoon ja voit sitten palattuasi jakaa aurinkoenergiaasi blogissasi meille muille Narnian Jääkuningattaren armoille jääville ;) Kerttukin varmasti mielellään lähtisi aurinkoon, sujautapa taskuusi matkaseuraksi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä teen ihan parhaani sen auringon jakamiseksi täälläkin. Toivottavasti saan siellä aurinkoannoksen, enkä sadetta koko viikkoa. :) En ole uskjaltanut katsoa säätiedotuksia.

      Poista
    2. Jos säät on huonot, hyppäät bussiin ja siirryt aurinkoon (jos saaren eteläpuolella sattuisi olemaan lämpimämpää/aurinkoisempaa..)

      Poista
  9. Nuo ovat kyllä ihanat...kateus se vaan sitä kuohuntaa aiheutti...:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja ehkä ne kuohujat ovat jo lähteneet täältä muualle kuohumaan. :)

      Poista
  10. Ihanat on, uskaltaa niitä hehkuttaa :) Mä vähän ihmettelin kun mainostettiin että noita voi käyttää loskakelilläkin. Lahtisen töppösiä ei nimittäin tulisi mieleenkään laittaa jalkaan kuin kunnon pakkasilla. Tuli mieleen tuosta lumen tarttumattomuudesta, että onko noissa lapikkaissa sitten tiiviimpi villa, ja vaikuttaisiko se tuohon likaahylkivyyteenkin. Tai sit pitäis vain uskaltautua testaamaan omien huopikkaiden kestävyyttä vähän rohkeammin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minäkään lahtisia loskakelillä pidä. vesi tulee tosi äkkiä läpi kantapäistä. Mutta näissä kun on ihan oikea kanta, niin ei se jalka ui lätäköissä ollenkaan.

      Sitä en osaa selittää, miksie lumi näihin tartu. Olisiko se merinovillan ansiota? Ainakin näiden pinta on paljon sileämpi kuin huopikkaiden.

      Poista
  11. Tiekkö Susanna, mähän sen hässäkän jälkeen sitten kävin oikein paikan päällä katsastamassa nuo paljon puhutut kengät, kun kerta Töysässä satuttiin olemaan (anoppilassa). Ja niinhän siinä sitten kävi, että vaikka rintaa ja lompakonpohjaa vähän kouristi, niin mukaan lähti huopaiset paulapieksut :) Ja ne on niin ihanat!! Aivan sama juttu, en oo muita kenkiä sen jälkeen jalkaani vetänyt. Vähän harkitsin, että joskos mä olisin laittanut niille mailia siitä tehdasvierailusta, mitä olivat ehdottaneet sulle...Kun me joka tapauksessa aina tasaisin väliajoin töysässä vieraillaan. Ois aika mielenkiintoista nähä miten nuo syntyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hei, tottakai voit olla sinne yhetydessä. Sinulla on paljon lukijoita blogilla ja siitä ei varmasti aiheudu samanlaista showta kuin täällä. Minä en kuitenkaan sielläpäin ikinä liiku, niin en sitä hienoa kutsua voi vastaanottaa.

      Ja ihanaa, että ostit pieksut!

      Poista
    2. Minäkin vähän haikaalin, notta olisi kiva käydä kattomassa, miten ämä töysälääset valmistetaan, kun siitä aina tasaisin väliajoin ohi ajellaan. Ja siitähän ei tulisi mitään korruptiokohuakaan, kun minäkin olen jo omat kenkäni ostanut! :) Hyvät ovat ja näillä pakkasilla olen käyttänyt joka päivä.

      -Paula

      Poista
  12. Toki muoviukon häviäminen voi tuntua kurjalta! Minäkin pidän kovasti huolta, etteivät Dominicin duploukot häviä, sillä jotenkin nekin ovat symppiksiä. Kaksi playmobil-ukkelia (lentäjä ja matkustaja) elävät duplojen kanssa, sillä niin samaa kokoluokkaa ne ovat.

    VastaaPoista
  13. Symppikset popottimet ja näillä säillä varmasti tarpeen!

    Ps. Yritin jo viime viikolla liittyä lukijaksi ja aiemmin tällä viikolla ja tänäänkin, mutta se ei jostain syystä onnistu, vaan tulee tällainen teksti:

    Pahoittelemme...
    Emme pysty käsittelemään pyyntöä. Yritä uudestaan tai palaa asiaan hetken kuluttua.

    Tilanne ei ole katastrofaalinen, sillä muistan kyllä pistäytyä täällä oma-aloitteisestikin vilkuilemassa, mutta tiedoksesi, ellei tämä jo tiedossa ole. Jollekin muulle bloggerin sivulle kyllä onnistuin lukijaksi liittymään tässä samaan syssyyn, eli ei ilmeisesti kaikenkattava probleema kuitenkaan..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minähän en tuohon pysty vaikuttamaan millään lailla. Muutkin ovat valittaneet samaa vikaa. Yritin itsekin nyt liittyä toisella gmail-tililläni, mutta sain saman virheilmoituksen. Kuitenkin tässä on ihan parina viime päivänä tullut kaksi uutta lukijaa paneeliin, joten joillain se näyttää toimivan.

      Poista
    2. Olen saattanut sorkkia blogin koodia jostain väärästä paikasta, sillä täällä on muutakin, mikä ei enää toimi. Esimerkiksi jakopainikkeet pitäisi näkyä joka tekstin yhteydessä, mutta ei niitäkään ole.

      En tiedä muuta ratkaisua kuin aloittaa alusta, ottaa ihan uusi pohja käyttöön, mutta siinä on niin hurja homma saada blogin tähän kuntoon, etten millään jaksaisi ryhtyä.

      Poista
    3. Ja nythän minä sitten onnistuin tuhoamaan koko gadgetin, kun guuglaisin vinkkejä asian korjaamiseen. Voihan ruma sana.

      Poista
    4. Itku on lähellä. Tuhosin kaiken, tein kaiken alusta uudelleen ja siltikään se lukijapaneeli ei toimi.

      Poista
    5. Vaihdoin blogin osoitetta viisi kertaa ja lukijapaneeli ilmestyi taas näkyviin. Mutta ei se vieläkään toimi. :(

      Poista
  14. Hei! Jos nuo venäjän huuopikkaat mahtuu mun 39 (38) koipeeni niin lähetä mulle! Ostaisin ne ilomielin ja hinnan päälle maksan tietty postimaksun :)

    t: Mummeli Keski-Suomesta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jalkasi ainakin on samankokoinen kuin minulla. Laita minulle sähköpostilla osoitteesi, niin lähetän toki. :)
      susanna at susannantyohuone.net

      Poista
    2. Kiitos, kiitos, kiitos! Palaan asiaan ja laita sitten tilinumerosi ja maksun määrä posteineen. Maksan kyllä käyvän hinnan :)

      t: Iloinen mummeli

      Poista
  15. Kääks, nyt olin liian hidas kyselemään noita venäjän huono-huopikkaita. Mun jalkani on sellainen siro-miesten-kokok 40-41, minkäs kokoiset ne jalkineet nyt sitten olisi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liian pienet sinulle. Ja tosiaan nämä eivät ole huopaa sitten nähneetkään, ne vain näyttävät siltä.

      Poista
  16. No nyt sitten ei enää harmita muu kuin noi jopa tynkäviesteihin mahtuvat kirjootusvihreet, mistä niitä riittää?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä ei kirjootusvhreitä huomatakaan. :)

      Poista
  17. Eipä siinä oikein muuta voi kuin huopalapikkaita tai paulapieksujansa kehua. Hankinnan jälkeen ei ole itsellänikään juuri muita kenkiä jalassa nähty. Kengät käyvät vesikelistä paukkupakkasiin. Hirvittävä toisten huopalapikkaiden/paulapieksujen tarve nousi kun näin niitä olevan nyt myös luumun violettina.
    Toivotan onnea Mini-Susannan etsintöihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikea uskoa, että kukaan voisikaan olla tyytymätön näihin kenkiin. :)

      Poista
  18. Vielä edelliseen.... Taisikin olla ikkunan heijastus joka viininpunaisen kengän sai luumun violetilta näyttämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisin itsekin halunnut violetit! Mutta kun ei sellaista väriä ollut, niin otin vihreät. :D

      Poista
  19. Mummini on ehtymätön elämänviisauden ja -uskomusten lähde. Hänen käytännössä testattu suosikki on tämä: "kulta löytää tiensä aina takaisin". Hävitin rippilahjaksi saamani kultasormuksen, kun olin pienempien serkkujeni kanssa ulkosalla lumisotaa. Etsin sitä koko illan taskulampun valossa ja harmitti niin vietävästi. Luovuin jo toivosta, vaan sitten tuli kevät ja mummi lähti ulkosalle puuhastelemaan. Hän palasi sieltä sormuksen kanssa takaisin sisälle. Koska tuolla pikkukaverilla on siulle arvoa, niin se on rinnastettavissa kultaan. Kyllä se löytyy. Voin lainata mummia etsintäpartioon ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥

      Poista
    2. Meiltä etsintäpartioon lainaksi tarkkasilmäinen poika, joka helposti löysi traktorin lumilingon heittämän irrallisen silmälasin linssin lumiselta pellolta!!:D
      -Raija-

      Poista
    3. EIh, tuo vaatii kyllä jo todellista taitoa! :D

      Poista
  20. On ne kyllä tosi sievät! Ja että vielä noin käytännöllisetkin, hittolainen. Kai se tarttee minunki viimeinki laittaa hankintalistalle :)

    VastaaPoista
  21. Mä olen tepastellut pakkaskelit nyt tuollaisissa perinteisissä nahkaisissa lapikkaissa ja onhan ne Suomen talveen kuin tehdyt. Ei ole varpaita paleltanut.

    Mihin päin Teneriffaa olet muuten lähdössä? Mä tutkailin maaliskuuksi vähän Puerto de la Crutzia. Siellä olisi silloin isot karnevaalitkin, jotka olisi varmasti mielenkiintoista kokea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinne juuri olen menossa. Olen käynyt kahdesti Teneriffalla. Puerto de la Cruzissa ja Los Gigantesissa. Näistä ensimmäinen oli kiva kaupunki, jossa asui ihan oikeita ihmisiä ja jälkimmäisessä taas oli vain hotelleja ja baareja. Siksi valitsin nyt myös Puerto de la Cruzin. Vaikka siitä on 15 vuotta, kun siellä kävin, tuntuu silti helpommalta mennä yksin jonnekin, joka on hiukan tuttu paikka entuudestaan.

      Onko niissä sinun nahkalapikkaissa jotain vuoria? Muistelen, että lapsena varpaat olivat ihan umpijäässä aina lapikkaissa.

      Poista
    2. Piti oikein tarkistaa, että mun lapikkaissa on sellainen kevyt karvainen vuori. Ja kun ovat mulle niin reilun kokoiset niin välissä on aina myös villasukka, lieneekö se syynä, ettei varpaat jäädy :)

      Nyt jään vain mielenkiinnolla odottelemaan Puerto de la Crutzin lomakuulumisia.

      Poista
  22. On kyllä suomalaisen saapashistorian upeimmat tuotteet nuo Arctipsit. Kerrankin rohkeasti värejä :)
    Ainoa mikä minua jarruttaa ostamasta on se korko kannan alla. Selkä ei kestä yhtään senttejä popojen alla. Tavis-huopikkaat ja nuttuset, niillä mennään. Ovat vain surkean värittömiä ne. Josta sitten juolahtikin mieleeni että missäs mun kirjontavehkeet onkaan.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minuakin arvelutti korko etukäteen. Olenhan kuitenkin haisaapas/tennari/varvastossu/huopatossuihminen. Mutta ei se ole minulle sittenkään huono, vaan päin vastoin näissä lapikkaissa askel käy oikein joutuisasti.

      Kirjophan oikein koreat huopikkaat itsellesi, venäläisistä voit ottaa inspiraatiota,
      guuglettamalla VALENKI.

      Poista
    2. Virkkuut viritetty ja kukkasia tulossa. Ihania ideoita oli linkin takana :)
      Tälläiset Valenkit (turvehuopasaappaat) http://valenki-4u.ru/wp-content/gallery/seryj-valenok/seryj-valenok-01.jpg on tällä hetkellä muuten jalassakin, kun työhuoneen lattia on edelleen hävyttömän kylmä. Meni hei hetki opetella nämä jalassa ompelemaan :D

      Sinä köllit varmaan jo auringon alla ja nautit lämmöstä. Huspois huopikkaat mielestä, varvastossut jalustalle :)

      Poista
    3. Ai rupesit jo hommiin! Hieno juttu! Varmasti tulee komiat töppöset.

      Voin kuvitella, että ompelukoneen polkimeen ei ihan saa samanlaista tuntumaa noilla huopikkailla kuin ilman. :D

      Poista