perjantai 20. joulukuuta 2013
Terveisiä Strömsöhön
No onnistuihan se. Ja lopputulos on mielestäni parempi kuin koskaan. Tykkään tästä kapoisesta talomallista niin paljon, että saatanpa tällä kertaa jopa säilyttää kaavat tulevaisuutta varten.
Luulen, että syy siihen toissapäivän katastrofiin oli siinä, että Sulo ja hänen veljensä istuivat vieressä katselemassa. Ei minulta onnistu yhtään mikään silloin, kun en saa omassa rauhassani tehdä. Voi, miten kouluaikoinakin aina lamaannuin, jos opettaja kulki selän takaa.
Minun piti kokeilla sitä tikkarimurskaa ikkunoihin, mutta unohdin ostaa tikkarit. Niinpä tässä talossa ei nyt ole mitään uutta ja ihmeellistä, vaan pelkkiä vanhoja hyviksikoettuja keinoja.
Tässä teillekin kaavat.
Kuorrutuksen sekoitan tomusokerista ja munanvalkuaisesta. Vettä en laita, sillä vesi tekee tahnasta liian löysää ja hitaastikovettuvaa. Liimaamisen hoidan sulatetulla (lue: kiehutetulla ja kärytetyllä) sokerilla. Äidiltäni olen kaiken oppinut.
Nyt en osaa päättää, kumpi saisi asua talossa, joulupukki vai velho, jonka sain joulukalenterista. Joulupukki on ajankohtainen, mutta velho näyttää paremmalta. Ehkäpä velho saa asua, ja joulupukki tulee tuomaan lahjoja.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
45 kommenttia:
Syötävän hyvännäköinen :) Aitko laittaa ledit sisälle, niin tähdet näkyisivät kivasti? Mulla on edelleen piparitalo tekemättä... Eikös semmoisen voi tehdä vaikka hiihtolomaksi, heh.
Mitä mä sanoin... ;D VAU! Ei muuta kuin faksia römssööseen menemään, että osataan sitä muuallakin :)
Hiano -janne-
Niin hieno!! Oot kyllä taituri!! Eikä tarvittu edes sitä sokerimassaa ; ))
Juu. Siellä on punaiset ledit sisällä. Näyttää siltä, kuin mökki olisi tulessa. :D
Kiitos. Nyt on tyytyväinen mieli.
Hyvä tuli! Kiitos kaavoista. Meillä meni kyllä tavallisetkin piparit ihan pipariks, joten voi olla ettei kykene tekee tuollaista.
Robhkeasti vaan yrittämään! Minusta tällainen kapea ja korkea talo oli kuitenkin helpompi liimata kasaan kuin tavallisen muotoinen.
Wohoooo!
Ei johtunut kuutamosta, vaan muiden läsnäolosta. Tajusin, että mun ompelut menevät aina pieleen, kun mies ilmestyy keittiöompelimoon. Mä olen jo kieltänyt tiskaamisen samaan aikaan (jonkun mielipuuhaa) ja kohta täytyy kieltää jo jääkappillakin käynti. Ainakin silloin, kun ompelen. ;)
:D
Ompelu on sellainen homma, että Sulo on jo itse oppinut pysymään kaukana. Olen ihan hirviö, kun ompelen.
Tulipa hieno! Kannatti siis yrittää uudelleen. Itsekin kyllä mokasin piparitalossani monessa vaiheessa, mutta toisaalta tykkään myös vähän irvistelvästä talosta. Tunnelma, tekeminen ja ajatus on tärkein ja aika moni moka peittyy koristeilla. Mäkin teen kuorrutuksen aina munanvalkuaisesta, näin on kotitalousopettajaäitini opettanut.
Wau miten ihana.. Tyynellä säällä rakennettu;)
Meillä olis nyt niin jouluisen näköistä ulkona, saas nähdä onko jouluna..
Vau, tämä jos mikä on hieno! Ja ei koskaan mitään niin pahaa ettei jotain hyvääkin, nyt sulla on se toinen pyörremysrkyn silmään joutunut talo jonka saa syödä hyvällä omallatunnolla.
Ihana piparitalo!!
Laita pukki asumaan ja velho vartioimaan.
Vakkari
Mainio talo!
Mahtava! Onkohan miunkii nyt pakko koittaa panostaa koristeluun...
Joko ostit tyllan vai haluatko multa lainaksi?
Juu, laitoin niihin osiin kauheasti karkkikoristeluita ja syötäm ne sitten siskontytölle, joka kuitenkaan ei meinaa pysyä erossa talosta. :D
Kyllä äidit tietää.
Waude. Tästä tuli tosi upea piparitalo. Kiitos kaavoista, eipä tiedä vaikka itsekin innostuisi kun ei normaalisti kuulu tapoihin, siis piparitalon teko. Yhden olen tainnut joskus vuosia sitten tehdä.
Huikea!!! Eipä taida olla hommaa joka ei sulta onnistu. :) Kiitos kaavoista! Tekisipä mieleni yrittää...vaikka olen toivoton piparkakkutalotumpelo.
Haluaisitko kuulla, kun laulan? ;)
Siitä vaan, Hanna ja Apris. Jos jännittää, niin noita kaavoja madaltamalla saa aikaan vielä helpommin käsiteltävän talon. Jos talon seinät ovat joka puolelta niin lyhyet, että mahtuvat sokerikattilaan tai -pannuun, niin liimaaminen on hyvin helppoa. Sen reunan kun voi silloin dipata kattilaan eikä tarvitse lusikan avulla sohlata.
No niin upean talon sitten teit! Ilman muuta kaikki menee pieleen jos joku on katsomassa. Joten ei se vika ollut sinussa vaan niissä toisissa, hihhih.
Ilmankos minä en ole koskaan saanut onnistumaan sokerikuorrutetta, kun minulla on semmoinen ohje johon tulee vettä...
Nyt näyttää taiteilijan talolta. Harmi kun ei voi tuollaista tehdä - varta vasten ostin lasikuvun ja sinne ei mahdu noin korkea...
Hieno.
Ihana talo! Täytyypä ottaa kaavat jemmaan ensi vuotta varten, tämän vuoden talo kun on jo tehty.
Huikea! Feeniks-linnun lailla ;)
ompas aika hineo. ensi vuonna vois kokeilla tehdä. Tänä vuonna vaan peruskorjasin viime vuoden piparkakkutaloa joka vaan oli jäänyt pöydälle vuodeksi pyörimään.
Valtavan hieno piparitalo ja hauskasti tulee mieleen noista punaisista nameista (?) sellaiset lapsuuden muoviset puolipallot, joissa oli toisella puolella muovinen pieni tikku, jolla puolipallon sai kiinnitettyä muoviseen alustaan ja siten niistä tehtiin erilaisia kuvioita. Tuo väri on ihan sama.
On se jännää, miten toisen ährääminen häiritsee kun pitäisi jotain tehdä. Mua ahdistaa myös se, kun joku lukee olan yli tai vieressä samaa tekstiä ;D
Hauskaa viikonloppua sinne toivottelee Jovelan neuroosiversio ;D
Teitkö sitten alusta asti ihan uuden ja entiset osat meni syöntiinkö? Hienohan siitä tuli, että kyllä kannatti tehä uus. Mulla vielä tekemisen ahistus, ehkä tässä joku päivä. Huokaus.
Katon toinen lape ja takaseinä alienin oksennuksineen ovat niitä vanhoja paloja. Kaikki muu oli niin tärveltyä, ettei niitä voinut enää hyödyntää.
Vuodeksi! :D Aika hyvin. Siitä tuskin tekee enää mieli napsia suuhunsa räystäitä.
Minäkin muistan ne puolipallot! Meillä ei niitä ollut, mutta serkuilla oli. Meillä oli litteitä neliönmuotoisia.
Voihan jepulis, tuohan on ihan mielettömän hieno!!! En oo upeempaa nähny!!
Aivan ihana mökki! Mietin että siirtäisinkö joulun loppiaiseen, jos tuo keittiöremontti olisi silloin valmis ja uuni käytettävissäni. Voisin silloin leipoa jouluherkut, piparitalot ja muut :)
-Sari Noormarkusta
Ei ollenkaan huono ajatus. Minäkin meinasin siirtää juhlinnan joulupäivälle, sillä Sulo on töissä aaton, mutta kun saankin sukulaisia seurakseni, niin en siirräkään.
Sinun kannattaa vähän guuglettaa, niin näet. :D
Wo-ho-how! Aivan mieletön talo!! Matkin viime vuonna sun talosta koristelut (tai ainakin yritin) ja tämä ylittää ehkä senkin. Olet mun piparkakkutalo-idoli :)
Oih, tosi upea talo!!! Harjoitus tekee mestarin :) Yksi työtovereistani tuo aina jouluksi upea piparitalot. Just tuollaiset korkeat talot, yksinkertaisilla valkoisilla koristuksilla (Nuo sun karkit ovat kyllä upeat katossa!) Talojen sisällä on aina karkkeja, ja talot on lupa syödä vasta joulun jlk. Viime vuonna joku ryökäle oli murtautunut sellofaanien ja ikkunan läpi karkinnälässään ;) Olin aivan varma, että joku meidän vekkuleista mieshoitajista... mutta viime viikolla selvisi, että kaksi konkaria, naishoitajaa, 50 ja risat olivat karkintuskissaan lähteneet ryöstöretkelle!! Saas nähäd ovatko karkit aattona tallella kun menen töihin?
Oikein mukavaa joulua sinulle Susanna ja tietystl Sulolle ja jälkikasvulle ♥!
Ihanan matalat vaatimukset päästä idoliksi. :D
Odotan mielnkiinnolla laavuanne, kai se nähdään jo tänä jouluna, eikä tarvitse vuotta odottaa?
:D Makeanhimolle ei vaan löydy vastusta, kun se yllättää.
Jouluiloa sinulle myös!
Voi miten ihana piparitalo!
Huikea talo ja mä ehdottaisin sinne velhoa asumaan. Kerran olen nähnyt piparitalon jossa ikkunaruudut oli tehty liimaamalla liivatelehdestä paloja talon sisäpuolelle, oli hieno! Ihan kuin jossain vanhassa pitsihuvilassa sellaiset ohuet ikkunat...
Mukavaa joulun aikaa teidän perheelle.
T: Marja Mikkelistä
Rakennustyöt on aloitettu! Katsotaan jos siitä tulee kelvollinen esiteltäväksi. Viime vuotinen tehtiin vasta tammikuun puolella, siksi en sitä blogissa aikanaan näyttänyt :)
Lähetä kommentti