torstai 5. joulukuuta 2013

Järjen valo


Olen tässä nyt kaksi päivää tehnyt ihan pää sumussa tiskirättejä, koska varasto tyhjeni viime viikonloppuna yllättävästi. Olin siihen saakka kuvitellut, että minulla olisi hyvä rieputilanne lähteä pariin joulumyyjäisiin Lappeenrantaan, mutta se tilanne siis muuttui yhtäkkiä aivan päinvastaiseksi, kun viime viikoloppu ylittikin kaikki odotukseni.


Alkoi ahdistaa ihan urakalla. Linnoituksen Joulumarkkinat ovat lauantaina ja sunnuntaina. En millään kerkiäisi tehdä tarpeeksi varastoa viikonlopuksi, jotta saisin kunnon esillepanon myyjäisiin ja myös verkkokauppaani jäisi jotakin. Päätin tehdä pelkkiä ruskea-valkoisia riepuja mukaan, koska en kerkiäsi tehdä koko valikoimaani. Silti koko itsenäisyyspäivä pitäisi pyhittää rättitehtailuun.

Maanantaina minulla olisi vielä yksi ainoa päivä aikaa leikata, ommella ja prässätä lisää rättejä ennen seuraavaa myyntitapahtumaa. Tänään pitäisi keritä vielä kauppaankin ja miettiä jo valmiiksi koko viikonlopun eväät torille, koska huomenna eivät kaupat ole auki. Pitäisi kantaa sisälle mahdottomasti polttopuita, sillä viikonloppuna niitä ei kukaan olisi täällä kantamassa. Pitäisi pystyttää toriteltta omalle pihalle, ja suunnitella, miten ihmeessä sen valaisisi.

Ja koko ajan tulee lunta taivaan täydeltä, teltan koepystystys on mahdotonta pihalla. Niinpä pystytin teltan Sulon huoneeseen. On kuulkaa pieninkin mahdollinenkin toriteltta yhtäkkiä aika valtavan kokoinen, kun se nousee sisätiloihin.


Teltan valaiseminen oli ihan mahdotonta ilman oikeita toritelttavaloja tai ymmärrystä kohdevalaisemista. Siihen hommaan tarvitsisin vähintään jonkun Ekku Peltomäen. Ahdistus kasvoi. Lunta satoi ja satoi, piha peittyi ja kolaamaan en kerinnyt. Enkä saanut rättipinoa kasvamaan, vaikka kuinka yritin. Ottaisinko myyntiin sitten vaikka tarjottimia? No juu, mutta kun ei niitäkään ole enää tarpeeksi.


Mikä vastenmielinen tilanne. Kauhea stressi, liian vähän aikaa, liian vähän myytävää ja täydellinen innottomuus lähteä kahdeksi päiväksi ulkomyyntitapahtumaan.

Ja sitten minulle yhtäkkiä välähti. Kuka minut sinne pakottaa? Onnettomalla varastolla, onnettomalla valaistuksella ja onnettomalla mielellä? Ei kukaan! Juuri sen takiahan minä halusin yrittäjäksi, ettei minun tarvitse tehdä työtä, jota inhoan ja joka saa minut onnettomaksi. Minä rupesin yrittäjäksi, jotta olisin itse itseni pomo ja määräisin aivan yksin siitä, mitä teen.

Ihmeellinen tunne. Tajusin, että voin aivan yksinkertaisesti peruuttaa menoni. Voin määrätä itseni pysymään kotona ja rentoutumaan! Voin unohtaa teltan valot, voin laittaa kaikki valmistuneet rievut myyntiin verkkokauppaan ja voin ottaa rennosti viikonlopun. Voinkin mennä kolaamaan pihaa, käydä kaupassa vasta illalla ja ostaa jotain hyvää ruokaa huomista pyhää varten. Mikä vapauttava olo minut valtasikaan. Tuhat kiloa taakkaa varisi hartioiltani.

Niinpä nyt sanon teille, että rentoutukaahan viikonloppuna tekin. Ja käykää ihmeessä Lappeenrannan Linnoituksen Joulumarkkinoilla, sieltä löytyy varmasti paljon hienoja käsitöitä ja ihania jouluherkkuja, mutta Susannan Työhuoneen bambutiskirättejä sieltä ei saa. :)




36 kommenttia:

  1. Onneksi Susannan ihania riepuja saa Susannan ihanasta verkkokaupasta :-)
    Hyvä päätös - tuo markkinastressi kuulostaa niiiiiin tutulta, mutta että vielä siihen lisäksi juuri edellisviikonloppuna myyty varasto :-/ Kääk! Hyvä päätös, ihan varmasti!
    Rentoa itsenäisyyspäivää ja viikonloppua sinullekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, joka joulu totean, että verkkokaupan joulumyynti pelaa hyvin, ja silti aina seuraavana jouluna olen ihan varma, etten saa mitään kaupaksi ja varailen hädissäni myyjäispaikkoja. Hohhoijaa. Jokohan joskus oppisin?

      Poista
  2. Ihanaaa <3

    Ahdistuin jo tuota tekstiä lukiessani, että lyhistyt tuon kaiken tekemisen alle ja olet ihan lopussa.
    Tuo vapauttava tunne, kun voi jättää tekemättä jotain mitä ei haluaisi tehdä, on niin hieno kokovartalolevollisuuteen verrattavissa oleva fiilis. Se hetki, kun pääsee eroon taakasta, on kuin kivireki olisi vaihtunut vesikelkkaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tai potkukelkkaan. ;)

      On kyllä hieno olo. Sulon reaktiota vähän pelkäsin, sillä Sulo ei tykkää, kun "luistan" töistäni.

      Poista
    2. Mutta viikonloppu meni niin hyvin, että tämä on hyväksytty ja erittäin hyvin perusteltu luistaminen.

      Poista
    3. Niin minustakin. Sulo aina sanoo, että kyllä hänenkin on vaan mentävä lanssitallille päivystämään, vaikkei yhtään huvittaisi. Muttamutta... sehän on minun valintani, yrittäjyydessä on monta heikkoa juttua palkansaajaan verrattuna, mutta oma määräysvalta on kyllä ihan kelpo hyvitys siitä. :)

      Poista
  3. Vastaukset
    1. En ole tuntematon vaan Marita : ) Tunnelmallista kiireetöntä viikonloppua, nautitaan Itsenäisestä Suomesta!

      Poista
    2. Ihanaa, Anonyymit ovat muuttunnut Unknowneiksi. :D

      Tunnelmaa sinullekin, Marita.

      Poista
  4. Hyvä Susanna että kävit "pomon" kanssa kehityskeskustelun:) Tää joulukausi saattaa käsityöläisellä mennä vähöb överiksi, jos ei itse pistä itselleen rajoja!:)
    Ihanaa itsenäisyyspäivää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä pöljintä mitä voi tehdä, on luoda itse itselleen pakkoja ja stressiä. Onneksi tällä kertaa järki tuli päähän hyvissä ajoin.

      Poista
  5. hyvin toimittu :) Mukavaa viikonloppua! Ja ihanat rätit! <3

    VastaaPoista
  6. Mielestäni hyvä päätös!
    Minulla on aavistuksen verran sama tilanne. Päivätyössä on ollut melko raskas syksy ja ajattelin, että osallistun vain yksiin myyjäisiin tänä vuonna. Kuinka ollakaan, kun varasin sinne paikkaa, sanottiin etten enää saa paikkaa, myyjiä on jo niin paljon. Ensin minut valtasi pakokauhu, kun jouluhan on parasta myyntiaikaa ja minä en ole nyt mukana yhdessäkään myyntitapahtumassa. Kun rauhoituin, tajusin, ettei ole mitään hätää. Mun ei tartte elää käsitöillä ja olen kuitenkin tänä vuonna myynyt paremmin kuin koskaan. Ja nyt moneen vuoteen saan keskittyä laittamaan omaa joulua ja rauhoittua ilman, että käsitöiden tekeminen painais takaraivossa. Ja sitä paitsi, en halua, että käsitöistä tulis mulle stressiä, sen pitäis olla mukavaa. Aina siltä stressiltä ei voi välttyä, kun olen viime tipan ihminen:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ja paketti tuli tänään perille, kiitoksia!

      Poista
    2. Tiedätkös, kun luin tuota kommenttiasi, niin meinasin jo ehdottaa, että mene sinne Linnoitukseen, siellä on nyt paikka vapaana. :D

      Mutta parempi näin, keskitytään vähän omankin joulun tekemiseen.

      Poista
  7. Juuri näin! Hyvä Sussu <3
    Iloista, rentouttavaa viikonlopun aikaa..molemmille.
    -epe

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin teille, e+e.

      Jospa ehtisin tänä viikonloppuna kirjoittaa niitä kuulumisiakin! :)

      Poista
  8. Teit aivan oikean päätöksen, hyvä sinä, itsesi pomo! ♥ Leppoisaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oudosti silti on ihan pienenpieni syyllisyysolokin jossain korvan takana. Typerää. Sellaisesta pitää päästä eroon, kiltin tytön syndroomasta. :)

      Poista
  9. Oli varmaan mahtava tunne ku tajusit, ettei oo mikkään pakko mennä. Määki haluaisin sellasen työn.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikilla pitäisi olla sellainen työ. On kamalaa, että ihmiset joutuvat vastentahtoisesti, stressaantuneina ja ahdistuneina raahautumaan työpaikoilleen kärsimään.

      Poista
  10. Hyvä oivallus, kaikkeen ei tarvitse ehtiä. Ja näppärästi ne saa verkkokaupastakin. Paketti tuli tänään perille, kiitos. Nämä ohuemmissa rievuissa on kiva tuntu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin niissä on kiva tuntu. Se valkoinen kangas kun on varastotavaraa, niin siinä on nukattu pinta toisella puolella ja se paksuntaa riepuja tarpeettomasti. Ruskea tehdään vain minua varten, ja siitä jätetään nukkaus pois.

      Poista
  11. Hyvä päätös! Rättisi ovat niin hienoja, että mainostavat itse itseään. Jonkun ajan päästä voi käydä niin, että sinun on ihan turha mennä minnekään messuille, koska verkkokauppa myy niinpaljon kuin ehdit tehdä!

    VastaaPoista
  12. Aivan sama tilanne. Vaikka lain mukaankaan loppuunmyyntiin ei pidä/saa tuoda uutta myytävää, silti koko ajan kutkuttaisi tehdä jotain - sitä on niin tottunut joulustressiin. Joku kuitenkin kuiskuttaa korvaani, ettei tarvii...ja minä yritän uskoa sitä ääntä. Vaikeaa se on, mutta vapauttavaa. ps. vähän hämmästyin ensimmäisestä kuvasta - miksi muovit ympärillä? kysyy hän, joka inhoaa kaikkea muovia ja turhaa paketointia, vaikka toisaalta ymmärtääkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että... uskon kyllä, että on vaikeaa saada oma pää yhtäkkiä täysin eri asentoon, kun tilanne on noin suuresti muuttunut.

      PS. Pakkasin kolmen satseja sellofaanipusseihin, jotta rievuit säilyisivät ulkomyynnissä kuivina. Nyt saan purkaa ne paketit. :D

      Poista
  13. Hello Susanna .. I arrive from Hans and Paul's blog ... I don't understand a word and the translation is awful ... but I understand you are the crafter who made all those wonderful things. All is really nice I just wanted to tell you .. I would like to find some in France, I am sure you will have success there too on markets ... but I totally understand your feeling, doing what you want with your own rythm and not becoming just one more shop and having your creating spirit and crafting love being down because of productivy growing (if I've well understood ?) ...I've seen some friends here with depression after a few months of online shop .... I guess I have to admire your art only on your blog but it's ok, it is call dreaming and it is nice too :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hello Nadia and welcome! I am sorry I have to write this blog only in Finnish, because my English is poor, and other languages even worse! :)

      You undestood correctly, the translator did good job this time.

      I have a web shop and although it is only in Finnish, I do ship abroad too. If there is anything you (or someone else) would like to buy, please send me an email. The delivery costs 3 euros per order to European countries.

      Poista
  14. Hyvä sinä! Elämä on täynnä valintoja... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tein kyllä niiiiiiiiiin oiekan valinnan tällä kertaa. Meillä on ollut mahtava päivä ja olemme saaneet kodin pikku rästihommia tehtyä vaikka kuinka paljon ja olo on aivan ihanan energinen ja iloinen.

      Poista
  15. Mie tulin just puukiipijän kanssa kotia Linnotuksesta. Käytiin laittamassa katos pystyyn ja piti laittaa kaikki valmiiksi aamuksi. Mut ei käyny kun strömsöössä. Eli mie kipitän aamulla aikasin laittamaan ittekseni kaikki myyntikuntoon. Puukiipijä menee omiin töihinsä pelastamaan yhen aitan myrskyn kaataman puun alta. Mie kävin pomoni ( siis itteni) kanssa pitkän keskustelun Linnotuseen menosta. Pomo veti takataskusta selvää faktaa miks miun on pakko mennä myymään. Mut hyvä jos sie sait stressin karkotettua ja sait vapaan viikonlopun. Nyt rupeen hinnottelemaan viimeset tavarat huomiseks. Ei mitenkään viimetipassa.
    t. eläinhattu Anne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kommenttisi löytyi nyt roskapostikansiota. Hölmö bloggeri ei erota ihmistä robotista.

      Miten meni linnoituksessa? Oliko hyvä?

      Poista