Mainontaa vai lahjontaa? Saat tuotteen, jos kehut sitä blogissasi. Suurin osa noista blogiyhteistyöpostauksista on teennäisiä; niistä paistaa läpi lahjottu kehuminen. Mutta ilmeisesti homma toimii, sillä suuretkin yritykset käyttävät blogeja markkinointivälineinä. Minä vaan en ymmärrä, keneen sellainen oikeasti tehoaa?
Olenko vain kateellinen, kun kukaan ei minua pyydä mainostamaan täällä omia tuotteitaan? Olen tietysti, ainakin nyt, kun ihailemiani huopalapikkaita vilisee monella bloggaajalla. Olen himoinnut kyseisiä jalkineita siitä saakka, kuin ne ilmestyivät, mutta 225 euroa kenkäparista, vaikkakin kotimaisesta, upeasta, käsintehdystä ja hirmuisen kestävästä, on minulle valitettavasti liikaa. Ymmärrän, että hinta on se, mikä sen pitääkin olla, ja minä vain satun olemaan liian pienituloinen. Köyhiä varten ei kukaan voi tuotteitaan hinnoitella. Ja kyllähän köyhä äityy kateelliseksi, jos joku toinen saa hienot huopikkaat ihan ilmaiseksi.
Blogillani on 1000 lukijaa huonona päivänä ja 2500 lukijaa hienona päivänä. Blogini page rank on kolmonen. Se on kuulemma aika hyvin Suomessa. Olisin siis ihan kelpo mainospaikka. Miksei minulle jo satele kenkiä, astioita, lattiamoppeja ja sukkahousuja? Vai pitääkö niitä itse osata ruinata? Soittaa iittaloihin ja marimekkoihin ja finlaysoneihin ja kertoa, että pidän bileet muille bloggaajille, haluatteko lahjoittaa vierailleni tuotteitanne bloginäkyvyyttä vastaan? Apua, miten nolo ajatus.
Pari kertaa olen saanut postia, jossa kysytään, paljonko mainospaikka blogissani maksaa. Olen sanonut, että ei kiitos ole myytävänä. Minulle nimittäin on tosi tärkeää, että blogini näyttää nätiltä, ja mainokset pilaisivat sen ulkoasun. Itseäni inhottaa, kun klikkaudun jonkun lempiblogini luo ja joudunkin ensimmäiseksi silmätysten hehtaarinkokoisen mainosbannerin kanssa. Toisekseen haluan, että minun blogissani mainostetaan vain asioita, tuotteita ja ihmisiä, joita minä haluan tukea.
Mutta ne blogiyhteistyöpostaukset... kuinka ristiriitainen suhtautuminen minulla niihin onkaan. Tiedän, että minun kannattaisi itsekin hyödyntää muiden blogeja omien tuotteideni markkinoinnissa. Blogit ovat tämän päivän aikakauslehtiä, blogiyhteistyö on tämän päivän lehti-ilmoitus. Suositut bloggaajat ovat suunnannäyttäjiä, joita fanitetaan ja siksi tehokkaita markkinoijia. Minun pitäisi ottaa yhteyttä heihin ja lähetellä riepujani testattavaksi ja tekokehuttavaksi. Minun kuuluisi ymmärtää markkinarako ja hyödyntää sitä tosissani. Mutta en halua. Se tuntuu valheelliselta.
Muutaman kerran olen lähtenyt mukaan sellaiseen, kun joku bloggaaja, joka on ennestään jo tykästynyt riepuihin, on pyytänyt minulta arvontapalkintoa tai alennuskoodia. Minusta se on ok. Ihminen on ostanut tuotteen, pitänyt sitä hienona ja haluaa olla mukana viemässä tuotetta muidenkin tietoisuuteen. Samalla hän saa jotain itselleenkin. Minusta siinä on blogiyhteistyö ihan paikallaan. Parhaimmillaan se on juuri tällaista: rehellistä ja molempia osapuolia hyödyttävää. Olen varmasti jatkossakin avoin sellaiselle.
Joskus törmään kuitenkin aivan yllättäen omiin riepuihini muissa blogeissa, ja se on minusta aina yhtä ihmeellisen ihanaa. Pyyteetöntä mainostamista ihan vaan siksi, että tykkää tuotteesta, eikä siksi, että voisi hyötyä jollain lailla. On valtavan arvokas asia tällaiselle pienelle yrittäjälle, että joku kehuu tuotetta täydestä sydämestään. Julkisesti. Se liikuttaa minua, ja auttaa minua uskomaan omaan tuotteeseeni taas enemmän ja enemmän. Olen valtavan kiitollinen jokaisesta positiivisesta sanasta, joka minun rievuistani netissä lausutaan.
Olen miettinyt, miten suhtautuisin, jos joku yritys joskus erehtyisi ehdottamaan minulle blogiyhteistyötä niin, että minä olisin se mainostava osapuoli. Ottaisinko tuotteen vastaan, kirjoittaisinko teennäisen kehupostauksen? Vai muistaisinko vielä siinäkin vaiheessa, että minähän pidän sellaista valheellisena? Enkö kuitenkin myisi sieluani aivan silmänräpäyksessä?
Rehellisesti sanottuna luulen, että se riippuisi tosi paljon tyrkyllä olevasta tuotteesta. Ihan varmasti söisin periaatteeni, jos saisin huopalapikkaat tai ulkomaalit taloomme. Mutta en söisi, jos tyrkyllä olisi ankeanharmaa kylpypyyhe. Tai edes pirteä tiskirätti.
PS: Lisäys seuraavana aamuna... tässä linkit aiheeseen liittyviin kohteisiin, ilman yhteistyötä:
Ne huopalapikkaat
Omat silmäni avaannut blogikirjoitus blogiportaaleista
Hyviä ajatuksia blogiyhteistyön hyödyistä
195 kommenttia:
Mua kanssa ärsyttää suunnattomasti nuo bligiyhteistyö jutut, teennäistä luettavaa kertakaikkiaan! Ja joissain ennen ihanissa blogeissa niitä on nykyään todella usein :( Mutta ne lapikkaat ois kyllä huikeat :D
Hyvä kirjoitus ja suoraa puhetta, siitä minä ainakin tykkään!
Joskus aloittaessani mietin, etten satavarmasti lähde minkäänlaisiin yhteistöihin. Juuri siksi että itse ärsyynnyn jos lukemani blogi on täynnä pelkkää mainosta ja yhteistyötä. Sittemmin erilaisia tarjouksia on tullut minunkin piskuiseen osoitteeseeni. Kaksi kertaa olenkin sitten lähtenyt, juurikin sellaisiin joissa "tarjous" on tarpeeksi hyvä. Tai ne Vallilan 150 euron arvontavoitot pyysin kyllä itse. Koska oltiin jo ns. tuttuja. Itselleni en saanut siitä mitään, enkä pyytänytkään.
Minkäänlaisiin mainosbannerihommiin en ole suostunut, enkä suostu (ne ovat Todella ärsyttäviä). Enkä vastaanota mitään ns. krääsää, vaikka kuinka saisi ilmaiseksi. Kerran minua pyydettiin josko kirjoittaisin postauksen maalämmöstä niin saisin 30 euron lahjakortin K-Rautaan. Haloo!? Eihän meillä edes ole maalämpöä :D Tietysti jos olisivat tulleet ilmaiseksi asentamaan meille sellaisen, kaivuineen päivineen, niin miksipäs ei :D Hohhoijaa.
Maaleja olisin saanut Tikkurilalta postauksia vastaan. Meinasin, mutta muutin mieleni. Aattelin, että ollaan jo laitettu maaleihin niin tolkuttomasti omaa rahaa, että eiköhän ne voida ostaa loputkin :)
Samoilla linjoilla olen Jaanan kanssa. Minusta tämänkin blogin parasta antia on aidosti itse tuottamasi sisältö. Tuskin silti itsekään vastustaisin jos minulle tarjottaisiin jotain hyvänä pitämääni tuotetta...
Sulla on kyllä usein todella hyvää pohdintaa täällä blogissa, tää on noussut nopeasti yhdeksi mun suosikeista! Ja jep, mulla tursuaa korvista tällä hetkellä ostohyvityspostaukset ja taannoin näkyneet kapselikahvinkeittimet... Onhan nämä varmasti kivoja juttuja, mutta se että niitä näkyy tiettyjen kattosivustojen jokaisessa blogissa tuntuu kyllä teennäiseltä.
En näkisi siinä mitään pahaa, jos tarkoin miettisit bloggaajia, jotka aidosti saattaisivat olla kiinnostuneita tuotteistasi, ja lähettäisit heille muutamia tuotteita testattavaksi. Tärkeää on myös varmasti se, ettei vaadi korvaukseksi mitään kehupostausta, vaan bloggaaja saa postauksen halutessaaan tehdä. Jos kohderyhmä vaan on ollut oikea, uskon että bloggaaja voi ihan vilpittömästi haluta välittää sanaa hyvästä tuotteesta eteenpäin, jos on siitä pitänyt :) Siinä vaiheessa kyllä hieman taas huolestuisin, jos Susannan rättejä alkaisi näkyä jokaisessa blogissa yhteystyöpostauksen muodossa, heheh.
Hirnun täällä taas kerran ääneen upealle playmobil - kuvituksellesi :D ja arvostan kirjoitustasi, minua kerta kaikkiaan tökkii blogiyhteistyöt. Ymmärrän miksi niitä on, mutta etenkin bloggaajien bileet lahjuskasseineen ovat jo niin paksua kamaa että niistä en nauti. Nykyään jo, jos joku kiva bloggaaja keretoo mielestään hyvästä tuotteesta, hän joutuu jo erikseen muistuttamaan että tämä ei sitten ole mikään blogiyhteistyö tai maksettu mainos, vaan oikeasti tyklään juuri tästä ihan itse!
Susanna: Minä tykkään blogistasi kovasti. Tykkään myöskin räteistäsi, olen käyttänyt niitä monta vuotta. Halusin arpajaisiini palkinnon, jonka tiesin hyväksi, niinpä tilasin, ostin ja maksoin arpaispalkinnot. Hyvällä mielellä. """mainostin""" samalla maailman parhaita rättejä, mutta tein sen ihan sydämestä, en maksua/palvelusta vastaan.
SE on mielestäni blogi-yhteistyötä. Sellaista, josta minä tykkään. Blogin kautta sinut ja puotisi löysin, toivoisin mahdollisimman monen tietävän, mistä noita ihanuuksia saa.
En tykkää noista mainoksista, jotka eteen rävähtää, kun blogin avaa, siispä en enää niissä vieraile, vaikka mukavia "ennenvanhaan" olivatkin. Kiitos, kun otit aiheen esille <3
tuksu wanhasta mummulasta
Minä olen blogisi lukija siksi, että se on elämänläheinen, mielipiderikas ja positiivisesti erilainen suhteessa massavirtaan. Olen lopettanut monien blogien lukemisen siksi, että en halua sivuille tuotemainoksia, jotka valtaavat blogista yli puolet ja varsinaista bloggausta on vain murto-osa ja sekin lahjuksen ylistämistä. Haluan blogeista ajattelemisen aiheita, ideoita ja "tavallisuuden jakamista". Muutenkin maailma on tavaraa pullollaan - miksi sen pitäisi vieläkin lisääntyä? Tosin onhan ne lapikkaat makeet...
Playmobil-kuvitukset ovat kyllä aina aivan ihania!
Itse olen ennen tavaranvähentämis-elämänyksinkertaistamis-herätystäni seurannut aika paljonkin erilaisia muoti/tyyliblogeja. Ne ja sisustusblogit ovat kyllä muutamien vuosien kuluessa muuttuneet pääosin täysin sietämättömiksi juuri blogiyhteistöiden ja jatkuvien sisällön muotoon puettujen mainosten takia. Siinä vaiheessa, kun yhdessäkin seuraamissani blogissa oli postaus eilisillalla syödyistä nallekarkeista kuvineen ja toisessa blogissa laskin monen sivun matkalta olleen enemmän tuotearvosteluja kuin "päivän asu" -juttuja, lopetin ko. blogien seuraamisen. Sittemmin olen seurannut vielä paria suosittua muotiblogia mutta niidenkin pintapuolisuus ja "muotiblogidiskurssi" on alkanut etoa.
Mutta, uskon kyllä, että (valta)osa bloggaajista mainostaa vain sellaisia tuotteita, joista itsekin pitävät. Voi vaan olla, että materialistisessa elämäntavassa niitä "lemppariasioita" tulee vastaan aika usein :D
JohannaH
hyvä juttu, kerrassaan. olisin itse kirjoittanut jos olisin osannut. :) omaan blogistanian peränurkassa kinttupolulla sijaitsevaan osoitteeseeni ei ole tupsahtanut yhteistyötarjouksia, tosin aihepiirikin lienee niin sekalainen. mainosbannerit todellakin pilaavat blogin ulkoasun, ne ovat ankeita.
kipot ja kapot eivät saisi minuakaan liikkeelle mutta huopikkaista en sano mitään! :)
mutta meinasi unohtua se miksi alunperin aloin tätä kommenttia kirjoittamaan:playmobilit! apua, mitkä kuvat! mikä kuvitus tähän kirjoitukseen...hirnun täällä :D
Mahtavat kuvat! Mikäs sun playmobil-bloggaajas osoite on? Vaikka en määkään niin niistä mainospostauksista välitä... :-)
Jos mää voitan lotossa, niin mää ostan sulle semmoset lapikkaat.
Niiiiin samaa mieltä ja jaan myös tuon epäilyn kateudesta. Tunnustan vielä senkin, että tulen miettineeksi, että maksavatko varmasti verot näistä muhkeista lahjoista.
Alkuun en ymmärtänyt että yhteistyötouhu on noin mieletöntä. Seurasin blogia, muka kivaa, kunnes tajusin, että se täyttyy lähes kokonaan tavaraesittelyistä. Ja kun tiedän, että sen lisäksi kirjoittajalle maksetaan. Minäkin niin haluaisin tienata kirjoittamisella. Olen siis vain kateellinen.
Aivan upea tuo nukkejuttu - on sulla mielikuvistusta! Mikä on page rank?
Sitten vielä Susanna kiitos sinulle blogiyhteistyöstä! Sinun blogisi kautta minulle tulee joka päivä monta lukijaa. Kiitos ilmaisesta mainoksesta!
Kirjoitit taas hyvin aiheesta, josta moni ei kirjoita, syystä tai toisesta...
Hämmästyin kovin, kun törmäsin jossain blogin joulukalenteriin, joka oli rakennettu lähes kokonaan tähän yhteistyöhön mainostajien kanssa. Mutta, elämä on valintoja, Sen me kaikki tiedämme ja sen mukaan elämme... Hyvää adventtia Sinulle!
Ps. Jännäsin kovasti, löytääkö Kerttu karkin kuusesta;)
Seuraan blogiasi juuri tämän rehellisyyden vuoksi. Poistin juuri feedistäni kymmeniiä blogeja, jotka tekevät "yhteistyötä". En halua lukijana olla kuluttaja. Mainokset mainoksina, mutta tämä sisältöön verhottu markkinointi on todella ärsyttävää. Pysy suoraselkäisenä! Älä ota edes niitä lapikkaita tai maaleja, me luvataan ostaa riepujasi niin, että voit hankkia ne itse. Hyvää joulua! Emppu
Tykkään monella tapaa juuri sun blogistasi, mutta yksi tärkein syy on se, ettei täällä näy mainoksia. Jos tahdon mainoksia, haen ne postilaatikosta. Tosin täällä ei jaeta niitä, joten täytyy mennä vanhemmilleni isoon kaupunkiin lukemaan mainokset :D Tykkään lukea mainoksia. Tykkään, kun voin sulkea mainoslehtisen ja todeta, etten oikeasti tarvitse sieltä mitään.
Kyllä mäkin tahtoisin huopikkaat, tosin en niitä blogeissa nähtyjä, vaan semmoset, joissa on mageet remmit päällä. En tahdo huopikkaita, joita jaellaan ihmisille ilmaiseksi, mutta mun pitäis maksaa niistä hinta, jolla ruokin perheeni pariksi viikoksi :D
Mulle on muutamia ehdotuksia tullut, mutta olen kieltäytynyt kaikista. En myöskään halunnut lähteä alastonmalliksi pornokuvaajalle. Mutta jokainen tekee tyylillään!
Tartuitpa taas ajankohtaiseen aiheeseen...minuakin ärsyttää,kun blogiyhteistyönä ihmiset saavat aivan suunnattoman kalliita lahjoja...tuohan on verrattavissa jo lahjusten vastaan ottoon ja verottaja vois puuttua asiaan...niinhän se puuttuu kansanedustajienkin lahjonta juttuihin ja vaalirahojen alkuperään...kieltämättä.minäkin kuolasin niitä lapikkaita itselleni,mut ei tullu arvonnassa,eikä tarjottu lahjuksenakaan....muutenkin,meikäläisen blogi on varmalla yks turhimpia,kun muutama lukijakin vain käy puumerkkinsä jättämässä...vai johtuneenko siitä,kun ei ole niitä mahtavia arpajaisvoittoja...mut itseni iloksi tätä teen....
Kiitos vain mahtavasta kirjoituksestasi,jospa jonkin omatuntoa alkaisi pikkuisen kolkuttamaan.
MUKAVAA JOULUNALUS VIIKKOA vielä toivottelen:)
"Lapikkaat sulle, potkukelkka mulle." :D
Ja kyllä. Rypistyttää melkoisesti kulmia sellaiset puolen sivun mainosbannerit blogin yläreunassa. Hmph.
ps. Mun mielestä muuten Playmobilin pitäisi tässä jo pikkuhiljaa herätä, sillä olet tehnyt niitä tunnetuiksi näillä postauksilla.
Olisi kyllä aika ihme, jos eivät olisi teennäistä luettavaa. Aika harvall bloggaajalla taitaa olla copyewriterin ammattiatitoa. :)
Kuinka monta kirjoitusvirhettä noin lyhyeen lauseeseen voi saada mahtumaan? :D
"Blogiyhteistyöt" on myös hyvä tapa kadottaa lukijat, ainakin itse olen poistanut lukulistaltani monet blogit tämän vuoksi. Mainoksia tulee postiluukkuusta jo ihan tarpeeksi, blogeista en niitä jaksa lukea...
Voit ohjata minun luo myös ne maalämpöihmiset sitten, kun tajuavat tarjota ilmaista maalämpöä. Olisi ihan kivaa käydä jossain reissussa tarlviaikaankin niin, että kotona olisi lämmintä palatessa. Hih.
Niinpä, periaatteet voivat olla aika venyviä käsitteitä. :)
Luulen, että Susannan Työhuoneella ei ole varaa levitellä jokaiseen blogiin niitä riepuja yhteistyön nimissä, joten ole huoletta. :D
Ja nuo tietyt kattosivustot ovat kyllä oma lukunsa. Tein itsekin vuoden mittaisen harharetken erääseen, mutta päätin sitten häipyä.
Olipas tuo ristiriitainen kommentti - tympii mainokset, mutta silti:
"Myisin sieluni markkinavoimille sinisestä potkukelkasta" :D
Se on tosi kurjaa, että pitää erikseen huutaa, että tämä ei sitten ole mitään blogiyhteistyötä. Kirjoitan itsekin niin aina, kun erehdyn kehumaan jotain tuotetta täällä. Ettei kukaan vaan erehtyisi luulemaan, että olenkin vain mainoskanava.
Viime kesänä minulla alkoi pää suhista ihan hirveästi eräistä bloggareiden kesäjuhlista. En tajua, miten kenellekään voi tulla mieleen ryhtyä sellaisia järjestämään. Ja entä ne lahjakassit? Annettiinkohan vieraille mahdollisuus ottaa kassi vastaan silti, jos postausta sen sisäsllöstä ei tehnyt? :)
Tuksu, et arvaakaan, miten paljon arvostan tuota sinun blogiyhteistyötäsi.
❤ ❤ ❤
Kiitos. Minusta on ihanaa kuulla tällaisia kommentteja. Itsekin luen blogeja rentoutuakseni kivojen ideoiden ja tavallisten ihmisten tarinoiden äärellä.
Joskus on tosi vaikeaa irtautua sellaisesta blogista, josta on tykännyt vuosia, mutta joka on muuttunut pelkäksi mainosikkunaksi. Nyt minä tänä aamuna tipautin tuosta lukulistaltani lopulta pois yhden sellaisen. Kun ei niiden blogiyhteistyöpostausten lukeminen synnytä iloa tai ihailua, vaan pelkkää ärtymystä. Miksi lukisin sellaisia? Raja tuli vastaan. Kyseinen blogi oli aiemmin ihana itsetekemisen ja erikoisten ideoiden aarreaitta.
Minäkään en oikein usko, että suoranaiseen valehteluun kukaan tuotesijoitteluun ryhtynyt sortuisi, mutta ehkä niissä postauksissa ei silti aina välttämättä kehdata kertoa ihan kokonaisia mielipiteitä. Helppoa on jättää negatiiviset asiat sanomatta, kun tuote on tullut ilmaiseksi. Ei minulla ainakaan olisi kanttia alkaa naputtaa lahjahevosesta. :)
Itseänikin moinen hehkutus ärsyttää ja en lue tästä syystä enää tiettyjä blogeja. Minulle ei tule kotiin mainoksia, miksi haluaisin selata niitä netistä. Monet sisustusblogit ovat muuttuneet tavarataivaaksi, katalogeiksi ja mainostilaksi. Ei kiinnosta kiitos. Jätän lukematta. Arvonnat ovat ihan ok ja tässä ymmärrän jos palkinto on saatu lahjaksi. Jos yhteistyötä tehdään pienten firmojen kanssa, voi tuloksena olla ihan onnistuneita ja hauskoja juttuja, mutta se vaatii taitoa kirjoittajalta.
Pitäisiköhän minun älytä ottaa Playmobiliin yhetyttä? Olisin kipeästi vailla yhtä kanalaa ja prinsessasaarta. Ja olisin todellakin valmis kehumaan kyseiset tuotteet maasta taivaaseen! ;)
Jee, toivottavasti voitat! Sovitaanko, että jos minä voitan, niin vastaavasti sinä saat lapikkaat? Ah, siinäpä vasta blogiyhteistyötä.
Tuohon blogiyhteistyön verotukseen on olemassa nykyisin ohjeetkin, mutta en ole jaksanut perehtyä kauheasti. Ainakin Indiedaysillä tuli pitkä ohjeistus niiden suhteen ja samoin mainosbannereilla tienaamiseen.
Page rank on joku kummallinen numero, joka voi olla 0-10 ja mitä isompi se on, sitä parempi sivu on mainosarvoltaan. Kysy Otolta tarkemmin. :P
Ole hyvä, toivottavasti lukijavirta jatkuu tulevaisuudessakin, sillä en aio poistaa sinun blogiasi lukulistaltani. :)
Kerttu löytää namun mistä tahansa. Ajattelin laittaa sille hamsterin hammasharjan joulupakettiin.
Hirmuisen määrän riepuja saattekin ostaa, ennenkuin minä ne lapikkaat raaskin hankkia. Mutta olisi kyllä aika hyvä tunne omilla rahoilla sellaiset tilata. :)
:D Miksi ihmeessä et lähtenyt alastonmalliksi pornokuviin? Mikä mahtava tilaisuus! Hihhiii!
Ei sillä, olet kyllä niin kaunis, että sopisit hyvin alastonmalliksi. Mutta älä pornoon silti.
Kyllä niistä ilmeisesti pitäisi verot maksaakin... en tiedä siitä tarpeeksi, jotta voisin ottaa kantaa. Ja minä ajattelen niin, että kukin huolehtikoon omista veroistaan. Minulla on omatkin maksettavana. :P
Mukavaa bloggailujatkoa sinullekin, koitetaan vaan pysyä omina itsenämme!
Tottakai myisit. Jokaisella on se oma raja, jossa periaatteet paukkuvat. Minulla se menisi lapikkaissa, mutta potkukelkallekin olisi tosi vaikeaa sanoa ei! Vink vink Esla, Ti tarvitsee kelkan.
Minustakin Playmobilin kannattaisi ehdottomasti sponssata minua, mutta pahasti pelkään, että niiden miljardiliikevaihdossa blogini on hyttysen ininääkin surkeampaa.
Noin minäkin ajattelen teoriassa. Silti kun katselen, millaisia kommentteja lukijat jättävät tiettyjen blogien "yhteistyöpostauksiin", en voi kuin suu auki hämmästellä sitä lammaslaumaefektiä. Mainonta puree. Yhtäkkiä beige pyyhe on jotain pakkosaatavaa.
Kyllä. Ja nuo arvonnat on siitäkin kivoja, että niillä bloggaajat saattavat saada itselleen lisää lukijoita. Saattavat. Epäilen silti, että arvonnat houkuttavat niitä, jotka tulevat vain osallistumaan arvontaan ja katoavat taas.
Parilla ystävälläni on sisustusalan yritykset ja molemmat ovat kertoneet että bloggaajilta tulee ihan jatkuvasti kerjäyspyyntöjä "anna mulle ilmaiseksi tuo ja tuo tavara niin teen blogiini postauksen siitä" ja monilla se kerjääminen on tosi aggressiivistä. Molemmat tekevät vain tosi harkitusti tällaista blogiyhteistyötä, mutta kun olen sitten parissa itselleni tutussa blogissa nähnyt näitä ystävieni tuotteita esiteltävän, niin on mennyt kyllä itseltäni maku, kun olen tajunnut että ai tuokin bloggaaja saa tuotteet omalla kerjäämisellään, ei suinkaan siksi että yritykset välttämättä itse niitä tarjoaisivat.
Olen lakannut lukemasta monia blogeja juuri sen takia, että ne eivät enää ole omia itsejään, vain vaan mainospaikkoja.
Luin postauksen, en muista kenen blogista, missä kehuttiin sinun rättejäsi ja koska se oli tehty ihan hyvää hyvyyttään, ilman yhteistyötä, niin juuri sn takia kiinnostus tuotteisiisi nousi ihan eri asteisiin.
Väkisin tehty mainostaminen ei ainakaan minuun iske.
Minullekin on tullut yhteistyötarjouksia, en innostu, haluan olla juuri niin taivaanrannanmaalari, kun silloisella hetkellä tuntuu, en halua olla velvoitettu postaamaan tiettynä aikana tietystä tavarasta. Tai no joo, jos palkinoksi olisi auto tai vastaavaa, joten näillä haaveilla ei taida olla huolta tai toivoa yhteistyökumppaneista :-)
Pidä tyylisi, olet positiivisuudessa juuri sopivan omaperäinen!
Hyviä aatoksia. Itse olen harmistunut kans tähän blogimainontaan, josta nyt on noussut laajempaakin keskustelua. Jossain kai yritetään virittää asialle eettisiä sääntöjäkin. Tietysti mun on helppo olla kateellinen lahjotuille laajasti luetuille blogeille; 14 kirjautunutta lukijaa varmistaa sen, ettei kukaan koskaan tule tajoamaan mitään roinaa tännepäin. ;) - No sitä tavaraa pitäisi kyllä saada tästä talosta ennemmin ulos kuin lisää sisään, ja bloggaamisen tarve lähtee minulla jostain muusta. Ja juu, ärsyttää ennen kivat blogit jotka vaan hehkuttaa sitä tai tätä ja sanoo, että osta se tai tää niin saat ohjeet. No en osta. Mainosbannerin kestän joissakin blogeissa, kun sisältö on sitten kuitenkin "aitoa" eikä mainostusta. Joissakin blogeissa se tuotesijoittelu on onnistuttu pujauttamaan sinne joukkoon niin hienovaraisesti, että se ei ärsytä, mutta aika harvassa näin on.
Voi ei... miten kiusallista. Minusta ei olisi kerjäämään, ei sitten mitenkään. Olenkin miettinyt, että tapahtuuko "yhteistyö" useammin bloggaajan aloitteesta vai tuleeko yhteydenotto yritykseltä. Ilmeisesti molmeminpäin sitä tapahtuu.
Kiitos, pidän tyylini, pysyn pikkuisen katteellisena ja pärjään jatkossakin ihan perushuopikkailla. :)
Kyllä minullekin auto kelpaisi. Susannan Työhuone suosisi mielellään New Beetleä, ellei kunnollista, vanhaa kuplavolkkaria kukaan haluaisi lahjoittaa.
Voi kääk, unohdin kuvata sinulta tilaamani ihanuudet jotka käärin jo joulupakettiin. Useamman vuoden tuotteita käyttäneenä niitä todellakin uskaltaa antaa lahjaksi. Onneksi omaan käyttöön tulevat on vielä odottamassa.
UusVanhana bloggaajana olen ihan ihmeissäni näistä nykyisistä blogiyhteistyö jutuista. Ne on kyllä niin teennäisiä ettei niiden avulla ainakaan mulle mitään myydä, päinvastoin.
Joissain käsityöblogeissa on ollut kivoja "jatkojalostus" ideoita ja sellaisista tykkään (esim päällinen niille serlan paperiarkkilaatikoille tms)
Oma blogini on vähemmän kiinnostavasta aiheesta ja siksi ei varmaan ole pelkoa että kukaan mitään tarjoaa mainostettavaksi :D
Ja Ne lapikkaat haluaisin, meinasin toivoa ne omalta joulupukilta mutta päädyin sitten kuitenkin sykemittariin :D
Kiitos postauksesta, kiva että joku uskaltaa sanoa rehellisesti ja suoraan mielipiteensä. Itsekin aina välillä ajattelen samoja asioita, mutten jaksa kirjoittaa niin pitkään enkä löydä oikeita sanoja ajatusten ilmaistuun, esittelen mieluummin kuvia blogissani kuin kirjoittelen mukavia tai henkeviä.
Mainokset ovat minullekin vähän "turn offeja" jos niitä on liikaa tai yhteistyöjuttu on teennäinen. Toiset osaavat kyllä kirjoittaa nekin kivasti, eikä siinä mitään. Olisihan se varmasti kivaa, jos rahan ansaitseminen suhteessa blogin trafiikkiin olisi tuottoisaa. Mutta pelkäämpä, että se ei Suomen kokoisessa maassa onnistu kuin harvoilta.
Mukavaa, että te olette näin samoilla linjoilla kanssani. Vähän olin varautunut anonyymihyökkäykseen, jossa rähistään, miten kateellinen akka täällä vaan narisee. Ehkä vein heiltä aseen, kun sanoin heti itse olevani kateellinen. :P
Kaikki blogit aloittavat tyhjästä, ja kaikilla on jossain vaiheessa ollut 14 lukijaa. Toiset onnistuvat "menestymään" ja saamaan bloggauksesta materaalista hyötyä. Ilmeisesti on Suomessakin ihmisiä, jotka elävät bloggaamalla, saavat siitä oikeasti palkkaa. Hyvä heille, eihän se minulta pois ole. Mutta kaipaan kyllä sitä aikaa, kun blogit olivat blogeja, eivätkä mainospaikkoja.
Tulevaisuudessa mainoksettomat blogit tulevat varmasti olemaan aivan tuntematon asia. Yhtä outoja kuin nyt olisi ajatella sanomalehteä ilman mainoksia.
Blogikirjoittelu on parhaimmillaan hyvää journalismia. Tähän ei kuulu se, että kirjoittaja on ostettavissa ja mielipiteitä muovaillaan sen mukaan, kuinka hyviä lahjuksia saadaan. Itse en pane pahakseni, jos jutuissa on tuote-esittelyjä ja -arvioita, jos ne sopivat muuhun yhteyteen. Ihan puhdasta mainontaakin saa olla, jos sitä ei edes yritetä naamioida muuksi! Ennen kaikkea kaipaan blogeilta kuitenkin hyvää asiasisältöä ja ammattimaista otetta.
Voi kääk mitä vauhtia näitä kommentteja tulee! :D
Siitä Serlan paperiarkkijutusta minäkin tykkäsin! Se oli niin erilainen idealtaan.
Muoti- ja sisustusblogit ovat hyvää pohjaa mainostukselle. Sitten on näitä käsityöblogeja, jotka eivät ole kovin houkuttelevia mainostajien kannalta, koska niitä lukevat ihmiset tekevät itse, eivätkä heti ryntää ostamaan. Mutta lankakaupat, herätkää blogiyhteistyöhön! Vai ovatko ne jo heränneet... en seuraa itse neuleblogeja. :)
Hyvä postaus. Itseänikin on mietityttänyt asia. Yhdesti olen tehnyt ihan oikean "yhteistyöpostauksen" mutta sellaisista tuotteista mitä itsekkin jo käytän. Kuulun myös Buzzadoreihin ja heiltä tulee joskus tuotteita kokeiltavaksi, hyvin harvoin kuitenkin. Tosiaan varmasti riippuu ihan tuotteesta mistä pitäisi kirjoittaa... Liika on liikaa tässäkin asiassa. Mutta lapikkaat kyllä kelpaisi minullekkin :)
Ainakin ne erään nimeltämainitsemattoman blogiportaalin mainoksista tarjoamat rahat olivat pikkuhiljua. Aika monta nollaa saisi perään tunkea, ennenkuin minä uhraisin oranssin blogini vilkkuville ja välkkyville nivearasvoille ja hammastahnoille.
Taitaa olla ihan asama, onko kyse blogista vai lehdestä. Molemmissa mainoksia sietää, jos ne eivät ole se koko sisältö.
Sama juttu. Rasittaa, kun entiset suosikkiblogit ovat muuttuneet mainosteeveeksi. Samoin ärsyttää jo kaikki maailman tuotearvonnat ja ne "Teinpäs tämmöisen jutun, mutta enpäs kerro minkä! Saat sen selville kun ostat sen ja tämän lehden" -postaukset. Pitäköön tunkkinsa. Ihan ok, jos joku kertoo jostain hyvästä tuotteesta, jonka on löytänyt. Teen sitä itsekin joskus, mutta kyllä sen huomaa, jos bloggaaja kehuu tuotetta ihan vaan siksi, että sille on lahjoitettu jotain.
Mulla ei ole edes sähköpostiosoitetta blogissa näkyvissä. Ja ihan sen takia, että en halua edes viestejä firmoilta.
Minullakin olisi tosi matala kynnys suostua yhteistyöhön sellaisen yrityksen kanssa, jonka tuotteen olen jo itse hyväksi havainnut.
Kyllä. Pitäköön tunkkinsa.
"Saat sen selville kun ostat sen ja tämän lehden" -jutut ärsyttävät minuakin aika mahdottomasti, mutta ne minä ymmärrän silti. Se liittyy niin suoraan kyseisen ihmisen työhön ja ammattiin, että on aivan verrattavissa siihen, että minä kehotan teitä käymään riepuostoksilla omassa verkkokaupassani.
Kyllä joo, yhteistyöbloggaukset ärsyttää! Monet lempiblogit, joita on lukenut jo vuosia, on menneet pelkäksi mainosalustaksi.Itse olen blogannut vuodesta 2006.Lukijoita kertyy hiljalleen, tosin tuollaisista kävijämääristä, kuin sinulla huonoina päivinä, saa vaan haaveilla.Itse bloggaan sen verran rajatusta aiheesta, ettei ole pelkoakaan saada mitään yhteistyö-ehdotuksiakaan.Luen monien blogien kaikki blogientryt jossain syötteenlukijassa ja sekin harmittaa, kun en voi osallistua siten monien blogien mukaviin arvontoihin, kun en ole klikkaantunut blogin viralliseksi lukijaksi.Minä, joka olen lukenut jo vuosikausia sitä blogia.Monethan klikkaavat lukijaksi vaan arvontavoiton toivossa.Hyvä kirjoitus sulla taas!
mä sain elämäni ensimäisen tarjouksen blogiin vähän aikaa sitten. Firma tarjosi arvottavaksi 50euron lahjakorttia kauppaan ja sain siitä hyvästä sitten itse saman verran. Minuun iski ahneus kyllä. Ja olin otettu. Yrityksen pääasiallinen aihepiiri ei ihan liipannut mun blogia mutta siellä oli yksi tuoteryhmä josta sain jotain irti.
Mutta arvontaan ei osallistunut kuin kourallinen väkeä. Arvonnan aikana lähti myös yksi lukija pois :D
Tämän siitä saa blogiyhteistyöstä saa. Mieheni mielestä minun ei olisi pitänyt sitä ottaa. Että ei ole tarpeeksi arvokas palkinto jotta voi "myydä sielunsa" mainoksesta. Aikaisemmin olin maksanut itse ja saanut pyytämällä joko kokonaan tai alennuksella blogini arvontoihin palkinnot.
Jäin vähän suu auki ja sanattomana tästä tempauksesta.
Lukijalistat ovatkin kyllä ihan liibalaabaa. Minä tiedän itsekin olevani vaikka kuinka monen sellaisen blogin lukijoissa, joita en enää lue. Samoin tuossa omassakin 666:n hengen lukijakaartissani on varmasti puolet niitä, jotak ovat jääneet jo pois matkasta.
Ohoh, aika hurjaa. Kävin heti etsimässä, mikä se arvonta oli, ja onpa ihme, ettei tullut tuon enempää osallistujia.
Hitsi, kun en itse sattunut hoksaamaan arvontaasi! Siellähän on Playmobilejakin vaikka kuinka paljon. Viidelläkympillä saisi vaikka mitä mahtavaa. :P
Tässä taannoin tuli blogiyhteistyötarjous ilmeisen monelle bloggarille: olisi pitänyt mainostaa firmaa postauksen verran yhden rannekorun saadakseen! Nauroin tarjoukselle ääneen, mutta hymy hyytyi kun huomasin tosi monen lähteneen mukaan... jengi tekee vissiin mitä vaan saadakseen ilmaiseksi jonkun helyn.
Mutta totta hitossa kysyn itse bloggaaja-alennusta, kun olen ostamassa jotain kallista tuotetta remonttiin! Mitään muuta meille ei oikein uutena osteta kuin remppatarvikkeita ja ne alennukset on kuitenkin sen verran hyviä, että tuntuu kummasti tässä varsin rajallisessa / olemattomassa remppabudjetissa! Ja kun alen saadakseen tarvitsee vain mainita tuotteen ostopaikka postauksessa niin ei se sielunmyymiseltä tunnu. Mutta mulla tosiaan se raja, että oikeasti tarvitsen ja käytän niitä tuotteita, eli ostaisin oliko alennusta tahi ei.
Jotain pientä olen saanut pari kertaa ilmaiseksi kotimaisilta pieniltä valmistajilta ja niitä on ollut kiva mainostaa ihan vaan sen takia kun tiedän miten vaikeaa pienyrittäjän on saada tarpeeksi rahaa markkinointiin. Näissä tapauksissa olen ainakin mielestäni saanut ympättyä tuotteet kivasti johonkin juttuun, ei niin päin, että tekisin jutun niistä :) Sinunkin riepu on jossain vilahtanut, toivottavasti olet huomannut ;)
Konstit on monet, mutta pääasia lienee, että kukin on tehnyt itselleen selväksi mihin lähtee ja mihin ei. Lukijana on tosiaan helppo lähteä kaupallisesta blogista, missä ei ole oikein mitään omaa enää.
Ihanko totta? Saat remonttitarvikkeista alennusta vain sillä, että mainitset ostopaikan? Minä mainitsen sen yleensä aina muutenkin. Plaa plaa uulan maalilla ja plaa plaa gigantista tiskikone. Olenpa hölmö, kun en ole moista hoksannut. Miten sinä perustelet sen alennuksen, kun pyydät? Vai saako kuka tahansa? Jos on viisi lukijaa vuodessa, niin voi pyytää bloggaaja-alennusta? Tunnen olevani just nyt hiukan tyhmä.
No ei varmaan viidellä lukijalla heru :) Mutta siis laitan nuo kävijämäärät per kuukausi ja per postaus ja kerron mitä aion tehdä tuotteella ja tietysti linkin blogiin. Ei sen kummempaa ja aina olen alennusta saanut! Köyhän on pakko yrittää ;)
Niin ja jossain tapauksissa kertoo sitten tuotteesta vähän enemmänkin, mutta kyllähän tuota perinneremontoimiseen liittyvää tietoa jakaa jokatapauksessa mielellään, eli en tee mitään, mitä en muutenkaan tekisi, alennus on vain hyvä bonus!
Erittäin hyvin sanottu! Täällä yksi sielunsa myynyt, jonka blogin ensimmäinen näkymä on hervoton mainosbanneri ja sivupalkissa vilkkuu jos jonkimoista bannerintynkää. Enpä tiiä, mitä noille tekisi... ajattelin, että pieni lisätienesti blogilla olisi kiva, mutta nyt kun noita mainoksia on about vuoden verran tossa roikkunut, ovat tienestit niistä oikeasti niin naurettavan pieniä, että ehkä olisi aika luopua niistä.
Ja mulla vähän sama "ongelma" kuin sulla, että vaikka lukijoita ja kävijöitä on, ei yritykset pahemmin soittele ;D Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta aika hiljaista on ollut. Täytyisikö tässä oikeasti itse alkaa pommittamaan yrityksiä (no way!!) vai mistä näitä blogiyhteistöitä oikein tulee, häh?!
T. nim. Kyllä mullekin ne lapikkaat ja pari muutakin juttua kelpasi ;)
P.S. Mahtava kuvitus!! =D
...tarkoitin siis: kelpaisi! Yksi kirjain kun jää pois, merkitys muuttuu täysin... =)
Tuota saatan kokeilla itsekin. Eräällekin perinnerakennustarvikefirmalle olen syytänyt (mielelläni) kauhiat rahat ja mainostanut ihan siinä sivussa vaikka kuinka paljon (myös mielelläni). Ehkä kysäisen seuraavalla kerralla sitä halvennusta. :)
Mutta sinähän sait sen huiman puutarhajutun! Parempi kuin lapikkaat! :D
Sinun blogisi on itse asiassa yksi niistä, jotka ovat ulkaosultaan menneet ihan pilalle sen yhden vaivaisen mainosbannerin takia. Joudun skrollaamaan ensin puoli sivua, ennenkuin saan edes kivan Voikukkapelto-otsikkosi näkyviin. Nytkin siellä kekottaa karmeankokoinen Iittalan mainos, joka ei yhtään sovi blogisi ihastuttavaan ulkoasuun. Ja ne Pihla-ikkunalaatikot vielä siinä sivupalkissa. Voi auts. :(
Nythän se blogiportaali on vissiin muuttunut niin, että ilman mainoksia ei enää voi mukana ollakaan.
Minäkin häippäisin sieltä, vaikka sain ilman mainoksia ollakin. Nykyisinhän on pakko ottaa mainokset, jos sinne mielii. Itse katsoin, ettei Indiedaysissä mukana oleminen tuonut blogilleni mitään - alun jälkeen ei edes kävijöitä, joten arvelin, että mitäpä tuolla sitten roikkuisinkaan.
Toivottavasti minulla ei kohta ole lakimiehet niskassani, kun lietson tällä kirjoituksellani ihmisiä sanomaan ei mainoksille. :P
Kirjoitit kyllä taas niin asiaa! Just kävin taas kerran yhdessä blogissa kadehtimassa noita ihania ja kalliita lapikkaita, pariin sponsoroituun lapikasarvontaan osallistuin mutta en niitä saanut siltikään :D
Mutta on mennyt maku tosi monesta blogista mainostamisen takia ja kaikenmaailman yhteistyökuvioitten... Alkaa tuntua siltä ettei näillä blogeilla ole enää mitään annettavaa kun pitää tommosiin sortua.
Mä niin tunsin sun sivalluksen - tiesin ketä tarkoitat ;D) Vai on se Indiedays-kuvio nykyään semmoinen... täytyypä ottaa selvää. Pihla-ikkunat ovat "oma mokani" ja ne saan kyllä pois. Täytyy varmaan tehdä joulusiivo... ;)
Hih, mutta jos lohduttaa, niin sivallukseni oli tarkoitus viuhua aika monen muunkin korvissa. :P
Mutta tosiaan, jos blogi on tosi viimeisen päälle kaunis, niin onhan ne mainokset karmea näky. Sitten taas ne blogit, joiden ulkoasu ei ole muutenkaan mitenkään viimeistelty, niin kyllähän ne mainokset niihin uppoaa ihan helposti.
Minäkin mietin eroamista pitkään, ja itse sain viimeisen kimmokkeen kaiman blogista.
http://kaukanaespoosta.blogspot.fi/2013/08/bloggaria-kusetetaan-mukayhteisossa.html
Ajan ilmiö, joka tulee takuulla kasvamaan vielä paljon. Elleivät lukijat sitten ala äänestää jaloillaan, mitä epäilen vahvasti.
Hyvä Susanna !
Joo! Just oikeenlaista blogiyhteistyötä! :-D
Tässä sen näkee, miten eri tavoin mainos puree - pakko oli käydä katsomassa MITEN HIRVEE se voikukkapelto-blogi sitten mainoksineen on! Mutta oli tainnut siivous jo alkaa?
Onneksi minulle ei ole niitä tuotepyyntöjä sadellut kauheasti. Muutama vain on arvontapalkintoa pyytänyt ja kaikille olen antanut.
No ei se mikään HIRVEÄ olekaan. :D
Mutta ero aiempaan on huomattava.
Sussun blogi on muutenkin hyvin mielenkiintoinen. Siinä on nainen, joka ei pelkää sanoa.
Hankalaahan tämä on tasapainoilla mainosmaailmassa, kun niitä mainoksia sekä inhoaa että itse joutuu tekemään, jotta pysyisi hengissä.
:)
Minusta siinä ei ole mitään ongelmaa kertoa tavarasta tai asiasta joka on omasta mielestä todella hyvä ja haluaa myös muiden hyötyvän sen kivan asian löytämisestä.
Tavaraa on maailmassa niin älyttömän paljon että kalliiksi tulee jos sieltä joukosta pitää seuloa juuri ne oikeat tuotteet. Jos siis seuraan vaikka sisustusblogia jossa sivun ylläpitäjällä on kiva tyyli ja hän sitten mainostaa omaan tyyliinsä sopivaa tuotetta ja perustelee mikä siinä tuotteessa on hyvää, otan sen vain oikein mainiona vinkkinä.
Minusta kannattaa tehdä ero kahdenlaisille mainoskirjoituksille, niille joita mainostetaan ihan vain siksi että tavara on tullut ilmaiseksi vaikka siinä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä ja vastaava löytyy muiltakin merkeiltä ja niille joissa puhutaan tuotteesta joka on oikeasti katsottu ihanaksi ja toimivaksi ja vilpittömästi haluaa vinkata asiasta josta on innostunut.
Eli jos joku sinulle lapikkaita tarjoaa niin ota ihmeessä tarjous vastaan ja kirjoita niistä täällä blogissakin! Mitä enemmän hyvistä/kestävistä asioista ja tuotteista kerrotaan, sen enemmän tuottajatkin panostavat laatuun kun huonompia ei enää osteta.
Mitä loppujen lopuksi onkaan mainostus kuin sitä että kertoo hyvästä asiasta olipa se asia mitä tahansa. Jonkun ihmisenkin kehuminen on tavallaan mainostusta tätä ihmistä kohtaan mutta se katsotaan vain positiiviseksi asiaksi. Ei mainos minusta lähtökohtaisesti ola ollenkaan aina paha asia.
..Nimimerkillä lähden tästä kohta k-markettiin ostamaan useamman kilon tomaatteja marsuille koska huomasin tarjouslehdestä että ne maksavat siellä vain euron kilo ;)
Minä olen mainostajille siitä huono blogien lukija, että en koskaan edes huomaa mainoksia. Niitä siis minun puolestani saa olla blogissa ihan rauhassa, sillä jotenkin silmäni sivuuttavat ne täydellisesti. Sen sijaan tekstien tuote-esittelyt ärsyttävät. En lue blogeja tavaroitten takia, vaan kiinnostavien asioiden. En koskaan ole osallistunut mihinkään arvontaan ja tuskin koskaan osallistunkaan, en vaan harrasta sellaisia muutenkaan, en ole lotonnutkaan elämässäni :) Olen lopettanut tuote-esittelyjen takia muutamankin blogin lukemisen (esim. sen tuotejoulukalenteriblogin) Ostan ruuan lisäksi niin vähän muutenkaan mitään tavaraa, että olen hyvin huono mainostamisen kohde. Koitan vimmaisesti miettiä, olenko noiden useiden bloginlukuvuosien aikana koskaan ostanut mitään blogin innoittamana... Ei kerta kaikkiaan tule mieleen mitään. Jaa, ei sentään: parin puutarhablogin innoittamana olen ostanut joitain kasveja puutarhaan, mutta kylläkin ihan naapurikasvihuoneelta, joten nekään ostot eivät ole mitään varsinaista mainostajaa kannattaneet (eikä niitä kasvejakaan siinä mielessä blogeissa esitelty)
Tottakai otan lapikkaat heti, kun ne minulle tyrkytetään. Taisin tuossa todetakin, että minun periaatteeni joustavat kyllä, jos tarpeeksi hyvä tarjous tulee vastaan.
Toivon, että kirjoitustani ei lueta väärin, mainostamisen vastaisena tai blogiyhteistyötä paheksuvana. Sitä se nimittäin ei ollut.
Minä olen oppinut olemaan näkemättä Facebookin oikean laidan mainoksia. Sillä lailla sitä ihminen oppii. Kun luen sisustuslehtiä, osaan asiaa yhtään ajattelematta sivuuttaa mainokset ja keskittyä asiasisältöihin. Kun blogien mainokset koko ajan vaan lisääntyvät, alan todennäköisesti oppia ohittamaan nekin yhtä luontevasti. Tässä vaiheessa ne häiritsevät minua. Todennäköisesti kahden vuoden kuluttua ei tulisi mieleenikään harmitella niitä. :)
Hienoa pohdintaa - itsellä ei onneksi ole vaivaksi asti vielä näitä yhteistyötarjousten tekijöitä ollut - pariin olen lähtenyt mukaan, kun olen halunnut testata tuotteen, jonka olisin saattanut ostaakin. Ja olen siitä rehellisen mielipiteeni kirjoittanut. Enkä ole lähtenyt minnekään yhteistyöverkostoihin myymään bannereita sun muita - mä tykkään, että blogin ulkonäkö on mun omissa näpeissäni;) Enkä haluaisi myöskään mainostaa tuotteita, joita en tunne tai arvosta. Ilmaiseksi toki mainostan - eli jos jostain itse ostamastani tuotteesta tykkään, kerron siitä muillekin. Jaettu ilo on paras ilo - eikä maksa mitään.
Arvontavoittoni olen kyllä itse hankkinut ja ostanut - ei tulisi mieleenkään mennä keneltäkään pyytämään.
Muut saavat minusta tehdä mitä tekevät - lukijansa löytävät myös mainoksia täynnä olevat blogit. Itse skippaan lukulistaltani sellaiset blogit, joissa se mainostaminen syö koko blogin muun sisällön. Mutta ymmärrän myös hyvin heitä, jotka bloggaamisella elantonsa hankkivat - heitäkin kun Suomessakin on. Silloin bloggaaminen on kovaa työtä.
Ja juu - kyllä olisivat lapikkaat minullekin kelvanneet:)
Mainonta ei tosiaankaan ole saatanasta. Ilman mainontaa ei olisi Susannan Työhuonettakaan. :)
Tuo on aivan totta. Bloggaaminen voi olla kovaa työtä. Arvatteko, kauanko minulta meni tämän tekstin kirjoittamiseen, kuvituksen loihtimiseen ja vielä näihin kaikkiin kommentteihin vastaamiseen? Melkein koko päivä. :) Ja voi että minä nautin. Ei siinä ole mitään pahaa, että joku tienaa blogillaan. Lähinnä minä tässä postauksessani halusin tuoda esiin sitä ristiriitaa mikä minussa velloo blogien lukemisen ja yrittämisen aallokoissa.
Täytyy sanoa että oli hyvä postaus ja mun kohdalla ajankohtainen koska mullekin on ekaa kertaa alkanut yhteistyöjuttuja satelemaan.
Mä olen tähän asti aatellu etten myöskään tykkää blogimainonnasta. Enkä tykkää edelleenkään jos blogi on pelkkää mainontaa.
Mutta mä olen myös oppinut se että se on nykyaikaa ja suurimmalla osalla mainonta pysyy hyvän maun rajoissa.
Mä itse olen aina jatkuvasti mainostanut muita saamatta itse siitä mitään. Ihan vaan siksi että tykkään. Suaki oon monesti mainostanut. Viime aikoina oon alkanu miettimään että miksi en voisi myös saada siitä jotain välillä. En mä siltikään mainosta mitään mistä en oikeesti tykkää, ja haluan pitää blogini sellaisena kuin nyt.
Oon myös alkanut miettimään että miksi ihmisiä ärsyttää mainos tai kaksi blogissa. Mä en edes huomaa niitä enää koska niitä on kaikilla ja todella ymmärrän että ihmiset haluaa blogillaan jotain ansaita, kyllähän sen kirjoittaminen on iso työ!
Ja mulle ainakin ne saappaat kelpaisi ilmaiseksi kun muutenki ne haluaisin. Mitä pahaa olisi niitä sillon mainostaa?
Tosin mulle ei oo niitä tarjottu.... enkä muuten minäkään ole alentunut kerjäämiseen vaikkakin pariin otteeseen olen harkinnut kerjääväni esim uulalta koska heistä kirjoitan jatkuvasti ilmaiseksi. Tässä kohtaa olisin jo ansainnutkin heiltä pienen alen tms...?
Eli sekin asia voi vielä muuttua. Tosin voisin pyytää kauniisti, en alkaisi ruinaamaan.. Tässä maailmassa saa sitä enemmän mitä enemmän yrittää.
Eikä muuten sun blogia pilaisi pari saapasmainosta... paremminki oot ansainnu ne saappaat!
Minäkin olen nämä kaikki vuodet mainostanut vaikka mitä. Heti tulee mieleen Playmobilin lisäksi Uula, Sateenkaarivärit, iZettle, FitFarm, Showhat... ja monet pienet käsityöyrittäjät tietenkin. Vaan eipä ole tätä ennen käynyt mielessäkään, että voisin vihjata alennuksia tai tuotelahjoituksia noilta siitä hyvästä. Uskon, että jatkan samalla linjalla, ja kehun sitä, joka kehut ansaitsee. Miksi minun pitäisi hyötyä siitä? En oikein keksi mitään kauhean painavaa syytä. Yhtälailla kuin minä ilahdun siitä, että joku kehaisee riepujani, voin minäkin tuoda jollekin toiselle samanlaisen ilon kehumalla hyväksihavaitsemaani tuotetta ilman, että minun pitää hyötyä sanoistani mitenkään.
Mutta kuten sanottua, totta hitossa ottaisin ne lapikkaat ilmaiseksi. En minä ketään jaksa paheksua sellaisesta. Jokaisella on omat rajat, omat tapansa kirjoittaa blogia, ja jokainen voi itse valita kenen blogia lukee ja minkä verran mainoksia jaksaa katsella.
Minä tässä vaan pohdiskelen "ääneen", mitkä ovat minun omat rajani.
Minusta tuntuu, että tämä postaus kommentteineen alkaa olla jo aika mahtavaa mainosta niille huopalapikkaille. :D
Olen aina yhtä ihastunut tapaasi ottaa kantaa asioihin ja varsinkin kun sanot ne yhtään kiertelemättä :) Yhteistyö - hommeli on pistänyt minullakin silmääni ja muutamia blogeja olen valitettavasti sen takia jättänyt vähän vähemmälle mielenkiinnolle: tuntuu, että joka toinen postaus vähintään on yhteistyö-postaus, jossa on tuotepakettia saatu ja sitä kehuttu ja tästä KLIKS KLIKS ostoksille nyt hopihopi. Uh. En tiedä, mutta jotenkin välillä tuntuu että niiden blogien alkuperäinen ihastuttavuus on murjoutunut mainostamisen alle. Tokihan hienoilla arvonnoilla saadaan lisää näkyvyyttä ja lukijoita, mutta missä siellä jatkuvan mainostamisen ja arpomisen alla onkaan se blogin oma juttu..Silloin tällöin joku blogiyhteistyö ei syö alkuperäistarkoitustaan - ainakaan miun mielestä :)
Pyyteetön mainostaminen onkin sitten ihan eri juttu! Noita sinun riepuja kehun ihan mielelläni ja olen kehunutkin - ihan vain koska ne on niin hyviä ja ihania. Kun ne on niin miksipä en sitä muillekin kertoisi? Sama koskee kaikkea muutakin minkä olen hyväksi todennut :) Toivottavasti löydät sopivan ratkaisun ristiriitaisiin tunteisiin!
Erinomainen kirjoitus, taas. Lievää kateutta linee täälläkin päin, hihhih, kyllä minäkin sellaiset lapikkaat huolisin. Eipä ole blogiyhteistyökuvioita näkynyt. Mutta enpä kyllä ihan helposti sellaiseen lähtisikään. Vähänkö näyttäisi kummalliselta jos alkaisin kehua jotain tuotteita, kun en ole sellaista ikinä ennenkään tehnyt. Kiitos muuten sinun blogillesi, täältä on tosi paljon liikennettä meille päin! :)
Jokin adblock-ohjelma koneelle, niin ei näy mainokset! Minua ärsytti suunnattomasti aiemmin kaikki isot mainobannerit ja vilkkuvat mainokset, kunnes joku vinkkasi minulle tuollaisesta ohjelmasta. Ihanaa.
Tuote-esittelyt lahjuksina saaduista tuotteista... niistä olen vähän kahta mieltä. Kuten joku tuolla aiemmin jo sanoi, sellaiset tuotteet jotka ihan selvästi liittyvät blogin aiempaan maailmaan ovat ihan ok, mutta jos väkisin väännetään jostain juttua... ei pure. Enemmnkin etoo, ja saa kaikkoamaan blogista nopeasti. Ja niitähän riittää.
Tulikohan tähän nyt päätä tai häntää, kun koko ajan mut keskeytetään kun kirjoitan. Huohhoijaa.
Voi että... kolme tuntia ja mielipiteeni on taas toinen. En sittenkään taida alkaa pyytää alennuksia. Tuntuisi vaikealta, ja sitäpaitsi kun itsekin ilahdun muiden kehuessa pyyteettömästi riepujani, miksi en soisi samaa jollekin toiselle yrittäjälle? :)
:D Huhuuu? Lapikasihmiset?
Kuinka sopivaa: juuri ilmaantui lukulistani yläpäähän samaan aiheeseen liittyvä postaus sieltä toisesta näkökulmasta:
http://tee-se-itse-sisustusideat.blogspot.fi/
Luulen, että olen löytänyt jo. :) Jatkan samalla linjalla kuin tähänkin asti. Ja jos joku joskus tarjoaa hienoa tuotetta blogiyhteistyön nimessä, niin sitten on taas aika tarkastella uudelleen niitä omia rajojani ja ajatuksiani.
Tämä on ollut hirmuisen hyvää keskustelua tänään.
On vissiin alettava tutustua adblockeihin... toisaalta olisi kamalaa jos omia mainoksiani blokattaisiin, joten ehkä opettelen vaan sietämään niitä hammastahnoja ja lasiastioita ja ripisvärejä, jotka ponnahetlevat aamuisiin blogihetkiini. :D
Pakko kai tähän on sananen laittaa :D meinaan nämä lapikkaat sen teki! muutama blogi, joista en olisi uskonut, on nämä lapikkaat saanut.. hiukka meni maku heihin. Miksikö, en osaa sanoa! kyllähän ne on hienoa suomalaista käsityötä ja aivan oikeille mahtaville bloggaajille mennyt, mutta.. niin mutta. Kakspiippuinen juttu! Sinä olisit huopalapikkaat ansainnut :D ja minä melkein ostin ne, mut ei ei.. enään ei tee mieli :D Tessa
Ihan oikeasti minä varmaan tuntisin itseni ihan joulutontuksi kippurakärkihuopikkaissa. Nytkin kun laitan jalkaani harmaat talvisaappaani ja päälleni punaisen villakangastakin, muutun heti tontuksi. Onneksi en pysty ostamaan niitä lapikkaita ja joudu toteamaan sen jälkeen, että ne tekivät minusta tontun. :D
Voi Susanna :) Jotkuthan kinuaa niitä alennuksia ihan vastikkeetakin, tiedän monta ihmistä jotka ovat tosi hyviä tinkaamaan. Me kysytään aina kohteliaasti, ei mitenkään agressiivisesti tingata.
Tuo on kyllä totta. Olen minä kanssa melkoinen, kun tästäkin teen itselleni ongelman. :D
Hyvin toimii tää "blogiyhteistyö", kun sun blogista tullaan katsomaan, miten hirvee blogi mulla on. Hahaaa... sain tästä hyvät naurut ;D
Mutta joo, siivosin saman tien ja heitin sivupalkin Pihlat hittoon :) Mietin vielä, mitä teen Indiedaysin suhteen...
Vertaisin blogia mainosten kanssa tai ilman siihen, ottaisinko vähäisen vapaa-aikani viihdykkeeksi ei-kiinnostavan mainoskirjeen vaiko hyvän romaanin!!!
Tosin on sanottava, että itsekin kokeilin, ihan ammatillisen mielenkiinnon vuoksi markkinointiin, affiliate-mainostajaa Trade Doubleria, huhhuh sanon minä ja poistuin vähin äänin.
Voi ei, hulvatonta, anteeksi! :D
Tämän kirjoituksen ansiosta/syystä jo kaksi on lähtenyt sieltä ID:stä pois... alan tosissani pelätä, että kohta saan syytteen kansanryhmää vastaan kiihottamisesta. :P
Mun lukulistalta on pudonnu monta blogia just sen takia et tosi usein postaukset on näitä mainospostauksia. Monesti ne mainostetut kamat ei kiinnosta tai muuten vaan on ruvennu ärsyttään se tyrkyttäminen. On myös melko läpinäkyvää että bloggaaja ei ole koskaan sanallakaan maininnut Kalevala Koruista, kuplajuomalaitteista tai Marimekon tuotteista, mutta sitten kun hän on tuotteen saanut niin käy ilmi tekstistä, että oikeasti hän on rakastanut näitä tuotteita koko elämänsä ja harkinnut juuri tämän tuotteen hankkimista jo pitkään. No varmasti :D Ymmärrän että sapettaa sellaista joka esim. säästää pitkään matkaan tai vaikka siihen kuplavesikoneeseen tai silmien laserleikkaukseen, ja sitten lukee blogista et hei ihkuu posti toi mulle tän/joku sponsoroi mulle reissun/leikkauksen.Tuotelahja on korvaus mainoksesta, ymmärrän sen, mutta tosi on että väkisinkin blogikirjoituksia alkaa lukemaan eri kulmasta. Arctipsin kengät on ihania, ostin veronpalautuksilla ne matalavartiset itselleni, ja toivon että joku taho ymmärtää sulle ne lahjoittaa! Minkä väriset muuten tahtosit? Kertulle rutistukset :)
Haha, parasta, on siis olemassa joku muukin, joka tykkää lukea mainoksia samasta syystä kuin minä! On ihanaa katsella kuvia kauniista tavaroista - ja todeta sitten, että onneksi mun ei tarvitse ostaa niitä!
JohannaH
Laserleikkauksia?! Ihanko todella joku on saanut silmien laserleikkauksen blogiyhteistyönä? Olen aivan hämmentynyt.
Heh, sille ihmiselle olisi varmaan todella suuri riemu, jos tarjoaisin hänelle yhtä tiskirättiä vastineeksi bloggauksesta. :D
Minulle tulisi vaikeuksia valita väriä, jos pääsisin valitsemana, sillä ne kaikki värit ovat sinistä lukuunottamatta jouluisia ja pelkään sitä tonttuefektiä, josta juttelin tuossa aiemmin. :P Siksi joutuisin ottamaan siniset, vaikka tuo sininen ei olekaan juuri minun värini. Ehkä jään vaan haaveilemaan ja toivon, että ensi talveksi tulee turkooseja ja violetteja.
En olekaan kuullut Tarde Doublerista, ja tuon kommenttisi perusteella ei ilmeisesti kannata tutustuakaan. :)
Mulla oli neuleblogi muutamia vuosia sitten ja kerran kirjottelin postauksessa että voisin työkseni neuloa sukkia päivät läpeensä. Sain sähköposti joltain muotibloggarilta, miten blogiini eksynytkin, että jos teen hänelle ilmaiseksi punavalkoiset puhdasvillaiset polvisukat niin hän voi niistä postauksen kirjottaa ja mainostaa minua :D No en tehnyt :P Teija
Kyllä, kahdessa muotiblogissa on tullut vastaan, sivubannerissa on mainos että noin 4 tonnia molempien silmien fiksaus, eli on aika arvokkaasta blogiyhteistyöstä kyse. Siinä on muutamasta postauksesta hyvä palkka kyllä :) No, suodaan se heille, tuskin tuollaisesta kukaan kieltäytyisi.
No ihan varmasti sun rätti kelpais, pitäähän se pöytä jokatapauksessa jollain pyyhkiä, miksei siis mahdollisimman nätisti ;)
Mä ostin mustat kengät, tylsät mutta kun oon melkonen sotkurotta niin...Tekis kyllä mieli punasia pitkävartisia, ne ois jotenkin perus-. Valkosetkin ois ihanat...ja miksei keltasetkin :D Toivotaan että verottaja muistaa ensi syksynä taas jotenkin positiivisesti :) t. Teija ( edellinen lähti niin kiirellä että nimi unohtu)
Huh, aikamoinen palkka tosiaan, mutta toki suomme sen hänelle. :)
Ja voin kyllä kuvitella, miltä tuntuu lukea tuollaista sellaisen silmin, joka yrittää sitä neljäätonnia säästämällä saada kasaan.
Mustat olisivat järkevimmät lapikkaat. Vaikka villa likaa hylkiikin, niin aina niihin jotain sotkua kuitenkin tulee. Minun perushuopikkaani ovat harmaat ja silti niissä näkyy likatahroja.
Minä pelkään, että ensi vuonna on se eka kerta, että en saakaan veroja takaisinpäin. Tuntuu tulevan Susannan Työhuoneen paras vuosi ja siihenhän en ollut osannut ennakkoveroja maksaessani varautua... kulps.
:P
Minä tiedän yhden blogin, jossa kirjoittaja sai yhteistyöstä palkkioksi laserleikkauksen. Melkoista meininkiä siis.
Minä taannoin mietiskelin myös noita mainosjuttuja, kun sain myös tarjouksen siitä isosta mainosbannerista blogini otsalautaan. Minä tulin siihen tuloksen, että todennäköisesti siitä olisi enemmän kiusaa ja haittaa kuin iloa ja kiitin lopulta kauniisti yhteydenotosta. Jos olisi esim. pienyrittäjä ja yrittäisin kerätä lisää lukijoita ja asiakkaita blogilleni, yhteisöstä olisi saattanut olla hyötyäkin.
Niin ja blogiyhteistyöstä... Minä olen saanut blogiyhtestyönä ihan valtavan hienon, vanhan silitysraudan, joka ilahdutti paljon enemmän kuin Iittalan astiasto ilmaiseksi saatuna. Ihan siksi, että antaja halusi ilahduttaa ja hänellä sattui olemaan ylimääräinen. :) Nuo kaupalliset lahjoitukset sitten tosiaan olisivat varmaan hyvää haarukointia moraalin hinnasta. Luultavasti minäkään en kykenisi niistä lapikkaista sentään kieltäytymään. Tosin minun blogini kokoluokassa ei taida olla pelkoa moisesta moraalin koettelemisesta. ;)
Ihanaa lapikashypetystä täällä! Mä viime talvena törmäsin Esplanadilla turistikaupassa näihin lapikkaaisiin ja ihastuin. :) Hinta hieman kirpaiseva! Mutta hei, kaikki lapikasintoilijat täällä, Sussu sais lapikkaat ku vinkattas tää keskustelu nuille Arctips tyypeille. En tiedä sit mitä ne tälläisistä wannahave lapikastyypeistä tykkää. Halutaan, mut ei oo rahareikää. Mä oon omassa blogissani päättäny ihan olla mainostamatta, jotenkin teennäistä tuo mainospostaus juttu. Tänä vuonna tippinu monta blogia mun lukulistalta, osa just sen vuoksi, että liian tuhlauskeskeistä. Sisustusblogit ois ihania, jos niissä ois välillä sitä realismiaki. Kaikki aina vaan tuntuu onnistuvan ja kaikkeen on rahaa.
Hauska yhteensattuma tosiaan. ;) Lisäänpä keskusteluun omankin mielipiteeni.
Tärkeintä on varmaan se, että valitsee oman linjan, jota sitten vetää. Sain myös kutsun siihen blogiyhteisöön, josta täälläkin on puhuttu. Mietin asiaa silloin ja tulin siihen tulokseen, etteivät suurten, ei niin ettisesti tuotteitaan valmistavien vaateketjujen mainokset sovi blogini tyyliin. Jos mainostettavat tuotteet liittyvät blogin aihepiiriin ja tyyliin, niin mielestäni ok. Tuotteista voi kertoa myös juuri omien kokemustensa kautta, kun on niitä käyttänyt ja niistä pitänyt. Mainokset eivät mielestäni saa vallata koko blogia, ettei se alkuperäinen idea, ulkoasu ja tyyli katoa.
Blogimaailmassa mainostamisen suhteen ei taida olla vielä selkeitä sääntöjä, jokaisen blogaajan pitää luoda ne itse. Pääasia että on tehnyt omat rajat itselleen selviksi ja pitää niistä kiinni, silloin ei voi mennä vikaan. :)
Tosiaan hauska yhteensattuma! Oli tosi ilahduttavaa, että ihan samaan syssyyn tämän kanssa tulee tuo sinun postauksesi. Kun eihän tämä ole niin mustavalkoinen asia ollenkaan, joten on oikein avaratavaa lukea myös toisenlaisia ajatuksia bloggailusta ja sen päämääristä.
Oletko muuten tietoinen, että kun tuota sinun profiiliasi klikkaa, tulee ilmoitus:
"Profiilia ei saatavilla. Pyytämääsi Blogger-profiilia ei voida näyttää. Monet Blogger-käyttäjät eivät toistaiseksi näytä profiilejaan julkisesti. Jos olet Blogger-käyttäjä, suosittelemme lisäämään profiiliisi käyttöoikeuden."
Mitkä ihmeen lapikkaat? Kyllä huomaa, etten ole ehtinyt blogeja lukea reiluun vuoteen :) Mutta sinun blogisi yritän tulla lukemaan lähes joka päivä ;)
Olen miettinyt aivan samaa blogiyhteistyöstä. Miksi joillekin bloggaajille tarjotaan vaikka mitä, vaikka heidän bloginsa on selvästi huonompi kuin moni muu blogi? Monen blogin kielikin on huonoa ja postaukset teennäisiä. Kyllä blogit jakaantuvat nykyään selkeästi mainostusblogeihin ja niihin "vanhanaikaisiin" blogeihin. Kaikkein harmittavinta on juuri se, kun hyvät blogit muuttuvat mainostamiseksi. Suuret mainoskuvat ennen banneria ovat todella rumia.
Jaaha, poika heräsi, joten tähän loppui analysointini, josta tuli muutenkin surkea...
Voin sanoa, etten ainakaan minä kokenut siitä yhteistyöstä mitään hyötyä saaneeni. Ihan aluksi sitä kautta tuli aika mukavasti kävijöitä blogiini, sitten virta loppui kokonaan. Ehkä oma blogini ei ollut sitä, mitä portaalin lukijat haluavat lukea, tai sitten siellä vaan on liikaa blogeja, eikä kukaan pääse erottumaan massasta. Varsinaista haittaakaan en siihen kuulumisesta nähnyt kärsineeni, kun pääsin mukaan jo silloin, kun mainoksia ei ollut vielä pakko ottaa.
Tuollainen silitysrautablogiyhteistyö kuulostaa oikein kivalta!
Luulen, että jos minun blogini lukijoistakin kaikki ottaisivat mielellään ilmaiset lapikkaat, mutta kenelläkään ei ole varaa maksaa niistä, niin töysäläisten ei taitaisi kannattaa uhrata lapikasparia minulle markkinointimielessä! :D
Lapikkaita on tosiaan saanut näköjään "joka toinen" bloggari, kelpaishan ne mullekin, ei siinä. Yllätyin kyllä kovasti, kun eräässä suosikkiblogissani oli muistaakseni ekaa kertaa ikinä mainontaa, yllättävä linjanveto, mutta kaipa ne kengät sitten vaan on niin himottavat. Se minkä mainonnalla menettää, ovat lukijat. Nimeltä ei viitsi nyt tylyttää, mutta kyllä ne blogit, joiden jokainen postaus on alekoodi tai jonkun saadun tuotteen tai palvelun kökösti kirjoitettu ylistyspuhe muka blogitekstinä, jäävät lukematta, eikä niissä teksteissä ole juuri kommenttejakaan, eli ilmeisesti tavaralahjat ovat vuorovaikutteisuutta tärkeämpiä. (En pidä vuorovaikutuksena sitä, että joukolla ylistetään jotakin tavaraa) Sivujen reunoisssa rullaavat mainos-mainokset eivät niinkään häiritse, vaan nimenomaa tuo "tuotesijoittelu".
Minä en ole koskaan saanut yhtään yhteistyöpyyntöä, enkä varmasti saakaan, blogi on mulle hobby, ja jotta se olisi toosi hyvä, siihen pitäisi panostaa paljon nykyistä enemmän. Mut nyt tähän keskusteluun tarvittaisiin joku, joka on saanut ne lapikkaat tai jotain muuta hiuslakkaa tyyriimpää blogiyhteistyönä. Miltä tämä keskustelu tuntuu, millainen oli päätös lähteä yhteistyöhön mukaan, jne?
Chilessä ei taida olla tarvetta lapikkaille? Vai olisiko sittenkin... huopahan on mainio materiaali kesät ja talvet, ja eikös ne teidän talvet kuitenkin ole kalseita. :)
Hyvään alkuunhan analyysisi pääsi sentään ennen pojan väliintuloa. Ehkä se, että huonot blogitkin saavat tuotteita, johtuu juuri siitä, että he osaavat kerjätä niitä? Siis ehkä. Mistä minä nyt taas mitään tietäisin.
Voi että Susanna mikä postaus, mahtavaa! Mun on ihan pakko (muiden mukana) tulla kommentoimaan, varsinkin kun linkkasit mun joulukalenteriin :)
Voin rehellisesti sanoa, että mulle tulee yhteistyöehdotuksia aika paljon. Mutta kun homman nimi on se, etten halua lähteä sellaiseen mukaan, mikä ei sovi itselleni tai blogiini ja mulla on aika tiukat kriteerit. On kaiken maailman ostohyvityssysteemit, Pampersin vaipat ja kaikki muut mahdolliset :D Pahinta on sisustusyhteistyöehdotukset, meillä ei vaan kertakaikkiaan tarvita uutta tavaraa, enkä usko kovinkaan monen muunkaan Suomessa asuvan tarvitsevan esim. joka joulu uusia tuikkukippoja. Mua oikeastaan kuvottaa se miten juuri jouluna ostetaan vaan ostamisen takia. Sen vuoksi kysyinkin sulta kiinnostusta yhteistyöhön, että jos pystyisi vähän vaikuttamaan siihen, että ihmiset ostaisivat edes jotain järkevää ns. käyttötavaraa, kuten tiskirättejä. Ja myös ajatuksena oli "mainostaa" kotimaisuutta, pienyrittäjyyttä, naisyrittäjyyttä ja käsityötä. Eli ainakin mun blogin yhteistyökuviossa on aina takana myös arvoja, arvostusta ja jonkun verran jopa yhteiskunnallisia ajatuksiakin. Mutta kyllä mullekin ne lapikkaat kelpaisi!
Kiitos Susanna ihanasta ja rehellisestä blogista, kauniista lempirievuista ja siitä, että lähdit mun joulukalenteriin mukaan <3
Täytyy lisätä että vaikka saisinkin pari yhteistyöjuttua niin en mä silti lopeta sitä spontaania mainostamista!
Suakin mainostan edelleen oikein mielelläni palkkana pelkkä hyvä mieli.:)
Ainoastaan isoilta firmoilta voisin pyytää maalialennusta tms. Pieniltä yrittäjiltä tms en pyytäisi ikinä vaan heitä mainostan mielelläni ihan vain siksi että tykkään ja haluan toimintaa kannattaa. :)
Mua taas vaivas se, kun yksi mun lempibloggaajistani alkoi myydä juttujaan lehteen. Lähes kaikki postaukset oli sitten sen jälkeen "osta uusin lehti, sieltä näet postauksen sisällön". Ymmärrän, että bloggarin toimeentulo on kiinni juttujen kiinnostavuudesta ja myynnistä, mutta en tiedä, mitä virkaa blogilla oli enää sen jälkeen. En ostanut lehteä, koska se on mielestäni muuten pelkkää roskaa.
Minusta on muuten hassua, etten jotenkin näe blogien tai sanomalehtien mainoksia. Olin jonkin aikaa panelistina sanomalehtimainosten arvostelijana, kunnes tajusin suodattavani mainokset uutisten tieltä. Mitä virkaa minulla oli panelistina, kun en kerran ikinä ollut nähnytkään arvosteltavissa olevaa mainosta... :D
Toiset bloggarit muuten sanovat arvostelevansa tuotteet ihan sen mukaan, pitävätkö niistä vai eivät. Olen ehkä ollut naivi ja uskonut.
Eevi
Saattaa olla, että se sinun nimeltämainitsematon blogisi on juuri se sama, jossa minun kateusrajani ylittyi. Tekstikin oli nolosti kopsattu lähes suoraan lapikasvalmistajan sivulta villasukkatietämyksineen kaikkineen. Yrittäisi edes kirjoittaa omaa kokemustaan jalkineista, niin olisi mukavampi lukea.
Olisi tosiaan kiva saada toisenlainenkin näkemys mukaan tähän keskusteluun, sillä meillä tuntuu nyt olevan aikalailla yhteneväinen kanta blogimainontaan. Olisi ihan mukavaa, että tänne tulisi kommentoimaan joku silmäleikkauksen saanut tai lapikkaiden onnellinen omistaja. Mutta taitavat lukea ihan muita blogeja ne ihmiset. :(
Nousevan Myrskyn Liisa mainitsi omassa kirjoituksessaan tänään näin:
"Nyt, kun suurempi ja suurempi joukko blogeja on ottanut mainonnan kehiin, ei ole enää mikään coolin blogin merkki se, että saa isot mainokset blogiinsa. Ajattelin ehkä itse aiemmin niin, että mainokset toisivat jollakin lailla lisäarvoa blogiin. Ajattelin, että ehkä mainosten avulla blogini olisi jotenkin "parempi". "
Olen itse ehkä sortunut vähän samansorttiseen ajatteluun, kun huomasin, miten tietyt bloggaajat lukevat vain tiettyjen bloggaajien blogeja ja sitten tapaavat toisiaan tiettyjen bloggaajien tapaamisissa. Tunsin olevani jotenkin kakkosluokan bloggaaja sen takia, etten saa kutsuja juhliin enkä hienoja tuotekasseja. Sitten muistin, että pienten blogipiirien juhlat ja isot blogigaalat olisivat kuolettavan pelottavia minulle, ja jos minut kutsuttaisiin, en kuitenkaan lähtisi. Onnea on olla kakkosluokan bloggaaja. :)
Oijoi, ihanaa, että tulit kommentoimaan! Olet harvinainen tässä porukassa, sillä me muut emme saa niitä yhteistyöehdotuksia. Tuon tiedon jälkeen olen oikein erityisen otettu siitä, että pyysit riepuani kalenteriisi, vaikka se oli kyllä hyvä homma minusta jo alun alkaenkin. Ja niitä tilauksiakin tuli ihan mukavasti postaukseksi ansiosta. Eli toimi hyvin ainakin minun suuntaani. Kiitos kovasti! ❤
Juu, se mainistemasi blogin muutos on minustakin ollut tosi ikävä asia lukijan kannalta. Monesti olisin ollut kiinnostunut tutustumaan, miten joku hänen ihana ideansa on toteutettu, mutta en vaan halua ostaa sitä sontalehteä.
Toisaalta ymmärrän oikein hyvin, että hänellä ei ole oikein muuta vaihtoehtoa kuin blogata nykyisin vain vihjeitä.
Koska kyseinen blogi on ihan oikeasti ollut pitkään ihan blogimaailman kirkkainta kärkeä, en ole osannut lakata sitä lukemastakaan, vaikka se ei ole antanut minulle mitään iloa eikä ihastusta enää pitkään aikaan. Vakioreaktioni on nykyisin "huokaus, taasko tätä". Se on surullista.
Toivon, että sitten, kun minulta joskus loppuvat aiheet tai aika kunnollisen blogisisällön tuottamiseen, minä ymmärtäisin lopettaa bloggaamisen kokonaan.
Minulle muuten kävi myös noin, kun olin Avotakan mainosasioiden lukijatutkimuksessa! Se oli huimaa, kun vastaisn niihin kysymyksiin, enkä ollut nähnyt yhtäkään kysyttyä mainosta, vaikka olin lukenut lehden kannesta kanteen moneen kertaan. :D
Mun tilastot sanoivat, että täällä on jotain säpinää. :D
En kyllä tiedä, miten oikeasti suhtautuisin, jos joku ryhtyisi tuuppaamaan sähköpostin täyteen lapikkaita ja suomalaista design-kamaa. Saattaisi pyhät valat mainostamattomuudesta unohtua äkkiäkin. On hyvä vannoa, kun ei ole tarvinnut miettiä.
Pari vuotta sitten (minulla oli ainakin 70 lukijaa) ilmoitin halukkuuteni blogiyhteistyöhön Avantin kanssa, jos saisin pikkukaivurin käyttööni pariksi viikoksi. Eivät ole ottaneet vieläkään yhteyttä. Mokomat.
Joo ei nämä asiat ole tosiaankaan mustavalkoisia. :)
Eikä mainostaminen, arvonnat ja tuotenäytteiden antaminen varmastikaan ole ainoita tapoja tehdä blogiyhteistyötä. Omalta osaltani ollut mukavaa saada tavata blogin kautta uusia samanhenkisiä ihmisiä, joita yhdistää kiinnostus samoihin asioihin ja teen mielelläni yhteistyötä ihmisten kanssa, jotka ovat innostuneet samoista asioista. Heiltä voi oppia paljon ja heille voi olla annettavaa omasta osaamisestaan.
Yhteistyö voi olla muutakin, vaikka nuo edellä mainitut tavat ovatkin niitä yleisimpiä. Esim. voisin vaikka mielelläni mennä esittelemään messuille päiväksi tai pariksi käyttämiäni tuotteita niitä myyvän yrityksen palkkaamana. Jollekin toiselle yritykselle voisin sivutyönäni tehdä jotain muuta. Tapaisin näissä tapahtumissa uusia ihmisiä ja verkostoituisin taas heidän kanssaan. Sitä kautta voisin saada uusia tilaisuuksia ja työtarjouksia. Tietysti niin, että nämä yritykset ja heidän tuotteensa liittyisivät jollakin tavalla blogini aihepiiriin ja tukisivat toisiaan.
Olen sitä mieltä, ettei suurten yritysten ja pienten blogaajien yhteistyö oikein onnistu, koska liikutaan ihan eri tasolla ja suuruusluokassa, eikä olla tasavertaisia (liike)kumppaneita. Teen mielelläni yhteistyötä pienempien yritysten kanssa. Pienten kannattaakin liittyä yhteen, koska yhdessä ollaan enemmän. :)
Ehkä on tullut aika keksiä uusia tapoja tehdä blogiyhteistyötä?
Kiitos vinkistä, täytyypä käydä laittamassa kuntoon tuo Blogger-profiili.
Hyvät tilastot sinulla! Täällä todentotta on säpissyt tänään. :D
Juu, vannoa ei kannata. Ihan varmasti on minunkin sieluni myytävissä. Lapikasparin hinnalla. Ja voisin kuvitella, että vaikka halvemmallakin.
Hei, pitäisiköhän kokeilla tuota kaivurijuttua! Meillä voisi olla käyttöä ensi kesänä. Tai keksin kyllä ainakin vaikka mitä, jos kaivuri ilmaantuu paikalle! :D
Heh, kaikki tunnumme tietävä blogin :) pettymys iski minuunkin sieltä.. tosin sopii hänelle ja eihän tuo nyt niin paha ollu.. tai oli... ei ihan heti ole paluuta vanhaan hienoo blogiin. Tessa
Ja tämä blogi mistä puhe, on totisesti ollut kärki porukkaa, mutta minulta valitettavasti jäänyt kokonaan. Meni maku. Tessa
Juuri tätä vähän kaipasinkin tähän keskusteluun mukaan. Uutta, virkistävää näkemystä! Tiedän olevani to-del-la vanhanaikainen monessa asiassa ja tämä blogien muuttuminen mainospaikoiksi on yksi sellainen asia, jossa vastustan kehitystä umpimielisesti kuin vanha äijänkääkkä. Tämäkin kommenttisi sai minut ajattelemaan asiaa nyt hiukan laajemmalta kannalta.
Mä oon tässä pitkin päivää seurannut tätä taas virinnyttä keskustelua ja miettinyt että jaksanko heittää lusikkani soppaan. Kun tavallaan mä oon niin kyllästynyt tähän aiheeseen, mutta toisaalta se aina kuitenkin kiinnostaa…No mutta, mennään nyt :)
Mä odottelen tässä parhaillaan, että mun irtisanoutuminen tuosta VIP Member -jutusta astuis voimaan, ja sen myötä nuo syksyn blogissa näkyneet isot taustatapettimainokset poistuisi. Kokeilin, mutta näköjään siinä meni mun raja. Saatu taloudellinen hyöty ei ollut riittävä tuohon mainosten häiritsevyyteen verrattuna. Sen sijaan sen yläbannerimainoksen aijon pitää. Saan siitä kuitenkin hieman tuloja (ja pienikin tulo on opiskelijalle iso tulo…), enkä yksinkertaisesti koe sitä niin häiritseväksi. Tämä on kai makuasia…En mä sitä siihen tietenkään ilmaiseksi ottaisi, mutta rahasta, why not?
Samoin otan edelleen ihan mielelläni vastaan blogiyhteistyöjuttuja. Toki siinäkin on selvät rajat, en ota niitä aurinkolaseja, laukkuja tai rannekoruja. Ne ei kuulu mun blogiin, enhän muutenkaan esittele jo omistamiani kenkiä ja laukkuja (no mäkin voisin kyllä tehä poikkeuksen niiden lapikkaiden kanssa ;) Mutta jos pieni lankafirma antaa mulle vyyhdin jotain aivan hurmaavaa erikoislankaa, niin toki toki otan vyyhdin! Sehän on vain ja ainoastaan semmonen win-win tilanne: Mä saan käsiini laatulankaa jota en ehkä muuten voisi taloudellisista syistä ostaa, teen langasta yleensä ohjeen, jolloin myös lukijat hyötyy ja sit ko. firma/lanka saa näkyvyyttä. Mutta et ehkä nyt paheksunutkaan just tämmöstä yhteistyötä…?
Mutta sitä vaan meinasin sanoa, että kahta asiaa mä aina mietin, kun tämä keskustelu herää: ensiksikin, musta tuntuu, että asiat otetaan välillä vähän liian vakavasti…Monissa mun lempiblogeissa on välillä paljonkin mainoksia ja yhteistyöjuttuja. Jos mua ei kiinnosta just ne, niin mä vaan sivuutan ne. Enkä tietenkään lopeta tämän blogin lukemista, jos blogissa on yhä hyvääkin sisältöä! Se nyt olisi ihan hömöä! Kyllä monissa muissakin blogeissa on välillä kuolettavan tylsiä postauksia, ihan ilman blogiyhteistyötäkin. En mä jaksa niitä juttuja lukea, mutta ei se tee koko blogista paskaa. Siis ainakaan mun mielestä. Mä vaan skippaan ne tylsät jutut.
Ja toiseksi…kyllä, valheellinen kirjoittaminen on tietenkin perseestä - jos et oikeesti tykkää siitä ankean harmaasta kylpypyyhkestä niin et vaan voi kirjoittaa, että tykkäät siitä. Mutta onko se kehuminen sitten aina niin valheellista? Koska ihan oikeasti, moniko tavara on läpeensä paska? Jos saat ilmaiseksi vaikka kahvinkeittimen joka keittää hyvää kahvia (niinkuin nyt suurin osa myynnissä olevista kahvinkeittimistä ja varsinkin niistä, jotka lähtee tällaiseen mainostamiseen), niin eikö sitä voi sanoa? Rajansa hehkuttamisella tietenkin, mutta siis…jos nyt joku tuote ajaa asiansa, niin eiköhän sen voi sanoa? Onko se valheellista? Mä ainakin innostun aina niistä mun lankavyyhdeistäni, rakastan lankaa! Eikä ainakaan kukaan näistä mun yhteistyötahoista oo toistaiseksi antanut mulle huonolaatuista materiaalia…siispä hehkutan, aiheesta. Osa kai sitten pitää sitä "valheellisena", koska "blogeista on tullut niin kaupallisia!" ja koska "toi hehkuttaa vaan koska se on lahjottu tuolla tuotteella". Se on kyllä todella harmi, jos näin ajatellaan.
No, ehkä mä oon vaan puolueellinen tässä asiassa, ja ehkä säkin nyt tarkoitat ennen kaikkea sellaista räikeää ja perusteetonta mainostamista (vaikka sekin on kyllä veteen piirretty viiva)…Se on vaan harmi, että usein kaikki blogimainostaminen/-yhteistyö tulee sit niputettua siihen samaan "tää on kaikki niin valheellista paskaa" -pakettiin. Ja kun oikeasti parhaimmillaan blogiyhteistyö avaa ovia sekä mainostajalle, blogaajalle että lukijalle. Miten tän nyt sit vois ratkaista?
(Voi luoja kun tuli pitkä viesti :D :D )
Uh, alan olla jo tooooosi väsynyt, mutta yritän vielä jotain sanoa tähän, koska ei noin pitkää tekstiä voi sivuuttakaan. ;)
Ilmeisesti luen vääriä blogeja, koska en ole koskaan törmännyt keskusteluun tästä aiheesta.
Ensinnäkin, en tuomitse blogiyhteistyötä, en halua olla kieltämässä sitä enkä todellakaan pidä sitä mitenkään maailman vakavimpana ongelmana. Näen sen hyvät puolet ja näen sen huonot puolet. Tässä postauksessa pohdiskelin omaa suhtautumistani, koska se herättää minussa voimakkaita tunteita.
Minusta on ihanaa, että teet yhteistyötä lankafirmojen kanssa. Minusta sinun serlalaatikkosi oli mainio. En yrittänyt hyökätä ketään sellaista vastaan, joka blogiyhteistyötä harrastaa. Sen kyllä totesin aika jyrkästi, että ärsyynnyn siitä, että eräät blogit ovat muuttuneet kiinnostavista ideoiden pyörremyrskyistä pelkiksi mainospaikoiksi. En myöskään ole kannustamassa ketään eroamaan mistään blogiportaaleista, vaikka sellaistakin tämän postauksen tuloksena näköjään tapahtui.
En jaksa alkaa kopioimaan tähän omaa tekstiäni, mutta uskoakseni toin aika monessakin kohtaa esiin myös blogimainonnan hyviä puolia. Ja aion niitä mahdollisuuksien mukaan myös itse käyttää hyäväkseni. :)
Ai niin, en ollut edes huomannut, että ne sinun blogisi mainokset ovat koko taustan alalla... pidän selainikkunaa niin kapeana, että mainoksesta on näkynyt vain yläosa.
Et usko Susanna, mutta juuri äsken suihkussa mietin joka blogista tursuavaa "blogiyhteistyötä" ja kun tulin tänne, olit kirjoittanut aiheesta! Maailmankuvani on suuresti järkkynyt lähiaikoina, kun yksi entisistä lempiblogeistani, erään värinen talo, on muuttunut mainoskanavaksi. Olen varsin pettynyt ja hämmentynyt juurikin tuon ennen kierrättämistä ja vanhaa arvostaneen taloon muuttumisesta.
Siellä suihkussa mietin, että Susannan työhuoneeseen voi sentään vielä luottaa. Samoin pariin muuhun suosikkiini, joista tähänkin ketjuun on tullut kommentti.
-Kaisla naapurimaasta
Oho. ❤ Onpas aika ihanaa, että mietit suihkussa voivasi luottaa tähän blogiin. Yritänpä pysyä sen luottamuksen arvoisena!
Se eräänvärinen talo on jo aikoja sitten pudonnut minun lukulistaltani, samasta syystä. Hyvin valitettavaa kehitystä. :(
Tää sun teksti on kuin suoraan mun kirjoittama, kateuksineen päivineen!! Mua ällöttää blogiyhteistyöt suurimmaksi osaksi (99,9% tai jotain), mutta perkule sentään kun tyypit sai niitä Lumia 1020-puhelimia, niin mulla alkoi sellainen kateuden kalske käymään päässäni, että huhhuh... Mä todella todella TODELLA haluaisin sen puhelimen, mutta ei todellakaan tulis mieleenikään laittaa siihen yli puolikasta mun kuukauden tuloista... (ja sitten jotkut saa ne ilmaiseksi, aaaargh!!!) Toisaalta yksi blogi kun teki sen mainospostauksen (tai montakin...) siitä puhelimesta, niin kyllä suorastaan alkoi jo ärsyttää, kun joka lauseessa mainittiin nimeltä kyseinen kapistus, ja joka ikinen kerta se oli vielä linkattukin. Mutta tuli varmasti kaikille ymmärretyksi, mistä laitteesta on kyse... (ja kyllä, siinä kohtaa se mainostaminen tuntui todella tyhmältä!! vaikka edelleenkin olin kade... =D)
Mä luin aikaisemmin yhtä erikoista ja kivaa blogia, jonka lukemisen sitten lopetin, kun alkoi olla aika paljon kaikkea mainosjuttua. Kävin tässä taannoin siellä katselemassa, ja surullisena totesin, että JOKA AINOA postaus (ja luin niitä aika paljon taaksepäin...) oli mainostusta. Missä on tyypin persoonallisuus, ei missään... myyty on se blogi aivan täysin.
Asia, mikä mua kuitenkin blogiyhteistöissä ehkä kaikkein eniten ärsyttää, on se, että niillä ihmisillä olis useimmiten varaa ostaa ne tuotteet ihan itsekin. Ja sitten ne saa niitä ilmaiseksi... Yksi erittäin suosittu ja sinällään oikein kiva näpertelyblogi ärsyttää tässä suhteessa varmasti eniten: kaikesta näkee, että rahasta ei ole puutetta, ja sitten kuitenkin vielä saadaan perheelle vaatteet, matkat, jopa muistaakseni ristiäisten kutsu(vai kiitos??)kortit ilmaiseksi.... Että rikkaat ne pysyy rikkaina, kun ei tartte mistään enää maksaa, kunhan vaan mainostaa blogissaan... (ja juu, kyllä tässä kohtaa voin sanoa, että kateuttahan se sellainen herättää tällaisessa tavallisessa pienipalkkaisessa duunarissa...)
Itse en lähtenyt ID-portaaliin mukaan, vaikka pyydettiin. Kieltämättä hetken mietin sitä aika ankarasti, mutta olen tyytyväinen, että ensitunne - ei, ei todellakaan - pysyi eikä ahneus voittanut. Blogissani olen kuitenkin muutaman kerran mainostanut tuotteita vastaan: Flow-kosmetiikkaa, koska arvostan itse sitä, sekä muutaman Buzzador-postauksen olen tehnyt. Nyt on aikeissa kyllä sekin homma lopettaa, se tuntuu jotenkin kanssa niin typerältä. Kerran olen myös itse laittanut viestiä ja kysynyt miten pääsisi kenties mukaan yhteistyöhön, koska olisin oikein mielelläni Methodin aineita esitellyt blogissani. Mut ei ne sieltä viitsineet ottaa yhteyttä, höh. =D
Ja hei, sun rättejä oon maininnut muutaman kerran kanssa. Mutta ihan vain siksi, että haluan kannattaa sua ja oot niin ihana! ♥ Tänä jouluna lähti rättejä ja pyyhe Englantiin asti - Suomi-designia ystävälleni!
Hehe, en kyllä ihmettele että porukka lähtee sieltä pois. Itse kieltäydyin kunniasta ja ei ole kyllä yhtään harmittanut etten siihen mukaan lähtenyt. Nuo mainokset iskee tosi pahasti silmään ja niiden vuoksi en jaksa enää seurata moniakaan vanhoja suosikkiblogeja. Jotenkin surullista.
Liisa kiteyttikin osuvasti sen mitä yritin ajaa takaa: jaotellaanko ne "paremmat" blogit sitten mainosten mukaan vai kuvittelenko vain mielessäni niiden olevan sitten parempia?
Mutta ihana keskustelu kaiken kaikkiaan! Huopalapikkaat ovat nyt viimeistään päässeet maailmankartalle - ja ihan ilman yhteistyötä, joten mielestäni yhden lapikasparin pitäisi nakottaa pihaportaillasi heti huomenissa :)
Sie Susanna raivaat tietä uudelle blogimaailmalle, maatuskalippu liehuen kärkijoukoissa marssien :)
Mä kinuan alennuksia ihan muuten vaan ja oon aika hyvä siinä, kun rupean. Mä en kyllä osaa käyttää blogia alennuksenhankkimisvälineenä. No ei mun kävijämäärillä muutenkaan. Mutta kieltämättä, kun meille on tulossa se megalomaaninen ulkomaalausprojekti, sitä sais joku sponsoroida... Tän voisin mainita omassa blogissani.
Mä en kyllä osaisi kirjoittaa x merkkisestä tuotteesta suosittelevasti vain jonkun pyynnöstä.
Vanhaan blogiin tuli muutamia yhteistyötarjouksia, ei yhtään sellaista johon olisin voinut kuvitella lähteväni. Mielelläni suosittelen asioita, joista itse aidosti tykkään.
Taitaa valitettavasti olla sama blogi, jota minäkin olen surrut,,,
Mun junamatka ei riittänyt koko keskustelun lukemiseen, kun luin myös nuo muutamat linkitetyt postaukset.
Kiteytän ajatukseni. Tässäkin asiassa less is more. Oli mainostaminen maksettua tai spontaania, kun sitä on vähän, se saattaa puhutellakin. Kun sitä on joka kerta, se uuvuttaa ja lakkaa kiinnostamasta.
Ja mun on pakko googlata ne lapikkaat, en ole tainnut lukea yhtään lapikasblogia...
Ihania romaaneja tänne ilmestyy! :D
Hoo, en ole huomannut yhtäkään puhelinta missään blogissa. Luen siis taas vääriä (vai oikeita?) blogeja. Jos iPhoneja alkaisi ilmaantua blogilahjoituksina, niin sitten minulla varmaan räjähtäisi pää. Oma vanha, käytettynä ostamani kun on alkanut osoittaa eläkkeellejäämisen merkkejä, ja mistään en kykene kuuttasataa repimään, että uuden ostaisin. :P
Tuossa, että tuntuvat rikkailta muutenkin ne, jotka saavat vielä ilmaisia asioitakin, on vähän sama juttu kuin julkkisten kohdalla. Rikkaat julkkikset pääsevät ilmaiseksi ensi-iltoihin ja saavat kaikenmaailman sponsoriautoja. Mutta sitten kuitenkin, emmehän me tiedä, kuka oikeasti on rikas ja kuka ei. Moni elää rikkaan tyylillä, mutta todellisuudessa tekeekin velkaa. :)
Kiitos sinullekin riepujen mainostamisesta ja ostamisesta. Minä arvostan sitä kauheasti!
Minulla on ollut ihan vuosikausia, sieltä kaukaa blogistaniaan astumisesta asti viivi blogia, joita olen melkeinpä rakastanaut ja ehdottomasti ihaillut.
Kaksi niistä muuttui niin kauheaksi mainostamiseksi, että nakkasin ne pois lukulistaltani viime kesänä.
Kolmas mainostaa omia töitään, eikä enää kerro mistään muusta, ja tällä hetkellä kamppailen sen kanssa, että luenko vai osaisinko jo luopua siitäkin.
Neljäs on hiipunut muuten vaan.
Viides on pysynyt omana itsenään, mutta niiden lapikkaiden ilmestyminen sinne sai minut kauhistumaan: tämä on nyt menoa ja lopun alkua.
Onneksi olen löytänyt uusia rakkauksia, joista yhä löytyy sitä aitoutta, joka noista vanhoista rakkauksistani on kadonnut.
On hassua, miten kovasti sitä voikaan kiintyä jonkun vieraan ihmisen blogiin.
Mulla on aika ristiriitainen suhtautuminen tähän myös. Tätä on niin monta tapaa harrastaa ja missä sitten menee se kultainen keskitie. Itse olen tehnyt kaksi mainospostausta, toisessa yhteyttä otti firma ja toisessa mainostoimisto. Näistä sain rahaa postausta vastaan. Mietin pitkään ja suostuin, koska aiheet sopi blogiin ja pystyin niistä luontevasti kirjoittamaan. Toisen hylkäsin ensin, koska se ei aiheena sopinut omaan blogiin mitenkään, mutta siihen ehdotettiin toista aihetta ja se sopi paremmin. Edelleenkin teen varmasti näitä mainospostauksia, jos ne tuntuu omaan blogiin sopivilta. Täysin vapaasti olen saanut kirjoittaa, linkki on postauksessa pitänyt olla.
Sitten taas toisinpäin, en ole tehnyt blogiyhteistyötä. En tiedä miten sen tekisin, en halua vaan tarjota omaa tuotetta jollekin bloggaajalle, jolloin se postaus tuskin on täysin aito. En myöskään jostain syystä halua niille bloggaajille tuotteita antaa, ketkä niitä pyytämällä pyytävät vaan nimenomaan niille ketkä aidosti tykkäävät ja ovat ehkä kirjoittaneet siitä jo muutenkin. Mutta enhän mä mistään voi kaikkia tietää ja kuinka sitten valita ne ketkä "ansaitsee" ilmaiset tuotteet. Ihan yhtä arvokkaana pidän kuitenkin jokaista postausta missä on mun tuotetta ihasteltu, kehuttu, haukuttu mitä tahansa.
Hyvä keskustelu, jään edelleen miettimään omaa suhtautumista ja miten ehkä omalla kohdalla tätä toteutan. Huonona asiana en kuitenkaan blogimainontaa pidä, kun se osataan tehdä oikein.
Tämän kaiken perusteella saatan itsekin ehdotella pientä blogiyhteistyötä tietyn maalimerkin kanssa sitten, kun meidän lateksiseinät alkavat muuttua perinnemaaliseiniksi. :P
Juu, isoilta firmoilta on jotenkin sallitumpaa pyytää alennuksia. Pieneltä käsityöläiseltä en minäkään kehtaisi. Päinvastoin saatan maksaa vähän ylimääräistäkin, jos yrittäjä meinaa ruveta itse omasta hinnasta tinkimään!
Ja kiitos, kiitos pyytettömästä mainostuksesta. :)
Mielenkiintoista. Toisaalta sinulla on hyviä kokemuksia olla mainostavana osapuolena, mutta silti sinusta tuntuisi vaikealta sitä omaa tuotettasi lähteä tyrkyttämään mainostettavaksi. :)
Niin on. Minäkin kiinnyin siihen blogiin, jonka pitäjä saa nyt toimeentulonsa roskalehdeltä. Samalla tajuan, ettei minulla ole mitään oikeutta määritellä toisen kirjoituksia tai päätöksiä. Oikeastaan harmi sisällön muuttumisesta onkin vain ikävää vanhaa blogia ja sen tunnelmaa kohtaan. Hassua, että blogissa tosiaan on tunnelma :O
Eevi
Blogeissa mainostavana suomalaisena pienyrittäjänä kerron näkökulmani: Alkuun lähestyin itse bloggaajia yhteistyön merkeissä, mutta pian tilanne kääntyi toisin päin ja aloin saada yhteistyöehdotuksia useastakin suunnasta. Tavoittelen win-win -tilannetta, joissa tuote sopii bloggaajan elämäntilanteeseen ja blogiin ja yritykseni saa postauksen kautta näkyvyyttä oikeassa kohderyhmässä. Silloin ei haittaa yhtään, jos bloggaaja itse lähestyy yritystäni. Päinvastoin, tiedän silloin kiinnostavan häntä oikeasti. Joskus annan tuotteen ilmaiseksi, joskus hyvällä alennuksella, riippuen kylmästi blogin lukijamäärästä ja lukijakunnasta sekä laadusta.
Sitten on bloggaajia, joiden blogi on sekava sekä sisällön että ulkoasun puolesta, mutta se ei estä kerjäämistä. Niiden kanssa on vaikea keksiä. mitä vastaisi. Yleensä "ei kiitos", mutta virheitäkin on tullut tehtyä.
Ajattelen ammattimaisesti kirjoitetuista blogeista, että bloggaaja ansaitsee blogiyhteistyöllä palkkaansa ja maksan ihan mielelläni joskus rahallakin palkkioita verokorttia vastaan. Silloin bloggaaja tekee minulle myyntityötä ja maksan hänelle siitä. Joskus maksan myös hyvistä kuvista palkkion. Lukijat hakevat blogeista ideoita eivätkä kaikki bloggaajat pysty pitämään blogin tasoa yllä ilmaiseksi. Tämä on siis mielestäni reilu peli.
Kiitos tästä kommentista! Blogiyhteistyö tosiaan voi olla erittäin hyvää ja onnistutunutta molemmille osapuolille. Itsellänikin on hyviä kokemuksia niistä parista arvontapalkintohommasta, joihin olen tuotteitani antanut tai alennuskoodin. Aion tulevaisuudessakin suhtautua myönteisesti sellaiseen. Erityisesti alennuskoodin antaminen lukijoille blogiyhteistyönä on minusta hyvä tapa, sillä silloin pystyn itsekin seuraamaan ihan konkreettisesti, oliko yhteistyöstä hyötyä.
Oma ärsytyskynnykseni ylittyykin vasta silloin, kun blogi on pelkkä mainospaikka. Tuotesijoittelu silloin ja tällöin muuten sisältörikkaassa blogissa ei häiritse tippaakaan.
Olisit muuten tosi mieluusti voinut kirjoittaa tämän kommentin nimelläsi tai kertoa yrityksestäsi, sillä sekin olisi ollut mainosta sinulle. :)
Allekirjoitan kiteytyksesi, ihan samoin ajattelen itsekin. Kyllä mainostamista on pakko olla maailmassa. Me yrittäjät emme selviä ilman mainontaa. Mutta rajansa silläkin.
Laitanpa nyt sen lapikkaiden linkin, ettei kaikkien tarvitse tehdä salapoliisityötä. :D
Arctips
Juu anteeksi! Ei ollut tarkoitus huudella puskista, mutta kun en ole valmiiksi rekisteröinyt mihinkään, niin meni anonyymina. T. Lotta / Bedit www.bedit.fi
En jaksanut lukea ihan kaikkia kommentteja, joten en ole varma joko pointtini tuli esille. Pahoittelen, jos tämä on toistoa.
Mitä jos ajattelisit, että blogi on osa työtäsi - markkinointia. Olisiko alennuksia helpompi pyytää jos se olisi työtä? Itse ajattelen näin kun tiedän joutuvani soittamaan jonkun ikävän puhelun, että se on vain työtä eikä aina niin kivaa.
Toisekseen minun käy jotenkin sääliksi sinua Susanna. Sillä tavalla isosiskomaisesti, joten älä pahastu. Kunpa tajuaisit miten paljon yritykset kinuavat alennuksia, etenkin rakennus- ja remontointialalla. Niissä tuotteissa on niin paljon katteita, että pelkästään pyytämällä tipahtaa 10%, monesti 20 % ja jos sinulla olisi tarjota vastineeksi bloginäkyvyyttä niin saisit varmasti enemmänkin. Tämänkin pyytämisen voi ottaa työnä, siinähän kertyy "tuloa" omaan pussiin. Näin minä sen ajattelen, että ei tyhmä ole se joka pyytää vaan se joka maksaa ;) Terveisin Satunnainen lukijasi
Öööh...tottakai pahastun, jos joku säälii minua. :o
Yritän nyt nousta tuon säälisi yläpuolle ja vastata ihan asiallisesti.
Minähän nimenomaan ajattelen, että blogi on osa työtäni ja markkinointia. Olen monesti kertonutkin, että ilman blogia ei olisi olemassakaan yritystä nimeltä Susannan Työhuone. Pelkästään blogini ansiosta uskalsin ryhtyä yrittäjäksi ja tämä on yhä tärkein mainoskanavani. Ehkä satunnaisena lukijana et ole siitä tietoinen, mutta uskon, että vakituiset lukijat kyllä ovat. :)
Tämä ei kuitenkaan ole yritysblogi sanan varsinaisessa merkirtyksessä, vaan elämäntapablogi, jonka yhtenä osana on pienyrittäminen.
En oikein ymmärrä, miksi se, etten itse välttämättä osaa pyytää tavaraa tai alennuksia muilta yrittäjiltä bloginäkyvyyttä vastaan, tekee minusta säälittävän.
Säälittävä oli ilmeisesti väärä sanavalinta. Lähinnä mieleeni tuli "Susanna kulta, oletko pannut merkille..."
Ehkä seuraavalla kerralla rautakaupassa sinun kannattaa avata suusi ja kysyä alennusta. Sieltä saa miltei aina -10% pelkästään kysymällä. Näin ainakin itselleni on käynyt. Ajoin lisäksi takaa sitä, että ehkä suhtautumalla pyytämiseen enemmän työnä ja vähemmän sinua määrittävänä ominaisuutena (kukapa haluaisi olla "kerjäläinen") saattaisi auttaa. Markkinointiassarit firmoissa joutuvat monesti kerjäämään ihan työnsä puolesta ;) Eli jos todella haluat jotain tavaraa niin ehkä "kerjääminen" mahdollistuisi näissä tapauksissa, ehkä. Jos se tuntuu liian vaikealta niin ehkä silloin kyseinen tuote/palvelu ei ole sinulle riittävän haluttava. Mutta eihän se tee meistä kenestäkään parempaa jos pyytää ja saa jotain. Toisaalta on hassua, että tässäkin ketjussa moni tuntuu haluavan esim. lapikkaita hyvinkin kovasti... Jokaisella on hinta, jolla on valmis "myymään" itsensä. Toiselle se on lapikaspari, toiselle kuukausipalkka.
Kuten monesti käy ilmi, ja niin on ilmeisesti sinunkin kohdallasi, blogi on henkilökohtaisempi kuin esim. firman nettisivut. Siitä syystä on aika outoa, että tässäkin viestiketjussa arvostellaan monien blogeja ja tuomitaan niiden kaupallisuus. Nämä valinnat ovat saattaneet olla blogisteille henkilökohtaisia valintoja ja niiden arvosteleminen tuntuu oman persoonan arvostelemiselta, vaikka niin tuskin kenelläkään on ollut tarkoitus. Minunkaan tarkoitukseni ei ollut arvostella sinua henkilönä. Pahoittelen, jos se siltä tuntui. Olen työssä, jossa työni joutuu arvostelun kohteeksi tuon tuosta ja siitä syystä on toisinaan vaikea suhteuttaa omaa kokemustaan muiden kokemusmaailmaan.
Terveisin se sama Satunnainen lukija.
Ps. En missään muotoa halua loukata sinua.
Susanna: Siksi että tinkaaminen on kunnia-asia ja jos saa kusetettua joltakulta jotain mieluiten ilmaiseksi, on fiksu ja pärjäävä. ;) Pakko sanoa, että aikanaan kultaliikkeessä tuli nähtyä ihmisluonnon hurmaavimmat piirteet eli ahneuden sekoitettuna ylimielisyyteen, aika moneen kertaan.
:)
Myö kai ollaan harrastettu blogiyhteistyötä siinä merkityksessä, kun se miusta on hieno juttu: kun törmään mahtavaan tuotteeseen, kerron siitä. Eikä siinä sitten sen enempää. En toivo siitä lahjaa, toivon tuotteen myyjälle hyvää. Meneekö sitten se jo harmaalle alueelle, että sie muutat miun blogin ja mie mainostan siun riepuja? Miusta ei, sie et pyytänyt sitä ja mie nyt mainostan siun riepuloita muutenkin :D Tai kun sie lainasit miulle puhelinta ja iZettleä, mie annoin kiitokseksi siulle kiilaferren ja sie kerroit siitä blogissa. Toivottavasti meidän lukijat eivät kyllästyneet. Miun blogiin ei myöskään ole karmeaa tunkua. Joskus kysyttiin, haluaisinko sinne mainoksia, johon sanoin, että jos löydätte mainostajan, jonka tuotteet oikeasti liittyvät miun blogin aiheeseen, niin mikä ettei - eipä ole kuulunut sen koommin mitään. Mie mietin sitä, että jos joku nyt vaikka antais miulle yleiskoneen ja se olisi ihan huono, niin saisinko mie kirjoittaa, että se on ihan huono? Minua saa lähestyä kyllä Kitchen Aidin (punainen, kiitos), hierontalahjakorttien, hyvän uuden sängyn (parisänky), kirjojen, kansanmusiikkilevyjen tai jazz-tossujen muodossa, mutta joutuu varautumaan siihen, että arvostelen rehellisesti :P
Minä olen yksinkertaistanut (myös) internetelämääni ja jättänyt ei-niin-kiinnostavia blogeja vähemmälle (Susannan työhuone ei kuulu niihin!) ja kävin nyt katsomassa tuota erään väristä taloa. On kyllä ollut aivan järjetön määrä arvontoja! Ensin meinasin kirjoittaa sinne kriittissävyisen kysymyksen aiheesta mutta en sitten tiedäkään, että miksi tekisin niin: blogi ei kaikkine tavaramäärineen enää selvästikään ole minulle suunnattu. Toivoisin silti bloggaajille pientä itsekritiikkiä.
Mutta, Susanna, lämmin kiitos sinulle tästä blogistasi! Latteuksia viljellen; jatka samaa rataa!
Ja jos joku taho tarjoaa yhteistyön tiimoilta niitä huopikkaita tai Playmobileja, niin ota ilolla vastaan ja jaa lapikasilosi meidän lukijoidenkin kesken :) :) Playmobilejen kohdalla odotan jotain hauskaa kuvapostausta niistä! :P
JohannaH
Hui. :o
Tämä tinkimiseen suhtautuminen varmasti vaihtelee ihmisten omien taustojen mukaan. Minä koen sen hyvin ikävänä, jos asiakas alkaa tinkiä tiskirättini hinnasta. Olen sen hinnan sille laskenut, ja pieni käsityöläinen ei vaan voi laittaa tuotteisiinsa "ilmaa" jotta asiakkaat voisivat tinkiä.
Mutta tosiaan, mainostamista vastaan sitä alennusta kyllä voi antaa. :)
Ei hätää, en minä tästä musertunut. Kävin vaan välillä kaupassa. :)
Tällaisessa keskustelussa, jossa mielipiteitä paljon tuodaan esiin ja vielä kirjallisessa muodossa, tulee varmasti helposti vahingossa loukanneeksi toisia. Ihan takuulla minäkin olen onnistunut jo niin tekemään.
Pitääpä olla tyytyväinen, etten ole valinnut markkinointiassarin uraa. Voisi olla, että minulla olisi vaikeuksia sopeutua sellaiseen hommaan. ;)
Olen tässä näiden parin päivän aikana pujahdellut myös sellaisiin blogeihin, joita en seuraa. Siis esim. muotiblogit, ruokablogit, sisustusblogit, vauvablogit ja niissähän tämä mainonta on aivan eri luokkaa kuin minun mielenkiintoni kohteena olevissa blogeissa. Niissä piireissä tuotesijoitteluun ja mainosbannereihin on varmasti jo paremmin totuttukin. Uskon, että mainonta tulee lisääntymään joka alan blogissa vielä josksus. Itse asiassa ihmettelen, miksi Google edes tarjoaa meille ilmaiseksi näitä blogipohjiaan ilman mainoksia.
Ah, tosiaan, meillähän on ollut blogiyhteistyötä ihan räikeästi jo! Ajattelin kyllä jatkaa samalla linjalla jatkossakin. :P
Muuten, silloin kun olit vielä siellä vanhassa blogipaikassa, niin sieltä tärähti melkein aina ruutuun joku ihan karmea mainos! Ensin piti aina odottaa, että mainos tärähtää esiin, sitten se piti klikkailla syrjään ja vasta sitten pääsi lukemaan, mitä sinulla ona siaa. Olen niiiin tyytyväinen, että siirsin sinut tänne bloggeriin.
Luultavasti saisit kirjoittaa, että se on huono. En usko, että mikään laki estäisi kirjoittamasta niin. Saavathan kirja-arvostelijatkin ne kirjansa ilmaisina näytteinä ja silti tylyttävät ihan niin paljon kuin sielu sietää. Sellaista vaan ei ole blogeissa näkynyt. Ehkä tuotteet ovat niin huippuja, ettei ole syytä sanoa negatiivisia asioita?
:) Ihan tuttuja tuotteitahan sieltä löytyikin.
Kiva, että et pahoittanut mieltäsi aivan täysin ;) Mutta ehkä se pyytäminen ei tunnu niin pahalta kun nyt tuli esille, että yritykset saavat kohdata sitä joka päivä. Pyytäjälle se on paljon isompi kynnys otettavaksi kuin sanoa ei tai kyllä. Eri asia sitten on ne törkeät tinkijät, joiden käytös jää mieleen. Asialliset pyytäjät kyllä saavat asiallisen kohtelun, toivottavasti ainakin.
Mainonnasta vielä kommentoisin, että mieluiten lukisin vaikka sinunkin blogistasi arvioita sellaisista tuotteista, joita olet saanut/pyytänyt ja arvioit vilpittömästi. Sen sijaan ahneuksissaan pyydetyt ja mainosbannerit ärsyttävät. Tietääkseni kukaan yritys ei voi vaatia, että arvion tulisi olla ainoastaan positiivinen. Tietenkin negatiivinen arvio voi aiheuttaa sen, että toiste ko. firman tuotteita ei saa ilmaiseksi tai halvalla. Mutta kukapa sitä huonoja tavaroita lisää haluaisikaan ;)
Mukavaa joulunalusaikaa! Toivoo se sama Satunnainen lukija
Juu, minustakin on ihan tarpeetonta mennä niihin mainospaikoiksi muuttuneisiin blogeihin valittamaan, että voivoi kun en halua enää lukea tätä. Ei siitä mitään hyötyä ole. Siinä vasta pahoittaakin bloggaajan mielen. Kohderyhmä on toinen, ja ne pysyvät lukijoina, jotka tykkäävät tuote-esittelyistä. Hyvä niin.
Tämä keskustelu on ollut tosi hyvää, koska ainakin tässä on erittäin hyvin tullut esiin se, millaisia MINUN blogini lukijat ovat. Olen nyt oppinut, että voisin itse lähteä ksyelemään hienoja ilmaistuotteita tai alennuksia, eikä minun pidä odottaa niiden satavan taivaasta. Olen myös oppinut, että jos sille tielle lähden, saan todennäköisesti sanoa heihei ihanille lukijoilleni.
Mutta silti, ottaisin ihan heti ne lapikkaat ja Playmobil-lahjukset, jos sellaisia alkaisi yhtäkkiä tänne lennellä. Mutta pyytämään en lähde.
Samaa sinulle! :)
Kirja-arviot on hyvä oivallus, mutta toisaalta siinä arvioidaan kirjailijaa eikä niinkään firmaa, joka kirjat kustantaa ja lähettää arvosteltavaksi. Itse teen näitä työssäni (paljastankohan liikaa...) ja joskus olen kieltäytynyt, koska en ole halunnut antaa huonoa arviota jonkun mukavan tyypin kirjasta. Kyllä siinä saa olla kieli keskellä suuta, että mitä sanoo, että voi seuraavan kerran tavatessa vielä moikata ;) Joskus olen itse pyytänyt jotain kirjaa, jonka haluan lukea itsekkäistä syistä, arvioitavaksi. Tavallaan koen, että teen siinä palveluksen kustantajalle kirjoittamalla kirjasta. Any publicity is good publicity vai miten se meni... Terkuin se sama Satunnainen lukija.
Voi Susanna, sä olet niin paras! Tykkään! Ja olen täysin samaa mieltä. Ihan alkaen noista huopalapikkaista. Ja kaikesta muustakin.
Tajusin muuten, miksi niin hirmuisesti tykkään sun blogista. Suuri tekijä on se, että tämä on mainosvapaata aluetta. En jakaisi (v)ihastella enää yksiäkään uusia huopalapikkaita.
No, ei niitä taida täällä näkyä. :)
Kirjojen arvostelu olisi aika kauhean vaikeaa. Jos tiskirätin arvostelukin tuntuu minusta suoralta arvostelulta persoonaani kohtaan, niin miten kirjailijat mahtavat kestää arvostelun? He sentään panevat aikalailla koko sisimäpänsä peliin kirjoittaessaan. :)
Mä olen alunperin liittynyt Indiedays Inspirationiin vain sisältöyhteistyön merkeissä ja kyllä mä siellä edelleenkin olen eikä mainoksia ole kukaan pakottanut ottamaan.
Minä kysyn aina rautakaupassa tai puutavaraliikkeissä, jos kyseessä on joku isompi ketju, että onkos hinta lopullinen. Usein ne tiputtavat siitä osan pois, enkä mä näe siinä mitään pahaa, eikä se noita isompia firmojakaan tunnu haittaavan, usein ne laskevat jo automaattisesti hintaa ihan ilman tinkimisiä. Ja siis tämä etenkin, jos on kyseessä joku isompi ostos. Maaleista en ole ikinä tinkinyt, mutta ollaan ostettu Puukkarilta jo varmaan kilometrin verran listaa, niin meillä on ihan oma metrihinta, jolla saadaan se tavara sieltä ostettua :D Kyseessä on silloin useiden satojen eurojen ostokset.
Mutta pieniltä firmoilta en minäkään tingi. En ole ikinä esim. torilla käydessä tinkinyt, ellei tuotteessa ole ollut selvästi joku vika, mitä ei ole hinnassa huomioitu.
No hei, mikä meitä estää järjestämästä meille kakkos- tai kolmosluokan bloggaajille jotkut omat bileet? :D
Tavallaan joo. Mutta sulla tämä blogi nivoutuu niin tiiviisti sun riepufirman kanssa yhteen. Sä kerrot yrittämisestä ja ihan avoimesti koko toiminnasta. Mun mielestä sun mainokset tulee niin vilpittömän luontevasti ja suoraan, ettei ne ärsytä. Ne on osa tätä blogia.
Jep, ei minunkaan pitänyt niitä ottaa silloin, kun liityin. Sai valita. Mutta on kuulemma eri juttu nykyään. :)
Voisimme tuoda kaikkea omatekemää niihin lahjakasseihin pantavaksi. Sponsoroida toinen toisiamme. Hih.
Ihanaa, siihen pyrinkin. :)
Hypistelin noita huopikkaita yhdessä imatralaisessa krääsä(anteeksi, askartelutarvike)kaupassa ja ne vaikuttivat kyllä hyviltä. Itseäni kuitenkin epäilytti huopikkaiden valmistuksessa käytetty merinovilla, jonka alkuperä saattaa usein olla hyvinkin kyseenalainen, joten unohdin koko kengät. Luen niin vähän blogeja, että en edes tiennyt niiden olevan jokin muotijuttu. Minulle jo jatkuva erilaisten kirppislöytöjen esittely on liian kaupallista, joten sivuutan automaattisesti kaikki oikeita mainoksia sisältävät blogit.
Joo!
Huh! Kirjoituksesi ja erityisesti sen herättämä kommenttiaalto oli niin mielenkiintoinen, etten malttanut olla selaamatta loppuun saakka. Ruokatunti hyvin kulutettu! Aistittavissa on, että tämä huopikasyhteistyö on jollain tapaa "katkaissut kamelin selän" blogimaailmassa ja pitkään pinnan alle kerääntynyt tyytymättömyys pulppua pintaan nyt vähän useammassakin osoitteessa. Ja hyvä niin! Kenties on aikakin ravistella ja tuulettaa nykyistä blogikenttää. Kuten sanotaan, vanhan pitää väistyä jotta uutta pääsee kasvamaan tilalle. Go Susanna! Ps. lukisin blogiasi edelleen säännöllisesti vaikka ne huopikkaat saisitkin :)
Niin, ne takavuosien mulesing-jutut ovat kyllä minullakin vielä muistissa. Jotenkin minulla kuitenkin on sellainen olo, ettei sitä enää käytettäisi, mutta saatan olla naiivi.
Sinänsä vähän kurjaa, jos juuri nämä huopikkaat ovat saaneet aikaan meissä sen vastareaktion, osuneet juuri huonoon saumaan tai ovat vaan niin kateutta herättävät, että mitta tulee täyteen yhdellä jos toisella. Ne kuitenkin ovat ihan huippuhieno tuote ja kun katsoo kenkätehtaan sivuja ja niiden valmistusmenetelmiä, niin ei voi kuin ihailla.
Totta. Toisaalta, eihän se kritiikki osu suoraan niihin huopikkaisiin, jotka varmasti tuotteena ovat kaiken ihailun ansainneetkin tai niiden valmistajaan, vaan juurikin tuohon alkuperäiseen aiheeseen eli yleisesti "blogiyhteistyöhön". Any publicity is good publicity, ja takuulla tämä viime aikojen porina näkyy heillä myös kassavirrassa. Mikä on pienyrittäjälle siis oikein hyvä ja suotava asia! :)
Toivotaan, että näkyy. Etteivät kaikki ole samanlaisia kuin minä: oi miten hienot mutta voi ei, kun ei ole varaa. :)
Uskoisin, että niillä mainostukseen valituilla blogeilla lukijakunta on potentiaalisempaa asiakaskuntaa myös kalliille jalkineille.
Hehheh, minun joka en yhtään ymmärtänyt mistä talosta oikein oli kyse, mutta joka olen toivottoman utelias - piti oikein vaivaa nähdä ja googlata vaikka minkävärisiä taloja... :) ja löytyihän se sieltä, siis värillinen talo, jossa oli paljon arvontoja. Että tietynlainen mainostus oli tämä keskustelu :) tuli ainakin lisäkävijä laskuriin, kun en ollut aiemmin osunut tuohon taloon.
Hyvä. :) Tämä on toiminut tosi hauskalla tavalla mainoksena jo aika moneen paikkaan.
Mutta voi kun en vielä ymmärrä, mistä "roskalehdestä" on kyse... Tunnen lehtiäkin niin vähän :( roskalehti... Ei tuu mieleen kuin hymy tai ratto tai mitä niitä oli... Mutta ette kai te Sellaisia Blogeja lue :)
Hih, ei ihan. Laskemme ne kaksi iltapäivälehteä roskalehdiksi. :P
Hei! No nyt tämä keskustelu osui myös kenkätehtaan omiin silmiin. Kiitos Susanna tosi tärkeän aiheen esille nostamisesta - ja myös Arctips-ihailustasi!
Arctips-huopalapikkaat ovat tosiaan viime viikkoina näkyneet ahkeraan eri blogeissa. Blogit ovat meidänlaisellemme pienelle tekijälle aivan ehdottoman tärkeä markkinointikanava, sillä suosituilla blogeilla on paljon seuraajia. Blogit ovat olleet tehokas keino esitellä Arctipsit, ja sitä paitsi erinomainen tapa saada myös selville, että mitä ihmiset tykkäävät kengistä. Olemme olleet blogien suhteen aktiivisia, koska meistä tuntuu, että tosi monet eivät vieläkään tiedä Arctipseista. Me haluamme saada saappaat kaikkien tietoon, sillä me tarvitsemme kengillemme myyntiä, jotta voimme tehdä niitä vielä ensi vuonnakin.
Mekin vasta harjoittelemme blogiyhteistyön tekemistä. Emme itse ole aktiivisia blogien seuraajia – mikä varmaan on monen muunkin yrityksen ”synti”. Markkinoinnin näkökulmasta on sitten helpointa ottaa ensin yhteyttä blogeihin, joilla on hirmuisen paljon lukijoita. Jos muutkin yritykset tekevät samoin, yhdet ja samat blogit saavat paljon yhteistyöehdotuksia. On kuitenkin ehkä syytä huomata, että blogit joilla ei ehkä ole niin hirmuisesti lukijoita saattavat olla sisällöllisesti joskus mielenkiintoisempiakin.
Parin viime viikon aikana olemme ensimmäistä kertaa törmänneet siihen, että bloggaajat ovat ottaneet meihin yhteyttä ja pyytäneet kenkiä kirjoitusta vastaan. Olemme olleet tosi yllättyneitä siitä, miten innostuneita bloggaajat ovat olleet Arctipseista.
Meistäkin alkaa tuntua, että sana Arctipseista on nyt kiirinyt aika laajalle. Nyt pitäisi varmaankin keksiä uusia kikkoja, että tunnettuus ja hehkutus näkyisivät vielä enemmän myös tilattujen kenkien määrässä. Onko teillä ehdotuksia?
Ja Susanna, tietysti annamme sinulle tosi mielellämme valitsemasi Arctips-parin lahjaksi, jos yhä edelleen olet sitä mieltä, että ne sinulle kelpaisivat. Sinun ei tarvitse kirjoittaa niistä ellet sitten itse halua. Meille on tärkeää toimia avoimesti ja ennen kaikkea niin, että työ ja yhteistyö voi olla kivaa!
Olet myös tosi tervetullut piipahtamaan tehtaallemme Töysään. Ota vaikka joku bloggaaja-kollega mukaan! Ota yhteyttä niin suunnitellaan retkeä!
t. Heidi Korva, heidi@communike.fi, koko Arctips-tiimin puolesta
Voi apua. ❤
Tuli vähän hiki nyt. Mietin asiaa muutaman hetken ja laittelen sinulle sähköpostia pian.
Lähetä kommentti