lauantai 7. joulukuuta 2013

Tehokas vapaapäivä


Paras päätös ikinä taisi olla se päätös toissapäivänä, että en lähdekään myyjäisiin, vaan pidän oikeasti vapaata. Sen ajatuksen riehaannuttamana minä todellakin sain eilen aikaiseksi kaikkia niitä kivoja pikkujuttuja, jotka kotona ovat odottaneet tekijää. Oli aivan sellainen olo, kuin olisin saanut yhden ylimääräisen päivän elämääni. Käytin sen riemulla siihen, mitä rakastan: sisustamiseen ja syömiseen!


Ompelin verhon keittiön pöytätason alle. Kangas on omaa designiani, Vallilan valmistama. Vallilalla oli aikoinaan bonbonkakku-niminen sivusto, jossa ihmiset saivat itse piirtää kuoseja ja parhaat palkittiin kankaanpätkällä. Näistä maatuskoista minun kuosisuunnittelijan urani alkoi ja johti siihen, missä nyt olen.


Toin myös joulun kotiin. Ripustin tähdet ikkunoihin ja sain lopultakin kuppikruunun kattoon. Sen takia piti tietysti siirtää toinenkin kynttiläkruunu paikasta a paikkaan b. Kruunukuvia ei ole, mutta valokuvaan tänään, jos muistan.

Totesin, että joulukuusen on tänä vuonna oltava todella pieni, sillä Kertun koti on nyt siinä, mihin kuusi normaalisti mahtuisi. Mitähän sitä keksisi Kepalle joululahjaksi? Sen toiveena varmasti olisi lusikallinen hyttysiä tai komea voikukka, mutta niiden toiveiden toteuttaminen voi olla hiukan hankalaa.


Sulo laittoi mönkijään lumiauran ja piha saatiin moottori- ja hauisvoimin putsattua. Lunta on tullut yhtäkyytiä jo kolmisenkymmentä senttiä. 


Saimme yllätysjoululahjan "from our stinking neighbours" eli bitumiväeltä. Olipa tosi kiltti ele heiltä, ulkomaalainen isopomo toi lahjakassin aivan henkilökohtaisesti. Kassista löytyi viinipullo ja mahtava Stockmannin herkkukori, josta jo maistelimme suklaita. Emme ikimaailmassa raaskisi ostaa Stockalta yhtään mitään, joten tämä oli meille erityisen juhlava yllätys.


Minä kokkasin meille karjalanpaistia, toista kertaa elämässäni, Pilvitehtaamon Tin inspiroimana. Olen tosi innoissani karjalanpaistista: niin perusaineksia, niin yksinkertainen valmistustapa, niin puhtaan hyvää makua. Ruokaa isolla ärrällä.

"Linnanjuhliakin" katselin, mutta hämmentävää kyllä, en vaikuttunut mistään muusta kuin tästä nelikosta:


Kun Duudsonit marssivat pohjalaispuvuissaan sisään peräkanaa, minun sydämeni meni hetkeksi aivan hervottomaksi. Kyllä oli komiaa. Luultavasti olen ollut aivan liikaa tekemisisisä Sojan kanssa, sillä kaikista naisten puvuistakin tykkäsinkin eniten perinteisistä kansallispuvuista. Mikään muu ei jäänyt edes mieleen. Outoa.

Illalla yritin pysyä hereillä Tuntemattoman sotilaan loppuun, mutta selvisin vain kahdesta ensimmäisestä tunnista. Minulla on ollut hurja aukko yleissivistyksessä, sillä en ole koskaan katsonut kyseistä elokuvaa. Nyt, kun tiedän, että sitä on kuvattu tässä meidän kylällä, oli jo ihan pakko asettua tv:n ääreen.

Miten sinun itsenäisyyspäiväsi sujui?

42 kommenttia:

Rouva Pehemiä kirjoitti...

Kaunis koti ja mukava tunnelma.
Sinulla oli samanlainen ylimääräinen päivä elämään kuin minulla pari viikkoa sitten; olimme kellonympäryksen ilman sähköjä. Siivosin ja sisustin kotia kynttilänvalossa. Se oli ihana ja voimia-antava päivä :)
Doodsoneilla oli ehdottomasti parhaat puvut. Toinen kaunis puku oli Toivolan isännällä.
Toivon, että myös tänään nautit talvisesta lauantaista.

Susanna kirjoitti...

Todellakin, se Toivolan isäntä oli myös tosi komea.

Silloin, kun alkuviikolla myrskysi, ajattelin, että tekisi ihan hyvää, jos menisi sähköt poikki päiväksi. Olisi pakko vaan rauhoittua, olla ilman tietokonetta ja tunnelmoida kynttilölillä. No, sähköt pysyivät, mutta onneksi tämä rauhoittuminen tuli sitten tällä lailla. Ja ihanaa, että sinullakin oli ylimääräinen voimapäivä.

Talvikettu kirjoitti...

Meillä on ainakin hamsut tykännyt parsasta ja kukkakaalista, saisikohan niistä jouluaterian kertulle? :)

Susanna kirjoitti...

Kerttu myös tykkää niistä. Sillehän voisi tehdä sellaisen "seisovan pöydän", jossa olisi mahdollisimman paljon eri makuja. Pieniä hippusia kaikkia sen herkkuja.

Koti1898 kirjoitti...

Mä olen ihan otettu teidän naapureiden tuomasta lahjakorista! Inhimillisiä tunteita vielä jollain!

Sun maatuskakangas ja leipälaatikko ovat ihana pari.

Ja mä olen myös polvet vetelinä pohjalaiselle mieskomeudelle ja tyylitajulle ennen kaikkea!

Koti1898 kirjoitti...

Ai joo, ja kadehdin teidän lunta. Tänne ei maahan jää mitään. Sataa vettä ja lunta vuorotellen.

Susanna kirjoitti...

Aika otettu olin minäkin tuosta joululahjasta. ja huumorista, millä se tuotiin: You will remember us forever. :) Bituminhajusta on ollut se hyöty, että sen jälkeen tuo paperitehdas ei ole enää juttu eikä mikään.

Pohjanmaalla ei onneksi sanonta "rumat ne vaatteilla koreilee" ole päässyt vaikuttamaan. :D

Toivottavatsi teillekin alkaa lunta tulla jo jäädäkseen. Onhan se ankeaa, kun vettä sataa.

Soja kirjoitti...

Vau! Bitumiväki <3
Ja Duudsonit <3
Ja siun maatuskat <3
Ja sie <3

Kati kirjoitti...

Kyllä. Duudsonit olivat komeita ja kansallispuvut kauniita yleensäkin. Minä tykkäsin myös Minna Parikan värikkäästä mekosta. :)

Meillä leivottiin pipareita, katseltiin juhlia (eli bongailtiin tällä kertaa tuttuja) ja yöllä valvoin, en Tuntemattoman sotilaan vaan Aldomovarin Matadorin, seurassa. Se kun oli nuoruuteni suosikkileffoja.

Valoblogin Taru kirjoitti...

Oikein! Tuo on niin paras fiilis, kun antaa itselleen luvan tehdä mitä tykkää <3 Kaikista parasta, kun se tapahtuu yllättäen. Minä tiedän ;)

Karjalanpaisti, voi nam! Niin hyvää perusruokaa kuin olla voi. Minun äitini tekee ihan maailman parasta, sellaista suussa sulavaa, slurps. Liekö johtuu karjalaisista juuristamme :) Minuun asti se taito ei vain ole ylettynyt. Olemme miehen kanssa kolme kertaa yrittäneet, ja aina tulee padallinen kumipalloja. Vaikka kuinka tehdään millintarkasti ohjeiden mukaan. Ostettiin oikein valurautapatakin, mutta ei niin ei. Ihan käsittämätöntä, joten lopulta luovutimme.

Jos saa udella, niin minkälaista ohjetta käytät...?

Heli kirjoitti...

Ihanaa, kun sait viettää tuollasen voimaannuttavan päivän, oli tosi hyvä päätös jäädä kotiin, mitäs sitä itseään ressaa kun se ei ole ees pakollista!!

Duudsonit oli minustakin ihan parhaat, tykkään niitä tyypeistä ihan hirveesti muutenkin. Tänä vuonna oli myös yksi tuttu juhlissa, oli hauska hänet sieltä bongailla, ja ihan nimeltä vielä mainittiinkin kättelyissä, wow!! Eikä siis ole mikään kuuluisuus, vaan oikeastaan oli tuolla sotaleski-äitiään saattamassa - tämä äiti sitten istui oikein presidentin pöydässä, wow!!

Naisten puvuista ei mikään jäänyt mieleen sillein yksi ylitse muiden... muutamia ihan hienoja oli, ja minusta oli toisaalta kiva ettei tarvinnut olla pitkiä juhlapukuja, uskoisin että esim iäkkäämmät rouvat paljon mieluummin pukeutuu tyylikkääseen lyhyempään kolttuun kuin pitkään kahisevaan pukuun.

Ihailin kansallispukujen yhteydessä niitä suloisia töppösiä muutamalla pariskunnalla, voi että ne oli hurjat ihanat!!

Minä tykkäsin kovasti siitä tämän vuoden juhlasta, tosin Loiri olisi saanut jäädä pois konsertista... Finlandia siinä lopussa kuoron laulamana sai mut melkein itkemään - olisin itkenytkin, jos ei mies ja lapset olis olleet siinä vieressäni... =D

Karjalanpaistista sanoisin Tarulle vinkiksi, että ne ohjeissa olevat kypsennysajat on tosi lyhyitä, sitä pataa pitää hauduttaa ihan hirrrrveen monta tuntia, että lihasta tulee pehmeää. Olen tehnyt joskus jotain lihapatoja niin, että ensin laitan sähköuuniin ja sitten illalla kun pönttöuunin pellit laitetaan kiinni tuuppaan padan sinne yöksi... aamulla on vastassa niin suussasulavaa lihaa, että herranjestas sentään!! Eli minusta karjalanpaisti ei ole sellanen "syödään tunnin-kahden kuluttua" -ruoka, vaan se pitää valmistaa tosi pitkän ajan kanssa.

Ja ompas teillä lunta! Ei me nyt niin kauheen kaukana olla, mutta ei meillä ihan noin paljoa silti ole. Tosin parhaillaan pyryttää koko ajan...

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Voi, että tykkään tuosta oranssista väristä keittiössänne!
Ei varmasti voi olla pahalla päällä tuolla touhutessaan...:)

Susanna kirjoitti...

No niinpä! :)

Susanna kirjoitti...

Minna Parikan mekko ei innostanut minua, mutta kasvoiltaan hän on niin kaunis ja säteilevä.

Minä en hoksannutkaan, että Matador tuli myös. Siinä on minulla toinen elokuvasivistyksen aukko.

Susanna kirjoitti...

Ohjeen löäysin netistä... odotas, jos guugle sattuisi löäytämään sen saman.
Tässä:
http://www.snellman.fi/fi/reseptit/karjalanpaisti

Paitsi että jätin laakerinlehden pois, koska sitä ei sattunut olemaan ja pidin uunissa neljä tuntia.

Susanna kirjoitti...

Minä lopetin katsomisen siinä kohtaa kun kättely päättyi, sillä Kerttu pyysi päästä leikkimään. :D

Tykkäsin siitä, että oli paljon kellohelmoja ja kyllähän se hameenpituuden vaihtelu oli virkistävää. Minä kun olen yleensäkin kellohelmojen ystävä.

Mahtaisikohan tuosta klarjalanpaistista tulla vielä parempaa, jos sen pitäisi uunissa ihan tolkuttoman kauan. Mutta pitääkö sitten lisäillä vettä, ettei kuivetu? Vai pitääkö laittaa pienemmälle lämmölle?

Pönttöuunissa olemme tehneet juureksista tosi hyvää pataa valurautapadassa. Tuntikausia saa olla ja kyllä on makoisaa.

Susanna kirjoitti...

Voi olla! :D Minä lupaan!

Kati kirjoitti...

Karjalanpaistihan on mun ymmärtääkseni perinteisesti näitä jälkilämpöruokia, joita työnnettiin leivinuuniin, kun leivät ym. oli saatu valmiiksi ja jossa se sai muhia rauhassa mureaksi. Monihan mun ymmärtääkseni kypsentelee lihoja vähän reilussa sadassa asteessa, silloin ei se nestekään haihdu, etenkään, jos on kannellinen pata tai folio vuoan päällä. Ja tosiaan mitä pidempään, sen parempaa.

Susanna kirjoitti...

Nyt kun katselen netistä vielä kuvia eilisen juhlapuvuista, löydän suosikkini naistenkin joukosta. MeeriKkotaniemen Frida Kahlo -look vetoaa minuun kovasti.
http://hs10.snstatic.fi/webkuva/taysi/560/1305757562616?ts=630

Tiina kirjoitti...

Yhdyn edelliseen mielipiteeseen :) :) <3

Kati kirjoitti...

Äpsölyytli. Se oli kyllä ihana asu. :)

Anonyymi kirjoitti...

Ihan kateeksi käy sinun ihana vapaapäiväsi. Kansallispuvut hivelivät miunkin silmää ja vaikka en millään muotoa ole mainitun miesjoukon fani, niin on myönnettävät, että olivat aivan huippuja helavöineen ja nahkakaulaliinoineen.

Oda K

Milla / Millainen Elämä kirjoitti...

Ihana postaus! ♥

Ensinnäkin: voiko kotonasi ikinä olla muuta kuin energinen?!? Ei taatusti, koska ilo ja lämpö tulee ruudun läpikin! ♥

Duudsonit saivat eilen niin hyvälle mielelle ja totesin ääneen omaa pikku-täystuho-duracellia sivusilmällä katsellessani, että nii-in, sählätenkin voi päästä Linnaan saakka. Toivoa ei ole siis vielä menetetty. Vielä. ;) Duudsoneitten haastattelu vahvisti kuvaani erityisen fiksuista miehistä: paras jekku on kuulemma se, että osaakin käyttäytyä noissa bileissä. Hyvin sanottu. Ja upeaa on näiden jätkien koulukiusaamisen vastainen kampanjointi. Respect, Duudsonit.

Tuo lahja hajunaapureilta on aikamoisen upea ele...

Terkut Porvoosta! :)

Iris//Kirppukoti kirjoitti...

Hyväntuulen postaus jälleen sulta Susanna, kiitos! Voi että kun saisi jostain tuota sun maatuskakangasta. Duudsonit oli kyllä komia ilmestys, mutta missäköhän niiden emännät oli? Ai että tuo Jukka varsinkin aiheuttaa sydämentykytyksiä.

Anonyymi kirjoitti...

En kyllä ole aikoihin nähnyt vastaavaa komeutta miesrintamalla. Sydän pyörähti ympäri kun Duudsonit ilmestyivät kuvaan. Mikä asenne, ryhti, varmuus ja ah....meni kyllä jalat alta. :D

Anni

Hanna kirjoitti...

He hee, mie olen sitten katsonut Tuntematonta sotilasta siunki eestä.Olen katsonut sen jok'ikinen Itsenäisyyspäivä niin kauan kun jaksan muistaa ja on yksi lempi elokuvistani! Miussa taitaa olla liikaa kapiaisen tytärtä ;)
Nam, karjalanpaistia! Vaikka punaista lihaa syön todella vähän, niin tämä kyseinen ruoka on niiiiin hyvää. Olen onnekas leivinuunilainen ja voin tätä haudutella siellä tunti tolkulla :)
Miullekaan ei montaa pukua jäänyt mieleen, mutta nämä duudsonit oli komiat!!

Tyynenmeren Aaltonen kirjoitti...

Kaunis maatuskakangas! Mutta en minä sitä tänne tullut kertomaan, vaan sitä, että nyt meilläkin on "Kerttu". Meidän oli pakko adoptoida se, kun se oli jätetty heitteille. Tosin tämä meidän "Kerttu" on ihan tavallinen hamsteri, eikä sillä ole vielä nimeä. Sillä on tavallinen lila-pinkki häkki ja jätimme sen ulos, sillä se haisee! Tulin katselemaan ideoita sinulta, mitä voisin tehdä "Kertun" elämän parantamiseksi :)

En ole lähettänyt vielä sitä yllätystä, eli älä odota vielä ;)

Peikkokukkulan Mia

Koti1898 kirjoitti...

Mä tykkäsin myös. Ja hänen kohdallaanhan taidettiin puhua Rosa Liksomista, veikkaan että osalla katsojista asu meni Rosan piikkiin.

Susanna kirjoitti...

No niin, sillä periaatteella sitten seuraavalla kerralla!

Susanna kirjoitti...

Panin merkille saman, ihmettelin, että missä Rosa, kun omaan silmään ei näkynyt.

Susanna kirjoitti...

Juu, minäkään en Duudsoneita varsinaisesti fanita. Mutta Jackassia sitten kuitenkin kyllä. :P

Susanna kirjoitti...

Ensinnäkin: voi. Täällä voi hyvin helposti olla kiukkuinen, raivopäinen, alakuloinen ja veto poissa. Ja hyvin usein olenkin. Juuri äskenkin hermo paloi tuhat kertaa, kun virittelin jatkojohtoja salin kattoon ja yritin maalata kökkömaalilla keittiön hyllyjä. :)

Minusta Duudsonit ovat osoittaneet monesti sen, että eivät ole mitään tyhmiä jätkiä. Bisnes on hallussa, samoin arvostan koulukiusaamisen vastaisia toimia ja sitä, että osaavat käyttäytyä halutessaan ihan ihmisiksi. Mutta en minä niitä heidän ohjelmiaan jaksa katsoa ollenkaan. :P

Susanna kirjoitti...

Maatuskangasta ei saa mistään. Ellei itse sitten tulostuta Vallilalla... mitähän se metrihinta noilla digikankailla oli, viitisenkymppiä tai jotain sellaista...

Minä olin tosi ilahtunut, kun emännät eivät nyt olleet mukana. Sen sisääntulon vaikuttavuushan olisi ollut poissa, jos jokaisessa välissä olisi ollut nainen. Nyt kun tuli neljä komiaa pohjalaista miestä peräkkäin, vaikutus oli taattu.

Susanna kirjoitti...

Harvoin on taidettu itsenäisyyspäivän vastaanotolla tällaista nähdä, että eniten huomiota saavat miehet. Mukavaa vaihteeksi!

Susanna kirjoitti...

Mitäs mieltä olet siitä, että Tuntematon tulee nyt niin myöhään? Minä sanoin Sulolle, että sehän pitäisi lähettää edellisenä iltana. Ne, jotka jaksavat valvoa, voivat seuraavana pyhäaamuna nukkua pitkään ja ne, jotka haluavat katsoa sen perinteiseen tapaan päivällä, voivat nauhoittaa.

Sulo on myös katsonut sen kai joka itsenäisyyspäivänä ja on monesti yrittänyt houkutella minutkin katsomaan. En ole ollut kiinnostunut: vanhat suomalaiset elokuvat eivät koskaan ole olleet minulle kovin mieluisia. Kohta katselemme kuitenkin sen viimeisenkin tunnin, joka eilen jäi katsomatta.

Susanna kirjoitti...

Oi, Kertun kaukainen sukulainen. Onnea perheenlisäyksestä! :D Toivottavasti näemme siitä vielä kuvia!

Miksi se haisee? Kertussa on oma vieno kerttumainen tuoksunsa, mutta ei se kyllä onneksi haise. Teillähän on niin paljon koiriakin, että luulisi pienen hamsterin hajun katoavan hetkessä sinne sekaan. o_O

Anonyymi kirjoitti...

Heippa! Tuli mieleen että joistakin nettikaupoista ja eläinkaupoista saa sellasia pieniä siemenpusseja joista voi itse kasvattaa voikukan lehtiä ja kukkia :) Pikaisesti googletin mutta en löytänyt nettikaupoista nimenomaan tuota voikukkaa, muita itsekasvatettavia tuoreruokia löytyi..Sitten saa myös kuivattua voikukanlehteä, tykkäisiköhän Kerttu siitä, näin niinkun ensi hätään :) Vaikka ehkä vähän hölmöä ostaa tollasia, mutta mitä sitä ei hamsterinsa eteen tekisi :D Ainakin zooplus.fi ja petshop.fi sivustoilla oli noita kuivattuja voikukkia ja joitain itsekasvatettavia kasveja. Ja vaikka mitä muuta ihanaa :)

Mirka kirjoitti...

Minäpä katsoin, ensimmäistä kertaa koko elokuvan kerralla. joka vuosi kun se on tullut, niin olen pätkän aina nähnyt.

Kaunis ele bitumiporukalta. jäikö ne siihen pysyvästi?

ps. kiitos taas ihanasta keittiöliinasta. mua nauratti kovin kun olit kirjoittanut kuoreen Marika, et ole ensimmäinen joka mua kutsuu sillä nimellä :)

Susanna kirjoitti...

Oo, kiitos! En tiennytkään sellaisista. Kissanruohoa olen Kertulle kasvattanut, mutta se söi siitä vain siemeniä. Menen heti shoppaamaan!

Susanna kirjoitti...

Bitumiväki ei tule takaisin. Onneksi. Heille on paikka joko muulla Imatrlla tai sitten Kouvolassa, mutta en tiedä, ovatko tehneet päätöksen, mihin suuntaavat.

En oikeasti tajua, mistä se Marika siihen kuoreen lennähti. Tajusin heti kirjoitettuani, että mitäs ihmettä käteni oikein teki. Oman siskoni nimi on Mirkka, joten Mirka ei edes ole mikään outo tai vieras nimi!

Tyynenmeren Aaltonen kirjoitti...

No höh, meidän koiramme eivät haise! ;) Tuo yksi "Kerttu" haisi ainakin 50 koiran edestä. Tosin nyt huomaan, että suurin osa hajusta tuli likaisesta häkistä. Desinfioin häkin ja nyt otus on lähes hajuton. Mietin, miten pidät sen tv-kodin puhtaana ja hajuttomana, kun kaikkia puu- ja paperipintoja ei voi pestä...huomasitkohan kysymykseni noista vanhoista postauksista - tuskin. Ja kyllä tuo hamsteri ihan itsessäänkin haisi/haisee. Kun otin sen kiinni ensimmäisen kerran, se pölläytti oikein pilven jotain kamalaa hajua!

Susanna kirjoitti...

Voi sitä poloista. Huonosti pidetty likaisessa häkissä. Hyvä, että siivosit sen. Häkkiä pitää siivota niin usein, ettei ala haista. :)

Piti ihan guuglettaa, että mikä voi hamsterissa haista. Löytyi useita vaihtoehtoja. Naarashamsterit haisevat kiima-aikaan. Pissa haisee aina, ja vessa pitää siivota vaikka parikin kertaa viikossa - ilmeisesti yksilöllistä tuo pissan hajun voimakkuus. Pelästynyt hamsteri päästää pahaa hajua. Ja syy voi olla myös sairaus, hajurauhastulehdus on yleinen. Jos se on elänyt sotkuisessa häkissä, niin tuskin sen hajurauhastakaan kukaan on vaivautunut putsaamaan.