torstai 26. joulukuuta 2013
Materialistin joulu
Yhtään en yritä väittää, etteivätkö lahjat olisi minusta joulun paras juttu. Sekä niiden antaminen että saaminen. Toivelistani oli vaatimaton, koska mitään minulta ei varsinaisesti puuttunut. Siitä huolimatta sain holtittomasti lahjoja, jotka kaikki olivat tervetulleita ja isoja ilahdutuksia.
Kaikkia lahjuksiani en taida alkaa teille esitellä, mutta muutaman sain kuvattua tässä sysipimeydessä.
Sulo oli tilannut Playmobililta runsaasti täydennystä gostilnaani. Niitä en olisi kehdannut toivoa, sillä onhan noita leluja jo aika tolkuton määrä ennestään. Mutta kuten Sulo totesi, kun minä silmät säihkyen revin pusseista esiin kanalan lisäksi siilejä, pupuja ja myyrän: "Mie tiesin, että tämä tekee siun joulun." Niin teki.
Joku tonttu taisi unohtaa lapikkaansa meille? Tai sitten tässä on korruptiolahja*. Joudun palaamaan aiheeseen myöhemmin, ja ristiriitaisiin ajatuksiini sen suhteen.
Me täällä jatkamme älytöntä mässäilyä ja kunhan kaikki tuhannet suklaat on mätetty paisuviin napoihimme, alkaa juttadieetti.
Mukavaa tapaninpäivää teille kaikille!
*) Blogiyhteistyö. Tuote blogin kautta saatu.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
43 kommenttia:
Sää sait lapikkaat! Ja minkä väriset, Vau! Nyt mun ei tarttekkaan voittaa lotossa... Ihana toi kanala. Ja Sulo. :-)
Siilit ja kanat! Ihana Sulo :)
Lapikkaat! Mää oon niin iloinen :) :) :)
Hyvää Taffaninpäivää!
Ihan on sun näköiset lahjat!! Mistähän nuo lapikkaat on... mielenkiintoista, jos on kerta sullekin arvoitus!!!! Mut eikös se niin mene, että Joulu on ihmeiden aikaa... =) tonttu oli kuunnellu erityisen tarkasti sun toiveet!! Ai niin, paitsi että sun toiveet oli noi niittipyssyt sun muut... saitko niitä?
Joulun jatkoja!
Ai niin ja jatkan vielä... että kyllä minustakin lahjat on joulussa se The Juttu. Sekä antaminen että saaminen. Sanonpa vaan, että jos jouluun ei liittyis tää lahjahärdelli, niin kuinka moni sitä oikeesti viettäis?? Varmaan etenkin lapset oottas into piukeena, että kokoonnutaan ruokapöytään?? Minusta se löpinä, että joulu on perhejuhla jne jne on aivan feikkiä. Ehei, kyllä ne lahjat on se asia joka tätä joulua hengissä pitää.
Hyvä että sait nuo lapikkaat, ne on ihanat :). Ja täälläkin suunnitellaan juttadieetin aloitusta heti uuden vuoden jälkeen... (myös minä olen sen jo aiemmin hyväksi havainnut)
Voih, onpas kivoja lahjoja! Täälläkin napa paisuu silmittömästä määrästä suklaata, ruokavaliomuutos kunhan ne joskus viimein loppuu. Täytyy osa lahjoittaa eteenpäin, en tohdi lapsillekaan niin paljon syöttää :D
Oho, vai lapikkaat tuli. Ei kai sillä firmalla ollut muuta vaihtoehtoa kuin laittaa ne tulemaan :) Ihanat ovat joka tapauksessa, vaikka tunnustakin hieman olevani kateellinen.
Voih, ihanat lapikkaat... :)
Voi lapikkaat! Ihana väri sitäpaitsi.
Hyvää tapania!
Lapikkaat ??!! Sait siis ne. :D
Meidän poika sai ensimmäiset playmobilinsa tänä jouluna...taisi olla blogillasi osuus asiaan ;) Nuo pojan playmobilit on tarkoitettu pikkulapsille, joten niiden kädet eivät liiku, outoa, kun kuitenkin duploukkelien osat liikkuvat. Tosi hienoja nuo sinun playmobiliesi puut!
No tuo pikkuruinen siili kyllä sulattaa kenen tahansa sydämen. Kyllä ne lahjat kuuluu jouluun, mutta erityisen kivoja ne ovat kun valinta on osunut nappiin!
Lahjoilla on kiva ilahduttaa toisia ja mukava on saada lahjoja:) Mutta minun joulussani hyvä ruoka ja muu herkuttelu on yhtä tärkeää ja tietenkin se, että tämän kaiken saa tehdä rakkaitten ihmisten ja eläinten ympäröimänä on parasta.
Kuola valuu vaan, ihanat nuo lapikkaat! Just se malli ja väri mitä mä täällä kuolaan! Odotan innolla tarinaa taustalla. ;) Ehkäpä kohta saan omaankin blogiin taas eloa, ihailtavaa tälläinen lähes joka päivä päivittyvä blogi, Sussu, ihania juttujas on mukavaa lueskella! Voittaa Cosmot ja Demit mennen tullen. Ihania nämä nykypäivän aikakauslehdet, blogit kun ovat aitojen ihmisen kirjottamia ja just niin aitoja mielipiteitä. Hyvä. Ja kiitos. Sait taas hymyn mun huulille. <3
Sulo se on onnistunut kyllä suloisen ihanasti lahjassaan :) Lapikkaiden tarinaa jäänen odottelemaan (mutta mikä VÄRI!! :D )
Ei tarvitse voittaa, ei. Mutta toivotaanko silti, että minä voitan, niin saan sinulle samanlaiset?
Hyvää sinnekin!
Eivät ne ole arvoitus minulle. Sieltä tehtaalta tulivat.
Niittipyssyn sain ja villasukat. Nuppineulat jäivät saamatta - eihän sitä nyt ihan mahdottomuuksia sentään voi saada! :P
Ainakaan minä en varmaan viettäisi, jos lahjashowta ei olisi. Enhän vietä juhannusta, vappua tai uuttavuottakaan.
Minä olen mättänyt herkkuja ihan törkeät määrät viime kesäkuusta asti. Yhtään ei huvittaisi juttailla, mutta yhtään ei huvita myöskään enää katsoa peliliin. :(
Minäkin mietin, etten ehkä selviä hengissä tuosta meidän suklaalastistamme - en edes Sulon avustuksella.
Saat ollakin kateellinen. Minusta sinulla on siihen sekä hyvä syy että täysi oikeus. Jutellaan aiheesta vielä lisää, kunhan saan postattua siitä kunnolla.
Ihanat ne ovat.
Mätsää ihanasti jouluiseen sammalenvihreään. :)
Mahtavaa! Onnittelut hyvästä leluvalinnasta. Itse en tykkää niistä vauvamallin Playmobileista, mutta ehkä niillä pääsee addiktion alkuun. :D
Näin on. Tulee hyvä mieli, jos onnistuu itse antamaan jotain jollekin, josta se joku tykkää tosi paljon. Ja samoin tulen itse mahdottoman iloiseksi, kun joku muu on keksinyt minulle jotain, mitä en ollut osannut toivoa, mutta joka on ihan mahtijuttu. Kuten vaikka suklaafonduesetti! :P
Juu, minusta myös ne syömiset ja kuuset ja sensellaiset ovat tärkeä osa joulua. Kokonaisuus kohdallaan.
Minusta on huippua, jos voitan Cosmot ja Demit. :D
Arvelin, ettei joulunpyhinä ehkä kauheasti olisi lukijoita blogistaniassa, mutta taitaa meitä sentään jokunen olla paikalla.
Sulo aina onnistuu. Hän panostaa lahjoihin aina. Ja kun hän tuntee minut niin hyvin, niin onnistuu lahjoissakin oikein. Mitä nyt jokunen virhearviointi on joskus sattunut, mutta niistäkin on saatu sitten mahtavat naurut, joten tavallaan kohdalleen ovat osuneet nekin. Katrastrofilahjoiksi niitä kutsutaan ja lämmöllä muistellaan.
Ihania ovat nuo siun lahjat! Kyllä Sulo on vaan ihana kun hellii siuta noin. Miun lemppari väriä nuo siun lapikkaat. Varailin ittelleni Tuuliviiristä Lappeenrannasta lapikkaita. Aattelin ansaitsevani ne tiukan joulunaluksen vuoksi. Oli tiukka rupeama Oleksilla, mut kyllä oli mukavaakin. Ihania myyjiä, mukavia asiakkaita ja todella asiaansa paneutuneita järjästäjiä. Hyvää tapania!!!
t. eläinhattu Anne
Kuoppaat nyt kaikki epämääräiset fiilikset ja vedät ne saappaat onnellisna jalkaan.
:D Minä täällä hihittelen ihan hysteerisenä noita lapikkaita. Mutta sä kyllä mainostit niitä täysin pyyteettömästi etukäteen ja varmaan tehokkaammin kuin moni aiemmin lahjan saaneista. ;) Jotta eikun lapikkaat jalkaan ja menoksi. On ne hienot!
Noi playmobilet on kylä mainioita. Melkein iski tarve hankkia tuolle pienemälle neidille synttäriksi vaikka noita kotieläimiä ja kaikkea. ;)
JEEEEE SÄ SAIT LAPIKKAAT! Ihan hihkaisin ilosta kun näin kuvan. Ja nyt odotellaan mikä on tarina siellä takana, hih. :D
Ihanaa, että se Olekesin juttu oli hyvä kokemus. Ja todellakin olet siitä palkintosi ansainnut.
Sääherra vastustaa.
Juu, ainakaan etukäteismainostus ei ollut teennäistä. :D
No niin, myös pyyteetön playmobil-mainontani on siis alkanut tehota. ;)
Tarina on luettavissa, olkaa hyvät. :P
Tuliko sininen potkukelkka?
Minäpä se ihastuin ensimmäisemnä nuihin maatuska-naulakoihin. Sellaiset voisi haluta. Lapikkaisiin satsasin ihan ise, kun tiesin, ettei niitä kukaan muukaan minulle osta. Itseni hemmottelua. Valitsin siniset. Eivät vaan oikein ilmat suosi vielä niiden pitoa. Lämpöasteet ja vesisade ovat sulattaneet liki kaikki 20.12. satanneen ihanan lumipeitteen. Mutta vielä se talvi tulee ja töppösten aika.
Sirpa
Maatuskanaulakoita saa kuulemma Tigeristä. :)
Ihanaa, että ostit ne lapikkaat! Yskon, että ovat vielä minen vuoden ilo, vsikka tänä talvena kelit eivät niitä suosikaan.
Miul on kyllä harmaat töppöset, mitä pidän aina kun mahollista. Lapikkaiden ostaminen riippuu siitä käyvätkö ne miun jalkoihin. Jalkineiden osto on aina hermoja raastavaa puuhaa. Mie oon haaveillu lapikkaita jo pari vuotta. Mut nyt Oleksin jälkeen se ois jopa mahdollista. Jos sitten loppu peleissä raaskin kuitenkaan.
Joo, toivotaan! <3
Mun on kyllä pakko todea, että olen hankkinut ensimmäiset kerrat playmobileja melkein 20 vuotta sitten pikkuveljelleni ja päässyt silloin moisilla leikkimisen makuun. ;) Silloin ei tosin ollut noin hienoja maatiloja tarjolla. Sormet syyhyävä taas moisten kimppuun...
Se on hassua, niissä on joku taianomainen tuntu. Sen tunnun takia minäkin niitä himoitsen. Sama tuntu niissä oli jo silloin 70-luvun puolivälissä, kun ekat sain. Siksi olin nyt hitusen pettynyt ja hämmästynyt, kun havaitsin, että lampaissa ja kanoissa on joku erilainen muovi. Ne tuntuvat vääriltä! Pitäisi ehkä laittaa tiedustelua Playmobilille, että meinaavatko oikein yleisemmin ottaa käyttöön vääräntuntuiset muovit...
Jalkineiden ostaminen on karmeaa. Minulla on vintti täynnä virheostoksia. Kivat kenät ovatkin sitten käytössä mahdottomat ja jäävät käyttämättä. Nämä lapikkaat osuvat ainakin minun jalkaani tosi hyvin. Perushuopikkaat käyvät varmasti jokaiseen jalkaan, kun ovat sellaiset töppömuotoillut, mutta pitkiä matkoja niillä on vähän raskasta kävellä. Omat harmaat huopikkaat jäävät nyt todennäköisesti pihahommikengiksi ja nämä kauniit lapikkaat tulevat ihmisten ilmoilla kulkemiseen.
Lähetä kommentti