Olen nyt päässyt aloittamaan oman kodin jouluvalmistelut, kunhan ensin podin yhden päivän kuumetta. Se on aika tavallinen oire myyntitapahtumareissujen jälkeen. Vaikka tapahtumat ovat kivaa vaihtelua yksintyöskentelyyn, ne ovat myös melko raskaita minulle niin henkisesti kuin fyysisestikin.
Tänään kävin "kaatamassa" joulukuusen Kertulle. Panin havuja pikkuruiseen saviruukkuun ja koristeeksi pujotin jyrsijöiden herkkupaloja. Niitä ei juurikaan anneta Kertulle, sillä minä en ihan hirveän innoissani ole näistä myrkkyväreillä värjätyistä nameista. Mutta joulun kunniaksi tein poikkeuksen ja löysäsin pipoa.
Vein kuusen Kertun kotiin ja aloin viritellä kameraa. Sillä välin Kepa oli jo tuntenut uudet tuoksut sieraimissaan ja ilmestyi mökistään unisia silmiään siristellen. Se lähti heti tutkimaan, mistä tuoksut tulevat.
Taisi olla kuusi pikku Silakkamme mieleen.
Meidän ihmisolentojen joulukuusitilanne ei ole aivan yhtä hyvällä mallilla. Palaan siihen myöhemmin.
24 kommenttia:
Ihana kuvasarja, ihan Kerttu :)
-Heidi-
Siis ihana Kerttu... :)
"Silakan joulu" :D
Ihana kuusi ja ihana Kerttu! <3
Katselin tuossa juuri paketteja, jotka päätyvät meidän kuusemme alle ja totesin, että suurin paketti onkin Kertulle. :D
Ihana
Hihihi, voi Kerttua! Ja miten käsittämättömän suloista, että hänellä on oma joulukuusi.
Nyt tuli kyllä jo katumus. Sulo onkin lukenut jostain, ettei hamstereille saa syöttää havupuun oksia. Miksi ei? Ovatko ne vaarallisia? Silmät puhkoutuvat? Poskipussit haavautuvat? En tiedä.
Kerttu ei näyttänyt olevan kiinnostunut maistelemaan kuustaan, vaan pelkästään koristeita, mutta taidan silti ottaa siltä kuusen yöksi pois.
No mutta kyllähän tuo riittää vallan hyvin koko perheen joulupuuksi! Eikö? ;-)
Ihanaa, pitkästä aikaa Kerttu-postaus <3
Kiitos päivän Kerttu-annoksesta! Ihanaa, naurattaa vieläkin. :)
kerttupostaukset on niin kivoja
Tämä oli ihana postaus.
Vakkari
Minusta on ihanaa, että siellä ruutujen ääressä on Kertun ystäviä. Kun itse katson esimerkiksi tuota jahas-kuvaa Kertusta, minua alkaa naurattaa ihan mahdottomasti. Sen ilme! :D
Mutta olen hyvin tietoinen siitä, että suurella todennäköisyydellä tuo paljonpuhuva katse ei vetoa muihin ihmisiin samalla lailla. Ei minussakaan mitään tapahdu, kun katson kuvia toisten kissoista tai vauvoista. Siksi olen tosi ilahtunut teidän kerttupositiivisuudestanne. Kommenttinne antavat minulle luvan syytää tänne näitä postauksia oman lapseni erinomaisuudesta. :P
❤ Virtuaalipusu teille.
Voi että, lutuinen!
Kerttu on varmasti maailman onnellisin hamsteri:) Ja sillä on ihanat vanhemmat;)
-Raija-
Hih, vaikka en ihan noin pieniä lemmikkieläimiä ehkä ymmärräkään, niin hauska nähdä miten innolla toinen suhtautuu yllätykseen.
Oho, olen miettinyt ihan samaa meidän "Kertulle", jolla ei vieläkään ole nimeä! Minulla ei täällä ole kuusta, mutta olen miettinyt mäntyä tai sypressiä. En ole vielä laittanut, kun mietin sitä vaarallisuutta/turvallisuutta, ja nyt sinä satuit kirjoittamaan samasta aiheesta! Voikohan hamstereille antaa rusinoita) Niitä saisi aika helposti killumaan puuhun.
Voi ku ruppee tekemään miäli ommaa silakkapihviä, on se Kerttu ihana. Mulla oli tapana syksysin kerätä pellolta kauralyhde hamsterilleni jouluks. Näytti nätiltä ja elukka sai puuhaa.
Ihihhiihiiiii :D
Ihanaa,että Kerttu sai oman kuusen! Meidän kissat tuli kateellisiksi, nekin voisivat haluta oman kiipeilykuusen joulun odotuksen kunniaksi ;)
Ihan samaa ajattelin!
Minä niiiiiiiiiiiin toivon, että Kerttu on onnellinen. :)
Tuo on hyvä idea. Tosin joudun ostamaan sen lyhteen.
Voi antaa rusinoita. Puolukanvarvuista voisi tehdä "kuusen", mutta nyt on meillä jo niin paljon lunta, että niiden kaivaminen on hankalaa.
Täällä on muuten tosi hyvä sivu hamsterin hoidosta ja ruoasta:
http://www.kolumbus.fi/satumetsan/docs/Hamsterinhoito-ohje.html
Kyllä ansaitsevat kissatkin oman kuusen. :)
Lähetä kommentti