perjantai 15. marraskuuta 2013

Toivelahjoja vai toivottomia?


Olen käyttänyt koko tämän viikon oikein hienon tuotekuvaston taittamiseen. Samalla kun olen latonut kuvia paikoilleen, tavaranpaljous on pannut minut mietteliääksi. Minulla kun on tämä ristiriita siinä, että toivoisin maailmaan vähemmän kuluttamista, vähemmän tavaraa ja erityisesti vähemmän tarpeetonta tavaraa. Mutta toisaalta itse pysyn leivänsyrjässä kiinni juuri sillä, että ihmiset ostavat tavaraa.

Siksi minulle on hyvin tärkeää se, että valmistan tuotteita, jotka ovat käyttöesineitä ja vieläpä tarpeellisia sellaisia. Bambutiskirätti puolustaa mielestäni olemassaoloaan sillä, että se on pitkäikäinen ja korvaa todella monta tavallista haisurättiä. Mutta sitten minulla on niitä keittiöpyyhkeitä ja tarjottimiakin... kuinka hyödyllisiä ne oikeasti ovat? Eikö maailma pärjäisi ihan hyvin ilman Susannan Työhuoneen pyyheliinaa tai tarjotinta?


Nousevan Myrskyn Liisa kirjoitti samoista ajatuksista. Se, että me vähentäisimme kuluttamista, ruokkisi lamaa entisestään. Ei hyvä siis sekään. Yhteiskunta on mikä on nykyisin, ja se pyörii rahalla, joka liikkuu.

Minun ajatukseni on se, että ostakaamme mitä ikinä haluammekin, jos se ilahduttaa meitä tai sitä ihmistä, jolle jotakin ostamme. Ainakin minusta on hirmuisen mukavaa saada lahjoja. Anteeksi, että sanon tämän ääneen, mutta minulle joulussa ihan parasta ovat lahjat: antaminen ja saaminen. Olen materialisti.

Mutta jos et tykkää etsiä lahjoja ihmisille tai se tuntuu sinusta jotenkin väärältä, tai tiedät, ettei lahjan saaja oikeasti halua mitään, niin älä ihmeessä hanki mitään. Pahintahan on velvollisuusjoululahjojen antaminen. Lahjojen, jotka ovat tarpeetonta krääsää ja joita annetaan vain antamisen vuoksi ilman ajatusta siitä, miksi ja kenelle.



Mutta palataanpas siihen kuvastoon, josta aluksi mainitsin. Se on Suomen käsityöyrittäjien Joulukuvasto. Virtuaalinen, muhkea paketti suomalaista käsityötä. Yli 60 sivua ihania tavaroita, joista toiset toki olennaisesti hyödyllisempiä ja tarpeellisempia kuin toiset. Kun tein kuvastoa ja ladoin paikoilleen lähemmäs 200 jouluhoukutusta, minulle tuli hetkittäin tuskainen olo kaikesta tavarasta, jota maailmaan mahtuu, mutta myös niitä oijoipakkosaatavapakko-olotiloja.


Yksi pakkohankinta oli Tikkerperin maatuskaheijastin. Miten voisin tulla toimeen ilman maatuskaheijastinta? En mitenkään! No, eipä tarvitsekaan enää tulla, sillä nyt minulla on sellainen.


Mietin, että pitäisiköhän tehdä joululahjalista? Kun joka joulu minultakin joku kysyy, mitä haluaisin lahjaksi, niin sanon aina, että villasukat. Yleensä onneksi saan villasukat, mutta lisäksi saan kaikenlaista sellaista, jota en tarvitse tai edes halua. Jos naimisiinmennessäkin on yleisesti hyväksyttävää tehdä lahjalistoja, niin miksei voisi tehdä joululahjatoivelistaakin? Minun listallani olisi voinut olla maatuskaheijastin, mutta menin mokoma jo ihan itse ostamaan sen. Ullakko-tuotteen Puikottimet voisivat olla toivelistallani tänä vuonna, vaikka jo viime jouluksi ostinkin sellaiset itselleni. Niitä kun tarvitaan niin monta, kuin on keskeneräisiä sukkia ja lapasia puikoilla.

PS. Ylimmän kuvan oranssien tiskirättien piti jo olla valmiina, mutta tämä viikko menikin oikeiden töiden kannalta ihan plörinäksi, kun tuo kuvasto vei kaiken aikani. Toivottavasti saan oransseja puotiin ensi viikolla.

30 kommenttia:

  1. Minulle taas joulussa ahdistavinta on lahjat (ja tietenkin mahdollisimman ällöttävä pimeä ja epäkeväinen vuodenaika). Uskon, että kukaan ei oikeastaan tarvitse mitään tavaraa. Tarvitaan vain ruokaa ja rahaa asumiskustannuksiin.
    Haluaisin elää ilman tavaraa, mutta se ei tunnu onnistuvan etenkään, kun olen perinyt ja saanut talon mukana niin paljon ihanaa elämää nähnyttä esineistöä. Mutta mitään uutta en haluaisi. Siksi minullakin on aikamoinen ristiriita tämän ajatusmaailmani ja nettikaupan täti -ammattini välillä! Jos kaikki olisivat sellaisia kuin minä, kuolisi Suomen kaupoista 99 % mukaan lukien oma kauppani.
    Joten toivotan sinulle ja kaikille kauppiaille menestyksekästä joulusesonkia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Sinulle sitä samaa!
      Ja lahjatonta joulua. :)

      Poista
  2. Samoja ajatuksia pyörittelen minäkin pienessä päässäni. Olen tullut siihen johtopäätökseen, että välillä on parempi olla miettimättä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minustakin tuntuu. Ja se pätee oikeastaan ihan keikkeen. Ruokaan, vaatteisiin, asuinpaikkaan, lemmikkien pitämiseen... kaikki elämässä käy vaikeaksi, kun niitä alkaa tarpeeksi miettiä.

      Poista
  3. Puikotin! Äitille tuollaisia! Kiitos vinkistä :) :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puikotin on ihan ehdoton. Miten voi matkustaa junalla kutimien kanssa ilman puikotinta?

      Poista
    2. Jos ei matkusta junalla ikinä? :D
      Äiti käy tikkauskerhossa ja kyläilee tikkauksen kans, niin tuo on kyllä ihan ehdoton juttu ( ja juu kutomista/neulomista sanotaan täälläpäin tikkaamiseksi).

      Poista
    3. Olin jo ihan pöllönä, että mikä ihmeen tikkauskerho. Ajattelin jotain tikkitäkkien tekemistä, mutta en tajunnut, miten se liittyy puikottimiin. :P

      Poista
  4. Olipa upea kuvasto! Esitteen taitto onnistunut hienosti!

    VastaaPoista
  5. Ihan samoja juttuja mietin minäkin. Mutta tarvitsemme tiettyjä tavaroitakin, että elämä on mahdollista ja jopa mukavaa. Ja parhaimmillaan ekologisesti valmistettu tuote korvaa aiemmin markkinoilla olleet vähemmän ekologiset versiot, ja maailma on pikkuisempi parempi paikka. Minä suosin paitsi luomutuotettujen, myös kierrätys- ja jämämateriaalien käyttöä tuotteissani, jolloin saadaan maksimaalinen ilo siitä materiasta mitä on kerran valmistettu. Sitäpaitsi keittöpyyhe ja tarjotinhan ovat tarpeellisia, jos ei vielä omista niitä! Mutta ethän sinä voi asiakkaalta kysyä, että: montakos pyyhettä sulla jo on, että jos on jo riittävästi niin sitten en sulle myy! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En voi en. Minun ei pitäisi myöskään kirjoittaa täällä, että tarjotin voi ehkä olla turha hankinta. Se on aika huonoa bisnestä! :D

      Ja olen samaa mieltä. Jotenkin ekologinen tai kierrätetystä materiaalista valmistettu tuote on heti sympaattisempi kuin ns. tavallinen. Toisaalta arvostan myös tosi paljon sitä, että annetaan omatekoisia lahjoja. Tai käsityöläisen tekemiä silloin, kun itse ei osaa eikä tarvitse kaikkea tehdä. Käsityöläisen tekemä turha tavara on minulle tervetulleempi kuin halpamarketista haettu turha tavara. Vaikka nyt jääkaappimagneetti esimerkiksi. Ihan tarpeeton kapine. Mutta meillä on ihania Minttumaan pullonkorkkimagneetteja ja niistä tykkään kuin hullu puurosta.

      Poista
  6. Mun sisko ehdotti, ettei tänä vuonna ostettais aikuisten kesken ollenkaan lahjoja. Mää en suostunu, se on niin ankeeta. Ehdotin, että ostetaan syötävää tai juotavaa, eikä millään suurella summalla. Mut kattotaan nyt. Tuolla kuvastossa oli kaikkee niin ihanaa. Kai noista yrittäjistä ees joku tulee viikonloppuna Tampereelle kädentaitomessuille?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidänkin perheessä taidettiin kerran sellaista ehdotella. Juu ei kiitos. Lahjat ovat kivoja. Eihän sen lahjan tarvitse olla suklaalevyä kummempi. Ainakin minä riemastun suklaasta aina. :D

      Moni on menossa Tampereelle, tai siis ovat siellä jo. Itse käyn sunnuntaina ihan asiakkaan roolissa. Ja haistelemassa tunnelmaa, jos joskus olisin siellä myyntipuolella itsekin. Niin valtava tapahtuma, että minua jännittää asiakkaaksi lähteminenkin!

      Poista
    2. Tosiaan, sehän on alkanu jo tännään! Mää meen huomenna, harmi ku sää meet vasta ylihuomenna, olis ollu hauskaa yrittää bongata sua siältä.

      Poista
  7. Tuttu probleema.

    Itse yritän ostaa vain tarpeeseen (joka on tietenkin suhteellinen käsite; joskus sitä tarvitsee obejtiivisesti tarkasteltuna turhiakin asioita). Kun tarvitsen jonkun tavaran, mietin ensin, miten sen voisi tuunata tai rakentaa jo olemassaolevista tavaroista. Jos ja kun ostan uuden tavaran, pyrin tekemään järkeviä hankintoja - ja sellaisia, jotka miellyttävät myös silmää. Bambutiskirätti on oivallinen esimerkki tällaisesta.

    Kannatan kohtuullista kuluttamista. Niin kuin linkkaamassasi blogissakin sanottiin, paluuta menneeseen ei enää ole. Silti jokaisen pitäisi tarkistaa kulutustottumuksiaan kohtuullisuuden suuntaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin juuri. Kohtuullistamista, mutta ei askeesia.

      Poista
  8. Kyllä aikuisenakin on kivaa saada joululahjoja ja on niitä myös kivaa antaa toisille. Kannattaa rohkeasti sanoa ääneen niitä toivomuksiansa, jotta saisi sitten mieleisiä lahjoja, koska lähipiiri kuitenkin haluaa niitä antaa. Toivomuksissa on varmasti itsekullakin eri hintatason toivomuksia, joten lahjanantaja voi sitten itse valita, mitä hän toiselle pystyy hankkimaan. Omassa lähipiirissäni yritämme antaa sellaisia lahjoja, mitä toinen tarvitsee tai kaipaa tai jotain ylellisyyttä, mitä itse ei tule helposti itselle hankkineeksi. Astioita olemme antaneet vuosien mittaan niin joulu- ja syntymäpäivälahjoiksikin, koska isomman astiaston kerääminen vie aikaa, koska hyvänlaatuiset astiat ovat kalliita, eikä kukaan raski ostaa kerralla kahtatoista lautasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Paitsi Ikeasta.

      Justiinsa tuossa kuvastossa ihastuin kovasti keraamisiin mukeihin, mutta heti alkoi huimata, kun laskin, montako mukia pitäisi ostaa. :)

      Ja nyt se ei aukea koko kuvasto... mikä ihme mättää...

      Poista
  9. Hienon kuvastotn olit saanut aikaan. Kuola melkein valui, kun sitä tutkailin!

    Sitten mun piti vähän hehkutella tuota kuvastoa mun blogissa.. niin innoissani olin siitä, että johonkin kootaan inspiroivia kotimaisten kädentaitajien tuotoksia. <3

    Ei varmaankaan haittaa, että kopsin tuon kuvan ja linkin sinne? eihän? :D

    marionellan.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No todellakaan ei haittaa! Ihanaa, olet kultainen! Kiitos!

      Poista
  10. Voi ei, mä en tosiaan saa auki tuota kuvastoa, jos se tuosta kuvasta pitäis aueta...

    Olen samaa mieltä noista lahja-ajatuksista sun kanssa. Samoin kaupallisuudesta noin yleensä... inhoan kerskakulutusta ja toisaalta saan siitä myyjän hommasta palkkani... ja mitä kovempi myynti, sitä paremmin firmalla menee ja sitä paremmat tulospalkkiot jne jne... Hirveä ristiriita.

    Sun tarjotin on mulla ollut käyttämättä, mutta voin sanoa, että joka kerta kun sitä katson (se on näkysällä), saan siitä jo iloa. Se on niiiiin kaunis! Eli myös ilon saamisen vuoksi ostaminen on joskus ihan hyväksyttävää ja tarpeellista. Ja ostan sinulta mielelläni myös kannatuksen vuoksi, koska haluan edes joskus ja edes pienellä rahalla avittaa pieniä käsityöläisyrittäjiä. ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joko sait auki? Nyt sen pitäisi toimia:
      http://issuu.com/susannamattheiszen/docs/skyt_kuvasto_joulu2013

      Hyvä, jos tarjottimesta on iloa, vaikkei ehkä suurta hyötyä. Itse olen pakko-opettanut itseni nyt käyttämään tarjotinta, nyt kun niitä kerran on, ja oikeastaan se on monessa hommassa aikalaisen kätevä.

      Poista
  11. Ihan OT, luulin oman blogini sivupalkissa tätä blogia sinun blogiksesi ylimmän kuvan takia: http://myrosevalley.blogspot.fi/2013/11/buying-handmade-mitts.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, ihanan värikkäät käsineet! Olin ihan itsekin, että nuohan olisivat minulle justiinsa nätit. :D

      Poista
  12. Kiitos vaivannäöstäsi, kuvasto on kaunis ja tarpeellinen! Minäkin tuskailen usein sisäisen materialistini kanssa, sain kuitenkin nyt monta uutta eettisempää vaihtoehtoa. En usko että pystyn lopettamaan kokonaan turhaa kuluttamista, siksi tällaiset jutut ovat enemmän kuin tervetulleita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi. Toivottavatsi sieltä löytyy jotain tarpeellista ja kivaa!

      Poista
  13. Hei!
    Onko valkopohjaisia astiapyyhkeitä saatavana, entä punaisia ilman rättiä (joita on jo varastossa runsaasti)?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valkoisia pyyhkeitä ei ole nyt, enkä osaa sanoa, tuleeko niitä koskaan vai joskus. :)

      Punaisia kukkakuviollisia tulee pieni satsi myyntiin myöhemmin.

      Poista