maanantai 18. marraskuuta 2013

Maailman parhaat kengät ja muita viikonlopun kuulumisia


Kävin Tampereen kädentaitomessuilla ihan asiakkaana. VR:llä oli halpoja äkkilähtöjä, ja niinpä minä riehaannuin oikein poistumaan kotoa pariksi päiväksi. Ajattelin, että hankin messuilta jouluahjat eli elän kuten opetan. Ja ajattelin myös, että katson tapahtumaa sillä silmällä, että osaisin sitten ensi vuonna lähteä sinne myyjäksi.

Ensimmäinen ajatus messuista oli, että kylläpä on hienot messut. Siellähän ihan oikeasti myytiin paljon käsityötä. Jos jotain piilolasinestekauppiaita tai ihmeliimoja jossain kaupattiinkin, onnistuin olemaan näkemättä niitä. Oli mistä valita: satamäärin upeita käsintehtyjä tuotteita.

Mutta päivän edetessä totesin, että onpa liian isot messut. Aamupäivän into ja ihastus hyytyivät, ja lompakko ei noussutkaan enää repusta yhtä rivakkaan tahtiin kuin aluksi.


Onneksi tein aamupäivän puolella niin hyviä löytäjä, että tyhjin käsin en kotiin palannut. Minun on ihan pakko hehkuttaa teille kenkiä, joihin ihastuin ensisilmäyksellä ja rakastuin ensijalkaanvetämällä.


Näitä valmistaa Tossumonttu, joka on kahden hengen tehdas Tampereella. Ihana pariskunta tekee näitä superkevyitä ja supermukavia nahkajalkineita oman kotinsa verstaassa.

Minä inhoan kenkiä, siis yleensä. Siksi inhoan kylmiä vuodenaikojakin. Vain paljain jaloin kulkiessani tunnen hallitsevani askeleeni. Muutun kömpelöksi kengät jalassa, ja mitä isommat ja raskaammat kengät ovat, sitä kömpelömpi minusta tulee. Mutta kun vedin jalkaani nämä turkoosit sirolaiset, tuntui, ettei mitään kenkää jalassa olisikaan.

Jälleen yksi joululahja minulle. Olen näköjään erinomaisen surkea ostamaan joululahjoja muille.


Messuhallin lämpimässä ja ilmattomassa tunnelmassa olin autuaan tietämätön myrskystä, joka kulki maan poikki. Kotimatka oli sitten vähemmän miellyttävä, kun junat eivät oikein pärjänneet taistelussa luontoa vastaan. Luin matkalla uunituoretta Raution kylähistoriaa ja uppouduin pula-aikojen elämään, joten muutaman tunnin myöhästely, jääkylmä junanvaunu ja asemahallissa odottelu eivät tuntuneetkaan kovin suurilta katastrofeilta.

Lopulta yönkähmässä saavuin kotiin. Meillä sentään säästyttiin pahoilta myrskytuhoilta. Vain yksi iso mänty oli kaatunut, ja sekin onneksi valitsi maalitaulukseen mönkijän kärryn eikä vieressä olevia piharakennuksia. Polttopuukatoksemme otti hiukan osumaa matkalla, mutta pysyi kuitenkin ehjänä. Kärryn kohtalosta en osaa vielä sanoa.




30 kommenttia:

  1. On kyllä sen näköiset kengät, että voisin itsekin testata. Pitääpä tutustua "tehtaaseen". Meidät Eino-myrsky onneksi säästi vielä vähemmällä. Pari sähkökatkoksen poikasta, eivätkä nekään sotkeneet kelloja. Mutta nyt tuntuu taas tuulevan aika voimalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, ettei tullut teillekään vahinkoja. Kävin tuossa katsastamssa naapurustoa ja ihan meidän tontin vierestä alkoi alue, jolta oli puuta nurin ihan urakalla.

      Poista
  2. Sen näköiset kengät, ettei voi olla muuta kuin mukavat jalassa, kiitos vinkistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laitoin ne aamulla jalkaan kuvaamista varten, enkä malttanut riisua. Tepastelin sitten sisällä ne jalassa monenmonta tuntia.

      Poista
  3. Heh, mää suuntasin heti semmosen ihmeliimakauppiaan tykö ko sen huamasin. Mulla on ollu silmälasinpuhristussuihke loppu jo kuukausitolkulla.
    Nyt kun siellä on se uusi E-halli, messut on liian isot. Edellisinä kertoina oon jaksanu kiertää kaikki osastot, nyt ehdin jo kyllästymään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi en nähnyt sitä suihkekauppiasta, niin en tullut kiukkuiseksi! :D

      Halleissa oli aika isoja eroja tunnelmallisesti. En nyt osaa sanoa, oliko se sitten E vai C, mutta jompikumpi oli aivan liian hämärä. Parempi ilma niissä kuitenkin oli kuin A:ssa, jossa iltapäivällä tuntui, että happi loppuu tykkänään.

      Poista
  4. Minä olen nyt myyjänä kokeillut sekä A, C että E-hallin. E oli paras luonnonvalon ja leveämpien käytävien vuoksi. Mielestäni olisi sekä ostajien että myyjien etu jos myyjät jaettaisiin selkeästi johonkin kategorioihin, esim sisustus, asusteet, vaatteet, tarvikkeet jne ja sitten asiakkaat voisivat ostaa lipun joko koko tapahtumaan tai vain johonkin osa-alueeseen. Onhan siellä neljä hallia, joten luulisi olevan mahdollista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen ihan samaa mieltä. Käsityötarvikemyyjät yhteen halliin edes, niin sekin jo ehkä helpottaisi vaellusurakkaa.

      Poista
  5. Harjoitelkaa, harjoitelkaa! Harjoitus tekee mestarin. Mä olen käynyt noilla messuilla jokikinen vuosi vaikka kuinka kauan ja olin taas koko pitkän päivän enkä väsynyt ollenkaan. Ainoa ongelma oli, etten muistanut ottaa omaa, isoa laukkua mukaan, joten olin kuin joku Kassi-Alma nyssyköineni loppupäivästä. Kadehduin vähän erään tädin vetolaukkua. Hän sanoi, että kyllä sille kassille ensin hymyiltiin -aamupäivällä nimittäin, muyy jo olivat hymyt hyytyneet.

    Tule vaan sinne ensi vuonna myymään. Mun mielestä siellä on niin kivaa, kun ensinnäkin on mukavia messuvieraita ja sitten on mukavia myyjiä. Menen useimmiten yksin, että saan kierrellä rauhassa ja aina tulee juteltua monen messuilijan kanssa, kun kaikki me tädit ollaan vähän samanlaisista kiinnostuneita. Ja muutamasta putiikista ostan aina ihan vaan siksi, kun niiden tekijöiden juttuja on niin ihana kuunnelle, kun ovat niin hurahtaneita omaan juttuunsa. Aiemmin lempparini on ollut eräs huivitaiteilija, nyt tuli kilpailijaksi porvoolainen kipsiveistosten valaja. Jos ei olis ollu rahat siinä vaiheessa loppu, niin jo olis kirjahyllyn päällinen täynnä pystejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tuli tosiaan sellainen olo, että miten voi ihmisellä olla niin huono kunto. Yöllä kun pääsin junankorvausbussilta omalle autolle, jalkoihin sattui niin, että itketti. Ja vetolaukku olisi kyllä ihan ehdoton messuilla! Minun hennot hartiani väsyvät repun kanssa, joka sekin on kuitenkin parempi kuin olkalaukku tai tuhat nyssäkkää. :)

      Minusta olisi tosi kivaa tulla myymään, sillä tykkään messuttelusta. Mutta kun lasken, miten tolkuttoman monta rättiä pitäisi myydä, että saisi edes kulut katettua, niin plääh. Minulla pitäisi olla joku toinenkin hittituote - sellainen, jossa olisi isompi hinta.

      Poista
  6. Olen katsellut noita kenkiä useamman kerran ja viime keväänä ostin - mustat kiiltonahkaiset ja niiden kanssa on elämä tuntunut tosi kepeältä. Jopa paljain jaloin ilman hankautumia. En tiedä selviäisikö niillä Tampereen messuista, ne on liian isot. Tulee ähky ja moni kiva osasto jää vaille huomiota sen myötä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ähky tosiaan. Jos sillä lipulla voisi tulla sisään useampana päivänä, sekin helpottaisi asiaa. Ei olisi pakko jaksaa kaikkea kerralla. Silmät ja mieli tarvitsevat aikaa sulatella asioita.

      Poista
  7. Ihanat kengät! Paljonko tuollaiset kustansi? Ajattelin vaan, että jos minäkin itselleni joululahjaksi... ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 55 euroa! Vain! Ihmettelin, miten ne niin halvat voivat olla, mutta pariskunta myykin itse "tehdashinnalla" ja jälleenmyyjillä niiden hinta on tuplat.

      Poista
  8. Mä olen kanssa aivan erinomaisen taitava ostamaan lahjoja itselleni. Tampereella on kyllä vaikka mitä, mutta se on myös se ongelma,että rahat loppuvat eikä kaikkia ihanuuksia joihin törmää voi saada. Tosin olen ainakin itse oppinut, että nykyään, jos törmään taitavaan tekijään tai hyvää tuotteeseen, laitan tiedot visusti talteen ja niinpä sitten voi palata ostoksille myöhemmin. Ja kyllä mua noilla suurilla messuilla jo hiukan hirvittää, että kuinka monta juttua pitää myydä, että saa edes messukulut peittoon (puhumattakaan muista kuluista).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi tosiaan niin monen käsityöläisen tuotteita voi ostaa ihan sähköpostillakin, vaikka varsinaista verkkokauppaa ei olisikaan. Minäkin voin tilata tästälähtien aina uudet kengät kotiin, nyt kun koko on tiedossa.

      Poista
  9. Minä myös tykkäsin messuista. Ja minä myös ostin tuollaiset kengät. Minkäväriset - sen näet blogistani, jahka ehdin kuvata. Olen niiiiiin väsynyt ja vähän kipeäkin kuuden tunnin kyynärsauvoilla kävelemisen jälkeen, että tämä ilta menee maatessa... Oli myös kiva nähdä sinut Susanna livenä. Olet ihan itsesi näköinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäkin olit ihan itsesi näköinen! :)

      Ja todellinen sankarimessuilija, kun kepakoiden kanssa siitä urakasta selvisit.

      Poista
  10. Mekin säästyttiin myrskyvahingoilta, vaikka tuuli vähän yöllä valvottikin. Ainoastaan kasvihuoneen ovi vähän lenteli, mutta se saadaan korjattua.
    Olisin niin mielelläni halunnut käydä messuilla, mutta matkaa on sen verran, etten yksin viitsinyt lähteä. Joskus olen haaveillut myymisestäkin Tampereen messuilla, mutta taitavat olla liian isot minulle.
    Ihanan näköiset kengät:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitavat olla liian isot minullekin. Jospa minä vaan keskityn Käsityökortteleihin. :)

      Poista
  11. Olipas ihan sinun näköisesi ja väriset kengät, hyvä löytö! Itsekin olen joskus vuosia sitten käynyt kerran noilla messuilla ja todennut jotta ovat liian isot, ainakin päiväseltään käytäväksi - siellä pitäisi viettää koko viikonloppu ; )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin pitäisi. Se olisi oikeasti mukava ajatus. Kaikessa rauhassa menisi, halli per päivä. Ja muistaisi syödä välillä.

      Poista
  12. Tuollaiset kengät pitää saada. Kiitos linkistä!

    Anni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä kestä. Hyvää sanaa on ilo levittää. :)

      Poista
  13. Kuuntelin vessajonossa, kun yks nainen mainosti juuri noita kenkiä, jotka hän oli ostanut ja sen naisen kaverit oli silminnähden kateellisia sille. Ne varmaan meni kaikki ostamaan sellaiset itselleen.

    Meillekin messupäivä oli mukava, ollaan aika tottuneita messujen koluajia ja nähty kaikenlaista silmälasisuihketta ja hananjatketta, mutta näillä messuilla oli sellaisiakin myyjiä, joita ei näy Lahdessa eikä Helsingissä, Tampere on kai sijainniltaan hyvä Pohjanmaan ja Turun suunnalta tuleville.

    Jalkoihinkaan ei ehtinyt sattumaan, kun kiidettiin sellaisten osastojen ohi, jotka eivät kiinnostaneet ja korupuolellakin käytiin vaan kääntymässä. Liian suuret messut ne kyllä olis olleet, jos ihan kaikesta olis kiinnostunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että viihdyit sinäkin!

      Tampere on hyvä sijainniltaan. Sinnehän on vielä melkein kohtalainen matka Oulustakin.


      Poista
  14. On tosiaan ollut mukava messupäivä, vaikkakin rasittava. Minulla on niin pitkä matka ja huonot jalat etten jaksanut lähteä messuilemaan, vaikka täältä menikin useampi linja-autollinen naisia suoraan messuille. En tosiaan ole niin reipas kuin pellavasydämen Mervi, vaikkei ole kuin yksi keppi.
    Topi-tossuja minulla on ollut jo ainakin kymmenen vuoden ajan. Nytkin tuolla eteisen laatikossa on viidet tossut. Vanhimmat on jo ihan risat, mutta ne onkin ihanat talvella, kun venyneisiin tossuihin mahtuu villasukat. Kesällä venereissuilla en muita käytäkkään ja yhdet on jumppatossuina, kun käyn fysioterapiassa. Minullaon aina yhdet mustat ns.parempina sisäkenkinä ja sitten jotkut kivat kirkkaat kesäkenkinä. En oikein enää osaa muita pitääkkään. Tilaan joka vuosi yhdet tai kahdet uudet ja laitan vanhimmat pois. Olen saanut nahkaväripalaset postissa muutamaksi päiväksi ja sitten koko tuttavapiirin naiset olemme tehneet yhteistilauksen.Aina on palvelu pelannut hyvin.

    Kun nyt luen noita messuterveisiä, harmittaa etten jaksanut lähteä:(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika mahtavaa, miten näitä tossuja kehutaan nyt siellä ja täällä! Ja minä olen ollut onnettoman tietämätön niistä nämä kaikki vuodet! No, parempi myöhään...

      Poista
  15. luin ylen sivuilta tämän: http://yle.fi/uutiset/suomalaisen_tiskiratti_kuhisee_bakteereja/6942195 - höh -

    hannah

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No höh sentään. Ikävää, että rouva Martta puhuu noin negatiivisesti bamburievuista. Mutta oikeassahan hän on: pestävä se rätti on, ja mitä useammin sen parempi.

      Poista