Uusimmassa ET-lehdessä on minun riepulaisiani. Pyysivät sinne kuvauslainaksi eläinkuviollisia rättejä ja minähän riemumielin lähetin. Ilahduttavaa oli sekin, että toimittaja postitti minulle kyseisen numeron, ennenkuin kerkesin itse sitä rientää kaupasta metsästämään.
Olen ajatellut ET-lehden olevan tylsiä eläkeläisjaarituksia täynnänsä. Mikä nolo harhaluulo! Selasin lehteä tänä aamuna ja jokainen juttu tuntuikin niin kiinnostavalta, että olisin halunnut heti jäädä lukemaan niitä. Joko minusta on todellakin tullut henkinen mummeli tai sitten ET-lehti vain on ihan erinomaisen hyvä julkaisu.
Aamupalalla ahmin puuron seurana jutun ihanasta Lenita Airistosta ja päätin säästää loput tuhdista lukupaketista riippukeinulukemiseksi.
Siinäpä upea aasinsilta tähän näkyyn:
Ensimmäiset pienet puut on nyt kaadettu radanvarresta meidänkin tontiltamme. Riippukeinussamme nautitaan pian aamuauringon säteistä ja vapaasti puhaltavasta tuulesta. Bitumivaunuihinkin alkaa jo olla melko esteetön näköyhteys. Mutta tämän hetken maisema on vasta pehmeä lasku siihen, mitä on tulossa.
Tämä rautahirviö rouskivan kouransa kanssa saapuu meille joskus juhannuksen jälkeen tekemään selvää koko radanvarren kasvustosta. Minusta olisi mukavampaa, jos tulisi nyt samantien. Kun se kerran tapahtuu, niin tapahtuisi sitten mahdollisimman pian.
Ja tässä tuleekin Pöyryn ikävät terveiset teille kaikille muille asemarakennusten onnellisille omistajille: kyseessä ei ole Imatran oma projekti, vaan valtakunnallinen juttu. Jokaikinen kilometri Suomen rataverkkoa tullaan avartamaan niin, että kaikki puut ratojen varrelta kaadetaan (muistaakseni) parinkymmenen metrin leveydeltä. Hitaasti, mutta varmasti. Olen pahoillani teidän puolestanne.
57 kommenttia:
Oi voi... saako tuohon rakentaa mitään aitaakaan sitten?
Toivotaan, että tuo juttu poikii kauppoja! Minäkin olen muuten tykännyt ET:stä kun olen sitä äidilläni lukenut. En ihan vielä tilaisi itselleni, mutta joskus sitten... =)
Ohhoh, jopas on :O No mutta, saapa seurata junia paremmin :) Mikäs sen mukavampaa ajanvietettä :)
Ajateltiin jotain pensasaitaa kasvattaa. En nyt muista, mikä se oli, mutta joku hernepensas viihtyy karussa ja kuivassa paikassa.
Jatkossa on maanomistajien pidettävä huoli siitä, etteivät puut kasva niin korkeiksi, että kaatuessaan yltäisivät radalle saakka.
On tässä paljon hyvääkin. Hyttyset vähenevät, polttopuuta tulee ihan hervottomasti ja aurinko pääsee paremmin paistamaan kasvimaalle. :)
Sen ilmestymispäivänä verkkokaupassa oli tavallista enemmän tilauksia, joten kyllä se ainakin hetkellisesti taisi vaikuttaa. :)
Minäkään en tilaisi, mutta joku tuolla Facebook-sivulla pohti, että voisikohan sen tilata ruskeassa kirjekuoressa... ehkä sitten. ;)
Ja valo lisääntyy meillä sisällä. Täällä kun on oikeasti tosi pimeää.
Olen tietenkin jo mummo ja mummoikäinen, mutta ET-lehti on minusta hyvä ja mukavaa luettavaa kaiken ikäisille. Minua häiritsee ainoastaan matkajutut ja vaatejutut, joissa on ideoita niille joiden eläkkeet ovet ihan eri lukemissa kuin meikäläisen.Vähän liikaa mässätään isolla rahalla.
Kyllä sitä lehteä uskaltaa nuoretkin lukea, kaupassakin yksi kolmekymppinen osti lehden ja kehui sitä kovasti ja naapurin tytär osti sen äidilleen lahjaksi ja käy ilmestymispäivänä jo hakemassa lehden lainaksi niin että äidillä on kiire, jos haluaa ehtiä lukea sen.
Kurjan näköistä tuo koneen jälki, mutta pari vuotta ja näkymään on jo tottunut ja uutta kasvustoa pukkaa pikaista vauhtia.
Ihanaa kesää.
Oletko ihan tarkoituksella hakenut riippukeinuinesi ja peittoinesi samaa värimaailmaa rautahirviön kanssa? Tehän olette kuin kaksi marjaa! Hauska kuvapari :)
Minua surettaa kun puita kaadetaan tähän aikaan, ne ovat monen eläimen koteja :(
Oletko oikeasti tätä mieltä "kohderyhmänsä kaltainen eli tylsiä eläkeläisjaarituksia"? Minä olen tätä kohderyhmää ja tuntuu aika ikävältä kuulla olevansa tylsä eläkeläisjaaritus.
Ja sitten tämän tylsän kohdeyleisön pitäisi vielä ostaa tuotteitasi...
Minä luen enimmäkseen sisustuslehtiä ja niissähän tuo rahan kanssa tekeminen myös ärsyttää aika paljon. Ja anoppini tykkää puutarhalehdistä, mutta hänen mielestään niissäkin esitellään vain puutarhoja, joita on tehty isolla rahalla. Taitaa olla sama synti joka lehdessä. :)
Minä luulen, että kunhan ne kaikki risut ja roskat joskus saadaan siivottua, niin sitten alkaa jo avara tontti miellyttää silmääkin.
Haa, ihanaa, että huomasit! Minuakin riemastutti se, miten hyvin kaikki värit sointuivat yhteen, mutta ne ovat kyllä ihan sattumoisin noin. Riippukeinun osti Sulo omalla värisilmällään muutama vuosi sitten. Tilkkupeiton tein minä viime vuosituhannella ja se siirtyi pihapeitoksi, kun alkoi repeillä saumoistaan.
Niin minuakin. En voi tajuta, miksi puiden kaataminen oli pakko ajoittaa tähän vuodenaikaan. Nytkin kun kävin tutkimassa tuota hävitystä, siellä lenteli hyvin hätääntyneen oloinen västäräkki ympäriinsä.
Ikävää, ettet nähnyt tekstiä niinkuin olin sen tarkoittanut: itseironiseksi. Tässä kohtaa yritin nauraa omalle idioottimaiselle ennakkoluulolleni.
Tapanani on kirjoittaa värikästä kieltä, ja hyvin monesti liioitellen asioita. Itseironia ja sarkasmi saattavat myös joskus kuulua kieleeni.
Suurena punaisen ystävänä oli pakko tilata lempiriepu etten varmasti jää paitsi. No paketti tuli perille ja huomasin että EIHÄN SITÄ VOI KÄYTTÄÄ!! JÄRKYTTÄVÄÄ!! Ai miksi? Koska se on niiiin ihana etten millään henno sitä käyttää. Taidan laittaa kehyksiin ja seinälle :o) Eikä ne rumat rätitkään mitenkään kyllä rumia olleet.... Tsemppiä mahtavalle yrittäjälle!!
Susanna, minä ymmärsin oikein hyvin pointtisi. Olen itse eläkeläinen ja OLEN TILANNUT ITSELLENI et-lehden. Se ei kai enää olekaan Eläketieto vaan elämäntaito, vai...joka tapauksessa minua miellyttävä. Joskus jopa käsityöideoita ja kun minä rakastan elämäntarinoita, niin sopii oikein hyvin.
Tämäkin mummeli lukee et:tä :) se on nimenomaan laadukas julkaisu jota jopa siippanikin selailee! Onneksi isoäidilleni tulee puolet valtakunnan aikakauslehdistä ja saan sieltä näitä mainioita lukupaketteja aina lainaan.
Tuo riippukeinukuva on aivan mahtava! Ihan mieletön kontrasti. Et-lehti yllättää, muistan kuinka joskus yläasteikäisenä luin sitä salaa kirjastossa :D Ymmärrän siis oikein hyvin mitä tarkoitit.
Luin aikanaan äitini et-lehteä ja pidin siitä. Viime viikolla anoppilassa sattui lehtipinossa käteen et-lehti. Luin sen ja pari muutakin visiitin aikana( olin 3vrk.tta). Kaksi lehteä piti tuoda kotiinkin kun oli niin hyviä juttuja. Taidanpa tilata itsellenikin. Ja minähän olen jo mamma. Toinen hyvä lehti mitä aina luin anoppilassa on Kodin Pellervo. Sain vuoden tilauksen anopilta joululahjaksi.Siinä on mukavia juttuja ja käsitöitä ja vaikka mitä. T.eläinhattu Anne
Kiitos, Mervi!
Sehän tässä tekstin kautta kommunikoinnissa on ongelmana, että sävyä, jolla itse kirjoittaa jotain, ei välttämättä tulkita ollenkaan samalla sävyllä siellä lukevassa päässä.
Voi ei, kiitos kovasti!
Käytä käytä riepuasi, se pysyy kauniina silti!
Tai osta toinen käyttöön ja vie toinen kehystämöön! :D
Minusta tuntuu, että ET on muuttunut kiinnostavammaksi. Olen sitä joskus aiemmin selannut ja todennut sen kuivakaksi ja sillä perusteella ollut sen koommin lukematta. Mutta nyt tämä lehti oli kyllä kaikkea muuta kuin kuivakka.
:D
Piilotitko sen Suosikin sisälle, niin että säilytit teini-uskottavuutesi? ;)
Mahtavaa, ET-lehdellä on laaja kannattajajoukko.
Hih, minä meinasin juuri kommentoida että toinen vastaava yllärilehti on Kodin Pellervo! :D
Ehkä ne kaupallisuus kärjessä toteutetut koti- ja pihalehdet ovat niin huonoja toimituksellisesti että nämä pienemmän piirin vähemmän kaupalliset aviisit sitten avautuvat laatulukemisena? Minä olen huomannut tuon saman puutarhalehtiasian, kaikki muut paitsi Puutarhaliiton julkaisema Kotipuutarha ovat pullollaan mainoksia ja toimitetut jututkin vaikuttavat pelkältä product placementilta ja viheraluesuunnittelijoiden portfolioiden esittelyltä...
Voi surkeutta tuota maisemaa!!!!
Et-lehti on loistolehti jossa on paljon hyvää asiaa ja mielenkiintoisia muistelma- ja historiapätkiä! Olen lukenut sitä aina mummolassa ja miettinyt että ilkeäisikö tämän itsellekin tilata :)
Eih... on varmaan pakko tutustua myös Pellervoon! En edes tiennyt, että sitä yhä julkaistaan. :D Ja ennakkoluuloni sitä kohtaan ovat vielä pahemmat kuin et-parkaa kohtaan.
On se rujoa jälkeä. Vähän tulee olo, että olisipa vielä vanhat kunnon hevosmetsurit hommissa, niin maisema ei näyttäisi ihan niin raiskatulta.
Pitäisikö tässä alkaa jo laittaa ET:lle vinkkiä, että suuntaisivat markkinointinsa vastedes nuorten aikuisten joukkoon...
toi rautahirviö taitaa olla jontikka merkiltään. itse olen äidin luona lukenut lehteä ja yllättynyt lehden sisällöstä kun ei se ole pelkkä mummolehti. pimu
Minäkin luin ET : tä jo alle kolmekymppisenä :)Ja aikoja sitten otin niistä lehdistä kaikkia elämän tarina-juttuja talteen.
Melko jontikka se kyllä näyttää olevankin. Sulo jo haaveili, miten hienoa olisi päästä kokeilemaan sitä. :)
Tämä et-ylistys se vaan paranee koko ajan. :D
vähän tämmöistä ammattikieltä että john deere merkkisestä koneestä käytetään nimeä jontikka. mies tekee töitä tuommoisten parissa.
Oi, riippumatto! Haluan riippumattomammaksi, vaikka sitten lukemaan ET-lehteä!
Oikeastiko kaatavat kaikki puut?:O No muutama puu saa meilläkin lähteä, ja radan puolella meillä ei kyllä olekaan kuin yksi suht pieni puu. Eli meiltä ei vissii tarvii puita kaataa. Yhden puun kävivät kaatamassa radan puolelta silloin kun tänne muutettiin, oiskohan se ollut sitten siinä?
Jotenkin vaan kamala ajatuksena että joku voi tulla kaatamaan puita toisen tontilta noin vaan...
Mäkin oon luullu että ET on ihan mummolehti.:D
Voihan perse, rumemminkin tekisi mieli sanoa, sillä voi meirän koivut ja kauniit vanhat lehtipuut! Kaatavatkohan ne saman tien talonkin kun ollaan niin lähellä rataa? Onkohan maanomistajalla oikeutta seistä rynnäkkökiväärein varustettuna barrikadeilla kun ne tulevat ja ammuskella ympäriinsä minne sattuu? Entä jos mä vain kahliudun niihin koivuihin?
Niin ja maksavatkohan ne niistä puista käyvän hinnan????
Voihan äly! Tuntuu niin pahalta aina kun puita kaadetaan talojen pihoilta! Kyllä tulee karu maisema teille. Otan osaa! Meidän kylällämme eräät kaatoivat pihaltansa itse omatahtoisesti KAIKKI puut! Hienot isot männyt ja muut. Nyt piha ammottaa tyhjyyttään. Tylsää ;(
Juu, ihan oikeasti. Surettaa ne asemapihat, joilla kasvaa suuria jaloja lehtipuita.
Voi Sari, älä tartu rynnäkkökivääriin! :D
maksavat mäntytukkipuusta, ei muista. Koivut jättävät polttopuiksi. Risutkuskaavat pois.
Olen aina ihmetellyt, miksi uusien ppakettitalojen rakentajat aloittavat urakkansa parturoimalla koko tontin paljaaksi. Kuuluuko sekin talopakettiin? :P
ja sitten seuraavaksi istuttavat kartiotuijia puiden korvikkeeksi.
Mutta jäähän meille kuitenkin tutturyteikkö ja metsä tuohob tontin toiselle puolikkaalle.
Meiltä meni netti mykäksi toissapäivänä. Ehkä ukkonenteki sen. Olen kännykän varassa ja kirjoitukseni sen mujaista. Yrittäkää saada selvää. :)
Meiltä on kaadettu pakosta kaksi isoa puuta. Yksi kolmesta männystä, jotka näköttivät talon nurkalla autotallin edessä. Keskimmäisen piti lähteä, kun auton sarhaaminen tallista oli sellaista kitkuttelua, että järki meinasi lähteä.
Toinen tuuhea mänty kaadettiin keskipihalta, kun se kasvoi samalla metrin läntillä syreenin ja päärynäpuun kanssa. Rusensi vanhan syreenin niin tehokkaasti latvukseensa, että puolet pensaasta jätti kukkimatta. Muutaman pienemmänkin puun kaadoin, kun niitä nousi vähän kaikkialta, vaahtera on niin tehokas leviämään.
Mutta on meillä vieläkin paljon puita, yläpihalle saisi laittaa jonkun uudenkin kasvamaan, kun se on niin paahteinen. Molempia mäntyjä olen jossitellut jälkeenpäin, että voi hitsin vitsi, olisiko ne kuitenkin pitänyt jättää ja jatkaa autolla kitkuttelua..
Lapsuudessani kirmailin mummolan puutarhassa, jossa oli mm.parikymmentä omenapuuta. Kun mummola myytiin, kaatoi ostajapariskunta kaikki tontilla kasvaneet puut koska halusivat vain avaraa nurmikenttää :(
Nykyisen kotini pihassa kasvaa vain yksi puu, iso vaahtera. Vaikka tontti ei ole omani, olen vannonut, että mikäli sen kaatamista joskus harkitaan, kiinnitän kettingeillä itseni vaahteraan kiinni.Naapurin rouva lupasi tulla kaverikseni - hänkään ei anna omalta pihaltaan kaataa hänen vaahteraansa :)
Onnea lehtijutusta! Ihanannäköisiä riepuja! Meillekin pitäisi tilata jo uusia.
Mulla myös on käynyt joidenkin "tätilehtien" kansssa niin, että yhtäkkiä huomaakin lehden olevan oikein hyvä. Ei se siitä johdu, että lehti olisi jotenkin muuttunut tosi paljon paremmaksi. Sitä se vain on, että on itse muuttunut lehden kaltaiseksi.
:( :(
Me asutaan (ainakin vielä) kerrostalossa, mutta ihastellaan toisten ihmisten pihoja. Vanhat pihat kiinnostaa juurikin siksi, että niissä on vanha puusto. Olisi kauhean ankeaa ostaa uusi tontti ja saada puuton piha. Sitten pitäisi itse kasvattaa jostakin omenansiemenestä omat puut.
Kun olisi 89-vuotias, voisi ensimmäisen kerran nauttia omasta pihastaan ja mennä puun alle vaikka kaffille.
Niinpä. Minäkin meinasn istuttaa tuhottavan metsän paikallw tammia ja vaahteroita. Kuinkahan korkeiksi ne minun elinaikanani ehtivät kasvaa?
Joskus vaan on pakko olla käytännöllinen tai kaukaa viisas. Mekin aiomme kaadattaa vanhat koivut, vaikka ei olisi pakko. Ne kun ovat 79-vuotiaita ja vääjäämättä lähellä elinpäuviensä loppua. Parempi kaataa ne hallitusti kuin odottaa niiden kaatuvan itae talon päälle.
Pyydä minutkin mukaan sitten, kun tosipaikka tulee! Liityn kettinkijoukkoonne.
Sama ilmiö kuin radiokanavien suhteen. YleX on kauheaa tuskaa ja Iskelmästä on tullut paras kanava...
Kodin pellervo on tosi hyvä.. täytyy siis yhtyä edellisiin ;) samaten Maaseudun Tulevaisuuden välissä tulee kerran kuukaudessa Kantri lehti, jossa tosi mielenkiintoisia juttuja. Kannattaa ehdottomasti tutustua :)
Sama täällä. Ja ekaluokkalaisen soittamat hittibiisit käy ihan poikkeuksetta aivoon. Kauheaa renkutusta.
Kirjastoon matkani käy... :D
Todellakin! Minä menen aivan aggressiiviseksi kun siskontyttö soittaa kännykästään jotain Rihannoja ja muita kimittäjiä. Tai kääntää autoradion NRJ:lle!
Lähetä kommentti