keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Runnottu piha


Muutaman päivän poissaoloni aikana pihamme oli muuttunut tunnistamattomaksi. No, ensinnäkin kukat olivat puhjenneet kukkaan. Osa niistä oli paitsi ruvennut kukkimaan, myös kerinnyt jo lakastua.


Mutta se muutos oli se, että puut olivat kadonneet.


Sulo lähetteli minun kännykkääni kuvia siitä, miten rautahirviö mellasti pihallamme, joten osasin varautua henkisesti siihen, mikä täällä kotona odottaa. Siitä huolimatta järkytyin, kun kurvasin kotiin maanantai-iltana.


Kaikki oli niin kaljua. Talomme kekotti kovin alastomana paikallaan, kun kaikki puut sen ympäriltä olivat kaatuneet. Ensimmäinen ajatukseni oli, että mehän olemme nyt aivan taivasalla. Niin autiolta piha tuntui ja niin suojattomalta kotimme.


Joka paikka on täynnä puunrunkoja ja oksia. Vasta kun ne saadaan pois, päästään totuttelemaan uuteen avoimeen elämäämme. Jo eilen totesin, että hiki tulee. Aurinko porottaa nyt pihaamme kaikella raivollaan. Sisällä talossa on kuumempaa kuin koskaan ja ennennäkemättömän valoisaa, kun puut eivät varjosta enää ikkunoita. Luulin Sulon pesseen toimiston lattian, kun se näytti niin eri väriseltä kuin ennen, mutta syynä olikin valo, eikä puhtaus.


Koska nyt oli tilaisuus teettää pihanpuolen koivujen eliminoiminen ammattilaisilla, päätimme luopua myös talon edustalla kasvavista suurista koivuista. Niiden kaataminen ei meiltä olisi sujunut, sillä ne kasvoivat rakennusten ja sähkölankojen välissä ja ikävä totuus oli, että ne alkoivat olla jo vaarallisia vanhuksia. Niinpä nekin pantiin samantien nurin. Nyt piha on kuin esterata.

Metsäkoneyrittäjä vie männynrungot mennessään ja samoin risut. Paksut koivut jäävät meille polttopuiksi. Pihan siis pitäisi siistiytyä ilman meidän ponnistelujamme.


Ongelmaksi osoittautui kuitenkin se, että käsite "risu" on hyvin häilyväinen. Minun mielestäni risu on sellainen, jonka minä pystyn katkaisemaan oksasaksillani. Mutta metsäkonetyyppien silmissä risuiksi kelpaavat minun reiteni paksuiset latvustot. Vaikka meillehän ne olisivat erittäin arvokasta polttopuuta.

Niinpä Sulo teki jo hurjan urakan siinä, että raivasi "risukasat" etsien sieltä alta paksuimmat oksat talteen. Minä jatkoin hommaa oksasaksieni kanssa, mutta totesin työn hyvin nopeasti varsin toivottomaksi. Ihan kauheat määrät kelpo puuta tulee menemään hukkaan. Se vähän ahdistaa minua.


Mutta kaikkein pahimmalta tuntuu lintujen vuoksi. Kuka lahopää keksi, että radanvarret on parturoitava juuri nyt? En pysty edes kuvittelemaan, mitkä määrät linnunpesiä on tuhottu ja poikasia kuollut. Tuntuu helvetillisen sydäntäsärkevältä nähdä lentotaidottoman tinttilapsen hypähtelevän pitkin pihaa tai täysikasvuisten lintujen ryntäilevän ympäriinsä jatkuvasti sirkuttaen, pesiään etsien.

46 kommenttia:

  1. Itku meinaa tulla puolestasi. Voitteko kuitekin istuttaa jotain pensasaitaa tai jotain radan ja teidän väliin?

    Muistui mieleen elävästi, kun suvilalle kaivettiin salaojia ja vesijohtoja. Vaikka siitä on noin 7-8 vuotta, vieläkin yksissä pensaissa näkyy lytistymisen jäljet. En haluaisi leikata kaikkea näkösuojaa matalaksi. Ja mun toiseksi vanhin omenapuuni otti todella pahasti siipeensä. Piha oli pelkkä mutavellitaistelutanner. Silloin oikeasti itkin. Onneksi kaivurimies ei enää ollut paikalla, olisin varmaan lyönyt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oh, aika pitkä aika menee siis toipuessa. Minua harmittaa, että isot koivut kaadettiin pihalla kasvavan tuuhean pihlajan päälle. Se oli kaunis ja symmetrinen ja sen piti olla se ainoa puu, joka tuohon vielä jää. Mutta nyt se näyttää raiskatulta ja surulliselta.

      Kukkapenkit ottivat iskuja myös, mutta ne varmaan selviävät paremmin.

      Aion istuttaa radanpuolelle hernepensasta, jota kasvaa myös talomme päädyssä. Sen pitäisi kestää hengissä siinä pätsissä, joka tuohon nyt muodostuu.

      Poista
  2. Voi surkeus, ei ole linnuillakaan helppoa. Joku järki pitäisi noissakin hommissa olla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi ehkä ollut sopivampi pitää kesäloma tässä vaiheessa ja aloittaa kaatohommat vasta heinäkuussa.

      Poista
  3. Ei, ei linnuille saa tehdä moista! Voi hyvänen aika, miten kova suru on niiden tuhoutuneiden pesien puolesta :, (
    Ei työmiehille varmaan tullut edes mieleen. Ja jos lintujen pesimäkauteen olisi vedonnut aikataulun siirtämiseksi eteenpäin, niin ei varmaankaan olisi mennyt läpi. Minulle linnut ovat tärkeitä, voi että, miten surettaakin eläimen hätä.

    Eevi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuli niille mieleen. Siitä oli puhetta jo toukokuussa, kun ympäristötarkastaja mainitsi Pöyryn miehelle, että joku toinen vuodenaika olisi ollut parempi tälle hommalle. Mutta tosiasiahan on, että linnut eivät merkitse mitään, kun iso raha puhuu. :(

      Poista
  4. Voi ei, mikä hävitys! Lintujen hätä surettaa :( Täällä oli paikallislehdessä kuulutus saman operaation alkamisesta, tulit mieleen.

    Siperianherne kuulostaa oivalliselta. Toivottavasti pihlaja toipuu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti teilläpäin ajoittuu syksylle hakkuut!

      Poista
  5. Voi ei! Olen sanaton ja harmistunut puolestanne ja niiden pienten siivekkäiden, jotka eivät ymmärrä lainkaan mitä on tapahtunut.Nyt on mentävä halaamaan sitä ainoaa vaahteraani ja lähetettävä voimia sinnepäin.

    VastaaPoista
  6. Voi mikä hävityksen kauhistus ja jälkisiivo. Tinteistä puhumattakaan... Nyyh :(
    Meillä koko tontilla kasvaa varmaan alle kymmenen puuta. Voisi niitä vähän enemmänkin olla... (ja kohta onkin - ainakin pari hedelmäpuuta). Aurinko porottaa armottomasti koko päivän, mutta toisaalta tuuli pääsee puhaltamaan ja hiukan viilentämään tukalaa hellettä. Radan varteen olisi nyt tarkoitus istuttaa (toivottavasti tuuheaksi kasvava) marja-aronia-aita. Marja-aronia on helppo, nopeakasvuinen, ei niin tarkka kasvualustastaan ja koristeellinen syysvärissään. Marjoista voi tehdä hyytelöä, mehua tai vaikkapa viiniä ;)

    Tsemppiä!

    VastaaPoista
  7. Voi nyyyh! Että surettaa sekä lintupoloisten että teidän pihan kohtalo :(

    Minä toivoisin, että joku tulisi ja veisi tästä meidän ylikorkeasta mettänryteiköstä suuren osan mennessään, mutta ei missään tapauksessa lintujen ja oravien pesintäaikaan. Oikein syämmestä riipaisee tuo teidän tilanne :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on tällainen juttu, että on tässä hyviäkin puolia ja sitten isoja huonoja puolia.

      Poista
  8. Olin aina onnellinen siihen aikaan, kun meillä vielä viljeltiin, kun Isäntä peltoja äestäessään varoi tarkasti töyhtöhyypän pesiä:) Surku teidän lintusia:(

    Kova urakka teillä on edessä pihan siivoamisen kanssa. Mutta nauti valosta sisällä, meillä isot koivut varjostaa taloa. Pitävät kyllä talon viileänä helteellä, mutta meillä on niin pimeää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Isäntä!

      Meidän ei kaiketi itse kovinkaan paljon tarvitse tuohon kaaokseen puuttua, jos vaan sielu antaa periksi, että isojakin puita menee hakkeeksi.

      Valo sisällä ei oikein lophduta näin kesällä, kun joudun nyt laittamaan pimennysverhot joka huoneeseen. Muuten täällä tulee ihan kamalan kuuma. Mutta talvella varmasti osaan arvostaa valoa.

      Poista
  9. Harmittaa kyllä lintujen kohtalo. Mie luulen kyllä, että koska sitä radanvartta on niin älyttömät määrät, niin sitä raivaustyötä riittää vielä ensi kesällekin ja jos pesimäaika olisi jätetty pois, niin vielä turkasen monelle kesälle. Ei se oikein ole, mutta näin luulen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä riittää vaikka kuinka monelle kesälle. Ei tuommoisessa projektissa kukaan mieti lintuja ja oravia. Ei vaan voi.

      Poista
  10. Voi ei, nekö kaatoivat nuo ihanat etupihan koivutkin.. :( Ja surku pikkulintujen puolesta :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaatoivat meidän pyynnöstä. Ja ihan hyvä kyllä, että kaatoivat. niissä oli lahoa sisällä - olisivat vielä kaatuneet talon päälle pahimmassa tapauksessa.

      Poista
    2. No siinä tapauksessa. Karua on vaan jälki :/

      Poista
  11. Voi otan osaa, sekä lintupolojen että maiseman pilaamisen vuoksi. Kyllä siinä menee aikaa, että tottuu uusiin maisemiin. Ja auringon porotuksen lisäksi saatte varmaan myös tuulen niskaanne. Ei auta kuin koettaa istutella sopivaa suojaistutusta, nopeasti kasvavia pikkupuita tms. Itse asun vanhalla pihalla, jossa isot tammet, jalavat ja kuuset antavat sopivasti varjoa paahteelta. Voin kuvitella miltä tuntuisi, jos joku veisi kaiken varjon pois. Koettakaa kestää!
    Ps. ymmärrän niin täysin tuon huolesi hyvän polttopuun hukkaan menemisestä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja kun saamme tuulen, saamme myös hiekkapölyn, jota tukkikentän rekat pöllyttävät helteellä. Tästä saattaa tulla melkoinen autiomaa.

      Poista
  12. Voi että, onpa surkea juttu, kaikin puolin. Laitatteko heti jotain pensasta ja kukkaa kasvamaan tilalle?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, heti ja heti, mutta kyllä, kunhan keritään. :)

      Poista
  13. Vähän veikkaan, että avartumisen hyvät puolet tulevat pikku hiljaa esiin, kunhan saatte pihaa siistittyä ja vähän totuttelette! Niitä nimittäin varmasti on!

    (Vähän paradoksaaliseksi "lohdutukseksi" pikkulintukysymykseen: luonto osaa olla vielä julmempi kuin ihminen. Ajattele vaikkapa Lapin alkukesien yöpakkasia, jotka saattavat tuhota maassa pesivien lintujen poikasista valtaosan lähes yhdessä yössä... Se on minusta surullista.)
    - Tinja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luonto on kyllä julma monellakin tapaa, se on totta. Minä toivon, että noita pikku hiippareita ei nyt enempää ilmestyisi meidän pihalle. On helpompi elää tietämättä niistä.

      Poista
  14. Se piti vielä sanomani, että nyt kun jäljelle jätetyt puut ja kasvit saavat aiempaan verrattuna moninkertaisen määrän aurinkoa, vettä ja ravinteita, ne alkavat kasvaa päätähuimaavaa vauhtia! Varjoja syntyy ja piha komistuu! - Tinja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja kun vettälitkivät koivut ovat poissa, meille tulee varmaan vielä oikea nurmikkokin! :)

      Mutta varjoa emme tule saamaan: radanpuoli on vastedes pidettävä matalana ihan itse.

      Poista
  15. Hui! Aika hurja muutos näin äkkisältään! Mutta kuten aikaisemmissakin kommenteissa oli, niin kunhan piha on raivattu ja uutta pääsee laittamaan, voi hyvät puolet tulla esille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti alan arvostaa niitä hyviä puolia. Justiinsa nyt hyvät puolet tuntuvat aika vähäpätöisiltä huonoihin verrattuna.

      Poista
    2. aikansa tuo ottanee..Mökiltä kaadettiin vuosi sitten ympäriltä kaikki puut - aivan hurjalta tuntu olla keskellä paljasta rantaa ja laajalla alueella. Joka puolella pelkkää avonaista "ryteikköä" eikä silmä meinannut tottua millään. Nyt on uudet puut ennen kesää istutettu kasvamaan ja pikku hiljaa alkaa tuntumaan siltä, että maisema ajan kanssa vielä asettuu :)

      Poista
  16. www.kaleva.fi › Juttutupa › Tiede ja luonto‎
    Aloita uusi keskustelu +

    Juttutupa » Tiede ja luonto » Puiden kaato lintujen pesimäaikana !
    Linnut kiittävät 15.05.2010 23:37 18 viestiä

    Muistutan vaan teitä innokkaita puunkaatajia, että nyt on linnuilla pesimärauha eli lintujen härintä=puiden kaato on kiellettyä. Pesimärauha kestää heinäkuun loppuun.

    Nauttikaa kesä lintujen laulusta ja kaatakaa puut siis vasta elo-maaliskuussa pihaltanne/metsästänne.


    Ylläolevan googletin, kun olin mielestäni juuri hiljan lukenut kiellosta, mutten nyt löytänyt artikkelia.

    Jännää, että vievät latvuksetkin. Yleensä eivät kovin pientä kuormaansa huoli.
    Ens alkuun on todella outoa ja jopa epämiellyttävää todeta puuston kadonneen. Pikku hiljaa silmä siihen tottuu. Pienilmastonne varmaan muuttuu melkolailla. Talvella saatte varautua runsaampiin lumimääriin, niin meillä ainakin kävi.
    Ensin siivoatte raivion ja sitten funtsailette millaisilla pensailla ja mahdollisesti pienikasvuisemmilla puilla palautatte kodikkuutta talonne ympärille. Muutama hedelmäpuukin voisi olla kiva.
    Merkillistä, että se säilytettävä pihlajakin piti rusikoida. Meillä moto kaatoi erikseen merkityt suuret haavat, joista olin saunan rakennuspuita meinannut. Kalliita koneita ja pitäisi miestenkin olla ammattimiehiä, missä on taito miettiä asutun ympäristön jäljelle jäävää maisemaa. Avohakkuut on erikseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritin guugletella pesimärauhaa, mutten löytänyt oikeastaan mitään. Onko se joku sitova määräys?

      Vievät latvukset ja kaikki ohuet risut, ne menevät tuhottavaksi jonnekin. Eli siis eivät vie tarpeeseen, vaan siivoamisen nimissä.

      Meillä tosiaan tulee varmaan muuttumaan tosi paljon ilmasto, sillä nyt meillä on paljon kieloja ja harjaneilikoita, mutta tuskin ne tulevat viihtymään rutikuivalla, paahteisella aukealla. Kanttarellitkin tulevat varmasti katoamaan. Vaikka moni asia harmittaa, on toisaalta on hyvin mielenkiintoista nähdä, millainen tästä pihasta muodostuukaan.

      Poista
    2. Eräs parempi guuglettelija löysi asiasta enbemmän tietoa:

      "Suomen luonnonsuojeluliitto esittää metsänhakkuista luopumista lintujen pesimäaikaan keväällä ja kesällä. Suomen lainsäädäntö ei käytännössä aseta minkäänlaisia rajoitteita lintujen herkimpänä lisääntymisaikana tehtäville metsänhakkuille. Vaikka luonnonsuojelulaki kieltää rauhoitettujen eläinten tappamisen, lintujen munien keruun ja erikseen lisääntymisaikaisen häirinnän, niin saman lain poikkeuspykälä sallii kesähakkuut."

      Täällä lisää:
      http://www.sll.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2013/suomen-luonnonsuojeluliitto-esittaa-kesahakkuista-luopumista

      Poista
    3. Pihlajan tuhoutumisellekin löytyi selitys. Siinä on tosi kapea alue, jolle iso koivu voitiin kaataa, pihlajan ja kukkapenkkien välissä. Sulo oli luullut, että kukkapenkki olisi minulle tärkeä ja siksi antoi luvan tähdätä mielummin pihlajan suuntaan kuin kukkapenkkien.

      No, pihlaja oli minulle rakas, mutta kukkia olisi saanut kaupasta uusia, joten vähän pieleen meni.

      Poista
  17. Voi kun surullista lintujen vuoksi!!

    VastaaPoista
  18. Voi itku,ihan suututtaa ja raivostuttaa MIKSI TEHDÄÄN KESÄHAKKUITA?!!! Osaltaan voi olla syynä ajattelemattomuus eli ei ole vaan koskaan pätkähtänyt asioista päättävien päähän, että kesällä linnut pesii ja hakkuut aiheuttavat siten suuria tuhoja linnuille. TAI sitten syynä voipi olla silkka välinpitämättömyys ja tuottavuus ym. seikat. Oli miten oli, äärettömän typerää toimintaa. Mutta koska pelkkä päivittely ei paranna asioita, kannattaa ottaa kantaa, kysellä ja kertoa kesähakkuiden järjettömyydestä. Voi kirjoittaa lehtiin, ottaa suoraan yhteyttä "päättäjiin" tai jutella asiasta koneiden kuljettajien kanssa ym. ym. Raha vaikuttaa esim. metsien kesähakkuisiin, koneiden käyttö kesäaikaan on näppärää ja toisaalta metsäkoneiden kuljettajat ym. ammattilaiset saadaan työllistettyä ympäri vuoden...mutta silti! Kiitos Susanna kuvasta, toivottavasti se herättää keskustelua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän se ole tuottavuus ja tehokkuus, joka määräävät näitä aikatauluja. Uskoisin, että tämäkin yrittäjä on saanut toimeksiannon aikatauluineen Pöyryn taholta, ja sen mukaan etenevät. Valitettavasti ainakaan minussa ei ole niin paljon kettutyttöä, että menisin motokuskille esitelmöimään kuolleista linnuista, vaikka ne sieluani kourivatkin. :)

      Poista
  19. Valitettavasti kesälläkin on metsää hakattava, jotta puu liikkuu ja esimerkiksi meidänkin perheessä saadaan leipä pöytään. Millään ei ehtisi kaikkia töitä tehdä talvisin, vaikka se olisi monestakin syystä parempi vaihtoehto. Talvella usein hakataan sitten niitä paikkoja, jonne kesällä ei voi mennä, esim. soita ja muita pehmeämpiä paikkoja. Suomessa kunnon talvi on myös aika lyhyt ja kelirikko syksyllä ja keväällä aiheuttaa joka vuosi pakolliset seisokit. Metsäkonekuljettajia on toki moneen lähtöön, mutta löytyy joukosta myös varsin vastuullisia kuljettajia. Mieheni ainakin säästää pesäpuut sellaisen havaitessaan ja nauhottaa varoitukseksi esim. teerenpesät, joita usein löytyy maasta. Mutta kuten sanottua, kaikki ei ( metsänomistajat mukaan luettuna! ) asioista niin välitä! :(

    Onneksi luonto toipuu hakkuistakin, joten eiköhän teidänkin pihasta tule seuraavien vuosien aikana oikein kiva. Uusia pensaita ja puita vaan tilalle! Mutta ymmärrän kyllä tuskasi. Meidän pihasta lähti viime kesänä kaksi 100- vuotiasta, kerrostalon kokoista kuusta pois turvallisuussyistä. Olihan se piha aika autio sen jälkeen, mutta kaikkeen tottuu! Ainakin hyttyset väheni! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se asia on. Kiitos koneyrittäjän kannan valaisemisesta! Olinkin miettinyt, onko talvi/syksy olosuhteiltaan sellainen, että hakkuita voisi suyorittaa edes silloin.

      Minusta on uskomatonta, että miehesi edes pystyy havaitsemaan niitä pesiä koneen ohjaamosta. Olen arvellut, että tuossa hommassa on pakko vaan turtua sille hävitykselle, mitä aiheuttaa linnuille ja muille eläimille.

      Kaikessa raadollisuudessaan näin eilen pyöräillessäni, että toisen kuolema on toisen juhla: varikset nimittäin elävät herroiksi nyt, kun paisteja on maa täynnänsä.

      Poista
  20. Voi ei ! Sekä teidän talolle ja tontille ja tietysti lintujen puolesta :( Kamalan karua on varmasti alkuun ainakin ja kuumuus voi olla kesällä ihan sietämätöntä. En osaa sanoa mitään lohdullista, olisin itse aivan mykistynyt. Harmittelen ihan hirveästi pelkästään paria isoa koivua, jotka oli pakko kaataa navetan kattorempan tieltä pois, vaikka toisaalta kuitenkin saan jatkossa istuttaa mitä vaan ja minne vaan. Tietysti kasvaminen vie oman aikansa, mutta ainakin voin kuvitella tulevaisuuden. Viime kesänä kaadetut lahot, satavuotiaat koivuvanhukset sen sijaan eivät harmita, niiden oli aikakin mennä. Ne kaatanut ammattilainen ihmetteli, ettei mitään ollut sattunut, niin lahoja ne olivat. Huh.

    Kivaa kesää joka tapauksessa !

    P.S. Sun räteissä tahtoo olla sellainen vika, että ne kestävät liian pitkään ! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä kuvittelen, että kun nyt istutan tammentaimia, niin siinä vaiheessa, kun olen 70, ne näyttävät jo puilta ja ehdin toivottavasti nähdä ne ennen kuolemaani. :)

      Koivuja en enää uusia tänne halua, sillä tammet ja vaahterat ovat pitkäikäisempiä.

      PS. Minä tiedän! Ja asia pahenee vaan syksyllä, kun tummanruskea bambukangas valmistuu!

      Poista