lauantai 4. toukokuuta 2013

Mikä on hyvä myyntitapahtuma?


Terveiset Imatran Kulttuurisuunnistuksesta! Olen tässä pohdiskellut, mikä tekee myyntitapahtumasta onnistuneen kokemuksen ja mikä tekee siitä ihan surkean. Molempia on tullut koettua tällä minunkin vähäisellä reissauskokemuksellani.

On ollut messuja, joissa myynti on on ollut ihanat 1500 euroa ja silti minä olen todennut jälkeenpäin happamana, että "paska reissu, mutta tulipa tehtyä". Ja sitten on näitä tällaisia pikkumyyjäisiä niinkuin tänään, että onneton satasen tili saakin suupielet hymyyn ja into ja luottamus omaan hommaan taas kasvaa.

Eli myynnin määrä ei ainakaan ihan suoraan verrannollinen ole kokemuksen positiivisuuteen.


Minä luulen, että yksi iso tekijä tapahtuman onnistumiseen on se, mitä odottaa. Kun odotukset ja todellisuus kohtaavat, tai todellisuus jopa ylittää odotukset, seuraa tyytyväisyyden tunne.

Tältä päivältä minä en odottanut suuria. Kuvittelin, että hyvässä lykyssä kirjastolle eksyy kymmenen ihmistä, joista yksi ostaa minulta tiskirätin. Aika turhaa edes lähteä tällä asenteella, eikö? Halusin kuitenkin olla mukana tapahtumassa, sillä minusta on hienoa, että täällä meilläkin järjestetään joskus jotain.

Kävijöitä ei tosiaan tainnut olla kahtakaan kymmentä ja myyntiaikaakin oli vain 3 tuntia, joten siihen nähdenhän minä myin hyvin. Ja kun kulut olivat lähes nolla (ainoastaan bensat 30 km:n ajelusta), niin kaikki mitä kertyi, kertyi omaan pussiin. Kaiken lisäksi minulla oli hyvää seuraa ja tutustuin kolmeen mukavaan naiseen.

Ja sitten taas on niitä isoja messuja, joissa kuluihin uppoaa päälle tonni, ja joita varten joutuu tekemään hullut määrät rättejä. Myyntiä tulee toki paljon, mutta kun kaikki laskelmat tehdään, onkin lopputulos enimmillään nolla. Seuraa pettymys. Suuren panostamisen karvas lopputulos. Paljon työtä ilman palkkaa. Todellisuus ei ylläkään odotusten tasolle.


Mutta tästä päivästä jäi hyvä mieli.

Minun lisäkseni Luovien tekijöiden torilla oli vain kolme muuta näytteilleasettajaa.

Ompelimo Kirjava oli paikalla lasten kesähattujen kanssa. Ihanan iloisia hattuja! Tuore yrittäjä Mirka Alho tekee kaikenlaista ompelua; mittatilaustöitä, korjausompelua ja sisustustekstiilejä. Laittaisin linkin, jos hänellä olisi sivut, mutta ei ole vielä.


Lisäksi paikalla oli välittämässä kiireen- ja stressinvastaista viestiään Ajantappajat ry. Ei ollenkaan huonompi viesti.


Neljäntenä näytteilleasettajana mukana oli Kikka Heikinheimo edustamassa paitsi omia pellavavaatteitaan ja tykymysteereitään myös Parikkalan hulvatonta patsaspuistoa.


 Vaikka meillä ei ollut tungosta, toivon, että muille rasteille kävijöitä riitti paremmin.

7 kommenttia:

  1. Oi miten ihana myyntipöytä ja esillepano sulla on! Todella onnistunut ja tasapainoinen toteutus. Kiitos kokemusten jakamisesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos - tämä on muodostunut vakioksi. Olen laittanut tuota oranssia väriä paljon, jotta valkoiset tuotteet nousisivat paremmin esille.

      Poista
    2. Joo, tuo oranssi toimii minusta tosi hyvin!

      Poista
  2. Jep, minustakin tosi mukavan ja pirteän näköinen esillepano. Ja tuo Parikkalan patsaspuisto on tosi kiinnostava paikka, käytiin viime kesänä. Suosittelen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekin mahtava paikka! Nyt sain kuulla, että siellä oli pidetty lasten muotinaytös vappuna! Noita kuvassa näkyviä vaatteita oli siellä esitelty ja ne ovatkin saaneet vaikutteensa juuri patsaspuiston lapsihahmojen vaatetuksesta.

      Poista
  3. Tosi hienoa kun Patsaspuisto on vielä pystyssä. Nyt muutamaan vuoteen ei ole sieltä kautta ajeltu. Monta kertaa kyllä on siellä käyty aiemmin.
    Hienosti erottuvat sun tuotteet ja ne huomaa varmasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perustivat onneksi yhdistyksen puistoa hoitamaan. Se meinasi taiteilijan kuoleman jälkeen jo sammaloitua ja villiintyä pahasti.

      Mistä tulikin mieleeni, että pitäisi liittyä kannatusjäseneksi...

      Poista