torstai 7. kesäkuuta 2012

Rakastuin lasikuitutaloon


Olen pienestä asti haaveillut pääseväni istumaan Pallotuoliin ja käymään sisällä "ufotalossa" eli Futurossa. Tuota jälkimmäistä haavetta on vielä kasvattanut se, että asuessani Orivedellä ajoin usein Kangasalalle. Siinä matkan varrella tähyilin aina metsään, josta pilkisteli yksi keltainen Futuro. Niin lähellä, ja silti niin saavuttamattomissa. (Nyt tosin sain juuri tietää, ettei se ole Futuro ensinkään, vaan pelkkä valesellainen!)

Mutta lopulta haaveeni toteutui, sillä yksi Futuro on nyt viimeinkin konservoitu ja avattu yleisölle Espoon WeeGeessä.


Lähietäisyydeltä Futuro on juurikin niin satumainen ja mielikuvituksellinen, kuin kuvista on voinut kuvitella. Sisään kiivetessä tuli se tunne, kuin todella astelisi sisälle avaruusalukseen.

Mutta vaikka Futuro on ihailtavan erikoinen ja äärimmäisen kaunis, niin kyllä se on epäkäytännöllinen asumus. Alunperin arkkitehti Matti Suuronen suunnitteli Futuron hiihtomajaksi, ja siinä tehtävässä se varmasti toimiikin loistavasti. Mukavat teletappipedit kiertävät seinän vierellä tulisijaa.


Mutta ainakaan alkuperäisellä sisustuksellaan Futuro ei vaikuta kovin toimivalta kesämökiltä.


Vai mitä sanotte näistä säilytystiloista?


Tämä kyseinen yksilö ostettiin Espooseen Hirvensalmelta, jossa se on seissyt komealla paikalla valmistusvuodestaan 1968 saakka. Museo teetti Futurolle huolellisen konservoinnin. Kiinnostava opinnäytetyö palleron kunnosta ja kunnostusmahdollisuuksista löytyy täältä kliks.


Opinnäytetyön kuvista näkee hyvin, mitä 40 vuoden sääolosuhteet ovat saaneet aikaan, mutta hienoa työtä ovat konservoijat talon kanssa tehneet. Nyt se on kuin uusi. Tosin pitää sanoa, että sisäilma Futurossa oli melko kauhea. Viivyin siellä ehkä kymmenisen minuuttia, ja henkeäni ahdisti aivan mahdottomasti; aivan kuin olisin ollut pahimmassa hometalossa, eikä puristava tunne rinnastani kadonnut pitkään aikaan sieltä lähdettyäni.

Futuro on Espoossa näytillä ainakin tämän kesän. Käykää katsomassa! Sen jälkeen sen kohtalo on vielä avoin. Lähteekö se kiertämään maailmaa vai jääkö se Espooseen? Minun mielestäni Suomessa olisi oltava pysyvästi yksi yleisölle avoin Futuro. Toivon, että tämä saa jäädä paikalleen.


Ihanan Futuron lisäksi Matti Suuronen suunnitteli muitakin koottavia muovitaloja. Yksi näistä on Venturo, ja se on mielestäni vielä Futuroakin hienompi. Venturon alkuperäisestä myyntiesitteestä 1970-luvun alusta voi ihailla Venturoa koko loistossaan kesämökkinä.

Varsin usein pääsen "ihailemaan" yhtä poloista Venturoa vähemmässä loistossaan Luumäellä kuutostien varrella. Upea rakennus on alennettu varastoksi. Sen ympärillä on autonromuja ja asuntovaunuja ja jos jonkinlaista ryönää.


Sisällä näkyvät myös Suurosen suunnittelemat ruokailukalusteet aivan moitteettomassa kunnossa. Miten hienon kokonaisuuden tästä talosta saisikaan, jos omistaja ymmärtäisi pelastaa talonsa.


Samanlaisia tuoleja oli juuri vastikään myynnissä Huuto.netissä. Neljän entisöidyn tuolin yhteishinta oli asetettu päälle tonniin, mutta ne eivät tainneet mennä kaupaksi.

Tästä päätellen pienoinen omaisuus on siis muhinut myös vanhempieni pihalla. Venturo-ruokailuryhmä, johon kuuluu kuusi tuolia ja pöytä, on palvellut viimeiset 30 vuotta pihakalusteina äitini ja isäni kotona. Nekin olisi ehkä vielä mahdollista pelastaa, sillä vaikka kalusteet ovat olleet taivasalla kesät talvet, ne ovat ihan hyvässä kunnossa. Likaiset ne ovat ja pinnoitus on halkeillut, mutta muuten niiden kunto kertoo huippulaadusta.



17 kommenttia:

  1. Ensimmäiseksi tuli mieleen, että "voi kun Futuron voisi tilata kotipihalleen kesällä viikoksi" ja siitä se sitten taas lähtisi kiertämään ympäri Suomea... :)
    Futuro on hyvä esimerkki muotoilusta ja suunnittelusta. Kaikki "design" ei silmääni miellytä, ei sinnepäinkään mutta sitten on näitä nerokkaita ja ajattomia töitä, joiden tekijällä vain on ollut vahva näkemys siitä mitä on tekemässä - ja onneksi on tehnyt.
    Mutta eikö olek jännä miten erilaisista asioista sitä kuitenkin voi pitää? nimm. samaan aikaan ihastelin teidän hirsiseinäänne :)

    VastaaPoista
  2. On, se on ihmeellistä! Että 1800-luvun talonpoikaisesineet voivat sykähdyttää ihmisen sielua ihan yhtä paljon kuin 60-luvun muovimuoti!

    VastaaPoista
  3. Onhan tuo Futuro aika pähee. Kuviesi perusteella saan nenääni lasikuidun tuoksun. Toisaalta aah, toisaalta yäks... Lapsuuden kesälomareissuilla muistan ufotalon jossain nähneeni ja se herätti suurta ihmetystä silloin.

    Tuo yksilö olisikin muutaman hassun kilometrin päässä kotoa, mutta saa nähdä saanko aikaiseksi käydä sitä katsomassa. Pitäisi kyllä sen verran saada ;)

    VastaaPoista
  4. Monesti katsellut tuota kuutostien varrella olevaa Venturoa ja miettinyt aivan samaa, kun sinäkin. Kumma, ettei kukaan ole sitä kunnostanut, kun niin näkyvällä paikallakin on. Toivottavasti joku pelastaa edes nuo tuolit, niitä myös kuolannut ohi ajellessa. ;)

    VastaaPoista
  5. Inka, mene ihmeessä, kun niin hollilla olet. Museolippu maksaa 10 euroa, Futuron lisämaksu on 2 euroa. Mutta olin kuulevinani museon henkilökunnan kertovan jollekin, että keskiviikkoiltaisin Futuroa pääsisi katselemaan ilmaiseksikin. Tämä ei siis ole varmaa tietoa.

    Haaveilija, olisi ihanaa, jos se Venturo muuttuisi taas kahvilaksi kaikkine tuoleineen ja pöytineen.

    VastaaPoista
  6. Sama juttu kuin Inkalla, eli kun kotikaupungissa on Futuro esillä, niin kai sitä pitäisi lähteä katsomaan! Mitähän lapset tykkäsivät?

    VastaaPoista
  7. Minäkin olen aina halunnut päästä kurkkaamaan Futuroon... :D ...mutta nyt jäi vaivaamaan mikä se Oriveden ufo sitten oikein on, jos ei Futuro. Olen minäkin sitä useamman kerran bongannut ohi mennessä!
    -Helmililja

    VastaaPoista
  8. Nonna, en usko, että yksikään lapsi voisi olla tykkäämättä avaruusaluksesta!

    Helmililja, se on kuulemma pressuista rakennettu valefuturo. Tekijä on taiteilija Lauri Mäkinen ja tekovuosi 1969. Tämän sain kuulla Futuron Facebook-sivulta. Ainakin minulle tuli vielä isompi hinku päästä katsomaan sitä valepukkia ihan läheltä. Tieltä katsottuna se menee ihan täydestä!

    VastaaPoista
  9. Ja mitäköhän vastaavaa sitä voisi ITSE tehdä OMALLE pihalle jälkipolvien ihmeteltäväksi... :D

    VastaaPoista
  10. Hieno! Minä en ole hirveän usein aikaisemmin törmännyt Futuroon, mutta nyt kun tuo on laitettu näytteille, niin mielenkiinto on herännyt. Minuakin miellyttävät sekä puutalot että tämmöiset avaruusalukset! Onneksi tällaistakin muotoilua sentään on alettu enemmän arvostaa. Täytyy ehdottomasti käydä katsomassa tuota Futuroa kesällä.

    VastaaPoista
  11. Kiva kun raportoit. Oon pienestä asti haaveillut omistavani oman lentävän lautasen ja miettinyt kuinka upeaa olisi jos Futurolla voisi oikeastikin lentää. Sopisi meikäläisten elämäntyyliin ku nakutettu.

    Venturon vanhoissa myyntikataloogeissa on vilahdellut jopa sauna, muutamasta Venturosta sais koottua oikein tukikohdan, jossa vois Futurolla suhahtaa vaihtaa vaatteita ja hoitaa noita byrokraattisia aioita. Aina sillon tällön. :D

    VastaaPoista
  12. Oi, mieletön postaus! Kiitos tästä. Luumäen Futuron ohi olen ajanut liian monta kertaa, melkein itkien. Välillä olen kuvitellut kyseisen Futuron omaksi kahvilakseni ja vaikka mitä! :)

    VastaaPoista
  13. Luumäen Venturon omistajan muut kuviot, kun tietää täällä Kouvolassa, niin päivänselvää on, että sinnepä mätänee, jopa lasikuitutalo ;).Sitä on moni kysellyt, mutta ei myy, harmillista.

    VastaaPoista
  14. Futurossa on jotain niin kiehtovaa, samoin venturossa. Tekisi mieli kaluta kaikki suomen kyseiset rakennukset. Mikäköhän niissä niin vetää puoleensa?

    VastaaPoista
  15. Onnistunut muotoilu? Outous? En tiedä. :)

    VastaaPoista
  16. Tosiaan pressuviritelmähän se Oriveden "ufo" on.. Suurosen toisen työnäytteen näkee varmaan vieläkin, Lempäälässä, vanhan kolmostien eli tie 130 varrella olevassa ST1 huoltoasemana nykyisin toimiva Casa Finladia-sarjan talo joka on aika hulppeakin pytinki, noin muoviseksi. Löytyy mm. Googlen kuvahaulla "Casa Finlandia."
    Mutta tosiaan, on varsin harmillista että tuon ajan keksinnöt, etenkin nuo jotka ei silloin ottaneet tuulta alleen (UFOja tehtiin suomessa 20 kpl, ja lisensillä kaikkiaa niitä on tehty satakunta koko maailmassa) ovat katoamassa. Olisi hyvä saada joku porukka kasaan joka tekisi vaikka kokonaise Matti Suuronen-puiston johonkin.. keräämällä yhden kutakin ja entisöimällä ne loistoonsa.

    Terv. Jarppa, Nokia

    VastaaPoista