keskiviikko 15. helmikuuta 2012

Ajatukset kesässä

Nyt, kun valo lisääntyy ja samalla kevään odotus, ovat haaveet kesäkeittiöstä jälleen nostaneet päätään. Olemme pähkäilleet kesäkeittiötä niin kauan kuin olemme tässä asuneet, mutta emme ole oikein päässeet minkäänlaiseen lopputulokseen. Fakta on kuitenkin se, että minulla on ihanat ruusuposliiniastiat ja ruusukuvioitu emalikattilakin jo odottamassa kesäkeittiön syntymistä. Olisi karmeaa, jos ne jäisivät kodittomiksi.

Kuten niin monesti ennenkin, istahdin taas koneelle guuglettelemaan kesäkeittiöiden kuvia. Ja vastaani tulikin yksi oikein ihana.

Tämä yksinkertainen, silti niin satumainen kesäkeittiö löytyi täältä - kliks. Koko Kaarron puutarha on kuin sadusta, aivan epätodellisen runsas ja täynnä ruusuja. Ja viiniköynnöksiä! Ruusukaaria! Lummelammikoita! Kaikki on niin mahdottoman upeaa. Puhumattakaan itse talosta, joka on niin kaunis, että minulta meinaa henki loppua.

Sellaista puutarhaa ei meidän pihalle voisi koskaan syntyä, mutta ehkä tuollainen kesäkeittiö kuitenkin. Olemme nykyisin jo varsin realistisia sen suhteen, mitä pystymme rakentamaan itse ja mitä emme. Tällainen meiltä ei onnistuisi. Muuraushommat Sulolta sujuvat, mutta katoksen rakentamisesta aiomme kysyä tarjousta paikalliselta työttömien yhdistykseltä .

13 kommenttia:

  1. Hengästyin tuosta linkistä. Apua! Mun koti look-a-like. Puutarha, joka ei ole viivottimella tehty. *huokailee*

    VastaaPoista
  2. Hurjan söpö kesäkeittiö! Voin sieluni silmin nähdä teillä tuollaisen miljöön kaikilla ihanilla väreillä ja niillä ruusukuviollisilla jutuilla höystettynä :)

    VastaaPoista
  3. Työttömien yhdistys, loistava idea! Varmasti löytyy joku taitava, jolta tuollainen syntyy käden käänteessä. Minä ihastelen joka kesä naapurieni veljeä, joka tulee ja rakentaa heille kaikenlaista - tuohon ei menisi montaakaan päivää kun osaa ja maan kaivuuta perustuksia varten osaatte tekin varmaan tehdä, ellei siihen peräti saada jotakuta minikaivurilla hääräämään.
    Tuo Kaarron piha tulikin kerran vastaan kun minun piti etsiä yhden tietyn harvinaisen köynnösruusun mahdollisuuksia menestyä Suomessa - todella monipuolinen piha, ja ihanaa että dokumentoivat sen noin hyvin!

    VastaaPoista
  4. Hyvältä näyttää. Rohkeasti vaan toimeen!

    VastaaPoista
  5. Toi keittiöhän on just samanlainen kun itsekin tuonne pihalle tahtoisin, mut... Saa nähdä saanko sellaista ja jos, niin koska. :D

    VastaaPoista
  6. Siis todella hengästyttävä oli tuo linkin kodin piha! Uskomaton. Oma pihanlaittelu tuntuu nyt aika vaatimattomalta, kun uuden talon pihassa kaikki on vielä niin pieniä taimia... Pitää siis jaksaa odottaa se 30 vuotta :-)

    VastaaPoista
  7. Niin, oli toisaalta aika lohduttavaa huomata, että tuota upeaa puutarhaa on tehty se 30 vuotta. Ihailtavaa omistautumista.

    VastaaPoista
  8. Kiitos linkistä Kaarron sivuille. Vielä tarvittaisiin puutarhuri, joka loihtisi meillekin tällaisen... 30 vuoden loihdinta.

    VastaaPoista
  9. Kiitos itsellesi, Keittäjä, että jätit viestin. Jään mielenkiinnolla seuraamaan elämäänne punaisessa koulussa.

    VastaaPoista
  10. Voi, tuli ihan lapsuus mieleen tuosta kattilasta!
    On hauska bongata esineitä ja kuoseja, joiden olemassaolon on unohtanut.

    VastaaPoista
  11. Voisin tilata - ainakin näin henkisesti - ilomielin meillekin tuollaisen kesäksi. Täydellinen!

    VastaaPoista
  12. Itse jaksan tasaisin välin kaivaa hyllystä esille kirjan Vanhasta uutta (https://www.suurikuu.fi/PublishedService?pageID=9&itemcode=9789511215714). Kuolaan siellä olevaa kesäkeittiötä ja haaveilen ajasta kun minulla on kesämökki tai vastaava johon voin sitten väkertää samanlaisen. :)

    VastaaPoista
  13. Vaikuttaa mielenkiintoiselta kirjalta! Pitääpä tutkia, sattuisiko sitä kirjastosta löytymään.

    VastaaPoista