lauantai 20. marraskuuta 2010

Vetämättömän hormin salaisuus


Kotimme edellinen asukas ei ollut koskaan käyttänyt puuhellaa. Hän oli laittanut sen päälle marmorijäljitelmälevyn pöytätasoksi. Tilasimme palotarkastajan ja nuohoojan jo alkukesästä tarkastamaan ja sutimaan kaikki hormit, koska tuo hella ei ollut ainoa käyttämättömistä tulipesistä.

Kun sitten syksyllä pääsimme itse muuttamaan tänne, meille valkeni, että vuokralainen oli kieltänyt käyttämättömien hormien nuohoamisen, koska ilmeisesti luuli itse joutuvansa maksamaan laskun. Meidän oli siis pyydettävä nuohoojat uudelleen paikalle. He tulivatkin saman tien hoitamaan homman. Hellasta nuohooja totesi, että meidän pitäisi poltella ensin paperia alimmassa luukussa, koska se oli ollut 13 vuotta käyttämättä ja vetäisi varmasti aluksi huonosti.

Mehän polttelimme. Ja polttelimme. Mitään vetoa ei kuitenkaan hormiin syntynyt. Aloin tutkia asiaa tarkemmin. Pellin reiästä taskulampulla tiiraillessani näin koivunoksia. Hormi oli siis tukossa nuohouksesta huolimatta.

Nuohoojat saapuivat jälleen ripeästi paikalle. Heillä oli apunaan kiinnostava kamera, jolla tukosta pääsi tutkailemaan. Kävi ilmi, että keittiöstä lähtevät kaksi hormia yhdistyvät korkeammalla, ja nuohotessa harjat menevät vain toiseen hormiin, koska se toinen haara on tukossa. Reippaan rassailunkaan jälkeen tukos ei hievahtanutkaan.

Kauhukuvia alkoi vilistä mielissämme. Naakanpesä! Pahimmassa tapauksessa muuriin on piikattava reikä, jotta tukkeet saataisiin ulos. Ja pian, sillä keittiössä alkoi olla jo koleaa, kun mitään lämmitystä ei ollut. Nuohoojat lupasivat tulla "vanhemman gurunsa" kanssa vielä kerran.

Kun kyseinen guru sitten saapui, hän tökkäsi kerran pari tukosta, työnsi kätensä hormiin ja totesi, että täällähän on hirmuinen veto. Niin olikin. Sekä minä ja Sulo että nuoret nuohoojat olimme aivan ihmeissämme. Mikä se tukos sitten olikin, se oli nyt poissa. Hellaan pantiin tulet ja iloisin mielin istuttiin koko porukalla kahvipöytään. Lupasimme olla soittelematta nuohoojille vähään aikaan!

7 kommenttia:

tuksu kirjoitti...

:) Hauska juttu. Meidän naapurissa, kesä asukeilla piti purkaa piippua pitkästi kun Naakat olivat tehneet pesän piippuun... että kaikkee voi sattua ja tapahtua.
tuksu

Saila kirjoitti...

Hyvä että selvisi, vaikka jotain mystistä tuossa tukoksen häviämisessä ilmeisesti olikin ;-)
Nyt talvella ovat hormit ja tulipesät ihan välttämättömiä. Nytkin laitoin juuri keittiön hellaan tulen lämmittääkseni ruuan - sähköhellakin on, ja sähköpatteri, mutta on mukavaa että ruoka ja lämmitys hoituvat samalla kertaa. Se on niin kätevää!

Susanna kirjoitti...

Tuksu, näitä kauheita juttuja aina joskus tapahtuu! Orivedellä naakat aloittivat tarmokkaasti pesänteon saunan piippuun, mutta onneksi se huomattiin heti. Varmuuden vuoksi ajattelimme talven jälkeen laittaa verkot tännekin piippuihin.

Saila, ja ruoanlaitto on oikeasti paljon mukavampaa puuhellalla!

Katja kirjoitti...

Onneksi selvisi :) Meilläkin puuhella veti aluksi huonoksi. Syyksi selvisi nuohoamaton tuhkaluukku joka löytyi sähkölieden takaa. Tuhkaa tuli sieltä melkoinen määrä!

Meillä on kaksi hormia ja molemmissa useampi kanava. Molemmat yhtyy ylhäältä yhdeksi ja nuohooja tuskaille joka kerta että on ihan arpomista mikä kanava tulee nuohotuksi. Silti kyllä tulisijat vetää hyvin :)

PikkuBertta kirjoitti...

Ihanaa...jostain kautta löysin blogisi.Osaat hauskasti kertoa arjen asioita...selailin ja luin monta postausta taaksepäin ja huomasin,että olette muuttaneet Itä-Suomeen...Minä asun Pohjois-Karjalassa.Olisi kiva tietää,missä päin teidän asema sijaitsee...jotenkin näyttää niin tutulle.
Sellainen pyyntö vielä:voisitko käydä asetus sivulla pistämässä ruksin siihen ponnahdusikkuna kohtaa,niin minulla olisi helpompi kommentoida tuolta Mozillan kautta.Muuten joudun kaikki kommervenkit käyttämään,jos explerin kautta tulen sivuillesi.Kiitti.
Laitoin sinut blogilistalleni ja seuraan varmalla blogiasi...maitomaali kiinnostaa jo heti..

Susanna kirjoitti...

Katja, meillekin nuohooja kertoi, että vanhoissa taloissa ne hormit saattavat tehdä mitä kummallisimpia mutkia enennkuin löytävät tiensä pihalle!

Heippa PikkuBertta ja tervetuloa lukijaksi! On mukavaa saada uusia kasvoja mukaan. Me asustamme Etelä-Karjalan puolella.
Olen huomannut, että tuosta ponnahdusikkunakommentoinnista on joissain blogeissa ollut puhetta. Minusta ne ponnahtelut ovat ärsyttäviä, mutta yritän muuttaa sen, jos tänne tosiaan on vaikeaa saada kommentteja näkymään.

PikkuBertta kirjoitti...

Kiitos ponnahduksesta...nyt pääsee hyvin kommentoimaan...ihanan tuunauksen olet tehnyt eteiseen,eikä tuo väri ole ollenkaan paha...miehet vain ei oikein aina dikkaa meidän naisten juttuja...

Kivaa viikkoa:)