sunnuntai 21. marraskuuta 2010

Halvan lateksin päivä


Maalasin eteisen vaaleanpunaiseksi. Värin suhteen meillä käytiin ensin pieni keskustelu, sillä Sulo ei lainkaan hyväksynyt ajatusta vaaleanpunaisesta eteisestä. Kun kyselin, tietääkö Sulo miltä eteisessä juuri nyt näyttää, kävi ilmi, ettei Sulo tiennyt.

Eteisessä näytti tältä. 90-luvullako tuo kaksivärimaalaus keksittiin vai milloin? Sitä on eteisen lisäksi harrastettu myös makuuhuoneessa. Koska Sulo ei ollut huomannut eteisen väritystä tähänkään mennessä, totesimme, että ihan yhtä hyvin se eteinen sitten voi olla vaikka vaaleanpunainen.

Kun olin saanut seinät maalattua, innostuin maalaamaan myös vaatekaapin, joka on tähän saakka ollut kuultovalkoinen. Irrotin siitä vetimet, jotka eivät ole koskaan miellyttäneet minua. Nyt kaappi saa olla vetimetön, kunnes sopivat tulevat jossain vastaan.

Eteinen on kaiketi menty pilaamaan vessan ja suihkun rakentamisen yhteydessä: seinät on levytetty kipsi- ja lastulevyin ja kaikki vanhat listat ovien pielistä on tuhottu. Samoin jalkalistat, mutta kauniit kattolistat onneksi on paikoin säilytetty. Jälleen kerran isäni varastoista löytyi apu. Kauniit listat ovat sen erään venäläisen huvilan ylijäämämateriaalia. Vaikka ne ovatkin paljon kapeammat kuin tähän taloon kuuluisi, ovat ne silti aivan nätit eteisen ovissa.

Vessan oveen oli entinen asukki taiteillut samoja lehtiä, jotka kiersivät boordina kaikkia seiniä. Koska en halunnut ryhtyä maalaamaan koko ovea, päätin vain vähän muokata kuvioita. Nyt ovessa leijailee punaisia viinimarjoja.

Lupasin Sulolle, että sekoitan hennon vaaleanpunaisen maalin, mutta taisi siitä kuitenkin tulla vähän pinkimpi kuin mille Sulo oli hyväksyntänsä antanut. Milloinkohan minä opin, että maali näyttää aina seinässä tummemmalta kuin purkissa?

Koska eteisessä ei ole ulkoseiniä ja kaikki seinät on jo levytetty, annoimme itsellemme luvan käyttää Bilteman halpaa lateksia. Meillä ei ole aikomusta tulevaisuudessa irrotella lastulevyjä tästä huoneesta, sillä niiden alle ei onneksi ole täällä tungettu lasivilloja.

Surukseni totesin nyt, että luottomaalini koostumusta on jotenkin menty muuttamaan: maali on aivan jauhomaisen mattapintaista, kun se aiemmin on ollut ihanan satiinipintaista. Se ei myöskään enää levity helposti, eikä peitä juuri lainkaan. Olen varsin pettynyt Biltemaan.

7 kommenttia:

Unikuu kirjoitti...

tätä teidän remontoimishommaa on ihana seurata. seuraan tällaisia paljon mieluummin kuin sellaisia hc sisutusjuttuja jossa kaikki on uutta ja uusvanhaa jne..pinnat on viivasuoria ynnämuuta.
jotenkin koen paljon omemmaksi tällaisen ja toivon että joskus itsekin pääsisi sekoittelemaan maaleja ja toteamaan että pirskatti purkissa se on aina hiukan eri sävyä kuin seinällä kuivuttuaan..

Kati kirjoitti...

Ihan mielettömästi olet taas saanut aikaan kaikenmoista. :) Hyvältä näyttää siis. Tuo boordihirvitysmuoti tuli muuten -80 -luvun lopussa. Opiskelin silloin maalariksi ja muistan, miten yhtäkkiä kaikki paikat olivat täynnä useampaa väriä ja eri puolille huonetta tehtyjä boordeja. No, onneksi moisista pääsee eroon...

Teillä on kyllä tuo isäsi aitta melkoinen aarreaitta. Meiltä löytyvät sentään suurimmalta osin revityt, vanhat listat kellarista. Jssain vaiheessa pitäisi alkaa moisiakin palautella. Mutta intoa remppailuun jatkossakin!

Saana kirjoitti...

Huh, millainenväritys eteisessä on aikaisemmin ollut! Ihan puistattaa.

Vaaleanpunaiset eteisen seinät näyttävät tosi hyvältä. Hyvä tunnelma teidän eteisessä.

tuksu kirjoitti...

Oi, kuinka kaunis onkaan eteinen :)
Vaaleanpunainen on eteiseen oikein sopiva väri. Lämmin ja herttainen, kyllä se Sulokin ihan varmasti eron entiseen huomaa :)
Olet sinä aikaansaapa ihminen *ihailee*
Mukavaa sunnuntaipäivää sinne
tuksu

Saila kirjoitti...

Viisas mies kun ei jäänyt hangoittelemaan vastaan ihan vaan periaatteesta ;-) Kyllähän vaaleanpunaisten seinien kanssa voi varmasti ihan hyvin elää. Piristävä ja ilostuttava väri.

Susanna kirjoitti...

Unikuu, kommenttisi tuntuu erityisen hyvältä! Lueskelen itse paljon sisustusblogeja ja huokailen sitä, miten ihania huonekaluja rahalla saisi.

Kati, kiitos informaatiosta! Luulen että makkarissamme on käytetty sitä "rutistettu muovipussi kastetaan maaliin ja töpötetään seinään" -tekniikkaa, joka on kyllä kauhistuksien kauhistus!

Saana, minustakin se oli aika puistattava, siitäkin huolimatta, että maalarilla on ollut kadehdittavan varma ote. Sabluunoita ei ole ilmeisesti käytetty ja silti jokainen kuvio on lähes identtinen.

Tuksu, voisin tosiaan kuvitella että jopa Sulo huomaa muutoksen sisään tullessaan.

Saila, uskon, että Sulossa on kylliksi miestä arvostamaan myös vaaleanpunaista eteistä. :-)

Susanna kirjoitti...

SULO TYKKÄSI! :-)