keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Epätoivon sininen


Olin jo ihan itkuvalmis työhuoneen seinien ja katon jynssäyksestä, joten päätin, että en jynssää enää yhtään. Niinpä maalasin seinät, vaikka niissä oli yhä kerros rumaa harmaata kipsipölyä ja muuta likaa. Koska olin ennen muuttoa ostanut kolme kiloa ultramariininsinistä pigmenttiä Sateenkaariväreiltä, tuli työhuoneesta sininen. Alunperin olin suunnitellut siniset makuuhuoneeseen tai olohuoneeseen, mutta kumpaankaan ne eivät sitten tuntuneet istuvan.

Seiniin valitsin hennon vaaleansinisen, koska halusin huoneen pysyvän mahdollisimman valoisana. Valkoisen ja ultramariinin pigmentin avulla sekoittelin sopivan maitomaalin. Tässä kohtaa voin sanoa, että niin kivaa kuin se maitomaali onkin, niin sillä on lähes mahdotonta saada tasaisen väriset seinät. Työhuoneeni on nyt laikukas. Mutta en vaan enää jaksa välittää siitä.

Vuorossa oli lattian maalaaminen. Sateenkaariväreillä onneksi on hyvin toimiva verkkokauppa, ja 10 litraa lattiamaalia saapui bussilla yhdessä yössä. Pigmentti piti sekoittaa ensin havupuutärpättiin, jonka jälkeen töhnä sekoitettiin maaliin. Saamieni ohjeiden mukainen määrä tärpättiä ei sitten riittänyt alkuunkaan kolmen pigmenttikilon kaveriksi. Olin jälleen siinä tilanteessa, että lattiamaali oli kamalaa tahmaa, jonka levittäminen oli raskasta ja epämiellyttävää. Onneksi sain Sulon avukseni.

Muutenkin pigmentti aiheutti ihmetystä. Puoleen ämpärilliseen maalia upposi ihan tosiaan lähes kolme kiloa pigmenttijauhetta, ennenkuin väri oli tarpeeksi syvänsininen. Minusta kilon olisi pitänyt riittää tuohon maalimäärään. Tein ehkä jotain väärin.

Ja kun sitä pigmenttiä meni niin hirmuinen määrä, muuttui puolikiiltävä lattiamaali aivan mattaiseksi. Lisäksi maalille tuli hintaa aikalailla, sillä sininen pigmentti ei ole ihan halpaa. Olisi ollut fiksumpaa tilata valmiiksi sävytetty maali.

On ihanan helpottavaa, että nyt kaikki pakolliset työt on tehty! Kunhan lattia kuivuu, saan kalustaa työhuoneen ja voimme alkaa elää tavallista elämäämme uudessa kodissamme. Ja sisustaa ja remontoida pikkuhiljaa pienissä erissä. Hyvästi kymmentuntiset maalauspäivät ja hourailuyöt!

5 kommenttia:

Jutta kirjoitti...

Tosi mielenkiintoista kuulla maalikokeilujasi. Minusta seinät näyttää kauniilta. Eikö sellainen pieni epätasaisuus kuulukin vanhaan taloon :) Mitä tuo käyttämäsi lattiamaali on? Onko se jotain pellavaöljymaalin sukuista tms?

Kesäkukka kirjoitti...

Sateenkaarivärin pigmenteistä meilläkin kokemusta, niitä saa laittaa aikalailla, että saa edes jonkunlaisen värin. Ollaan niitä useampi tunti sekoiteltu...

Tsemppiä remppaan!

Saila kirjoitti...

Kauniita sävyjä olet kumminkin saanut aikaan, ja varmasti lopputulos laikkuineenkin mieluinen. Itse tehty on kumminkin parempi kuin pussillinen remonttimiehiä! (Tai no... ;-))

Nonna kirjoitti...

Lattia näyttää ainakin todella kauniilta! Eikös tässä vaiheessa voisi jo sanoa, että voittajan on helppo hymyillä! Muut tuskin huomaavat epätasaisuuksia, kunhan saat vielä kalustettua!

Alempana toimistosi näyttää todella viehättävältä. Kyllä tuollaisessa aurinkohuoneessa passaa työskennellä!

Susanna kirjoitti...

Jutta, ei näin ruma epätasaisuus ole enää edes liikuttavan sievää. Lattiamaali on Sateenkaarivärin vanhanajan lakkaöljymaalia, joka on pellavaöljypohjaista.

Kesäkukka... otan tämän pigmenttishown nyt opin kannalta.

Saila, valitettavasti en ole tyytyväinen lopputulokseen. Mutta ehkä ajan kanssa totun kaikkeen eikä epäkohdat enää häiritse.

Nonna, toimisto onkin onneksi yhä suuri ilonaiheeni!