Katontekijät ovat täydessä vauhdissa. He aloittivat työnsä maanantaina ja nyt on jo toinen lape pellitetty.
Valitsimme katemateriaaliksi Metehe Oy:n rivikaton. Perustelujakin löytyy.
Talossa on alunperin huopakatto. Koska rakennus ei ole suojeltu, voisimme laittaa kattoon ihan mitä tahansa materiaalia. Sulolle olisi kelvannut tiiltä jäljittelevä peltikatto, mutta minä en voinut hyväksyä sellaista rumilusta kauniin kotimme päälle. Minun mielestäni vaihtoehdot olivat joko huopa, saumapelti tai vanhan ajan tiili. Vanhan mallin tiiltä saa kuulemma isolla rahalla Virosta. Siis ei kiitos. Saumapeltikatto olisi hieno, mutta vaatii myös ison rahan - ei kiitos. Huopa olisi muuten hyvä, mutta sitä varten olisi pitänyt purkaa koko nykyinen katto ja rakentaa alusta asti uudelleen - ei kiitos. .
Kun sitten isäni kertoi tästä rivikattopellistä, ei päätös ollut vaikea. Se muistuttaa ulkonäöltään saumapeltikattoa, mutta on nopea ja helppo asentaa. Se voidaan laittaa olemassaolevien huopien päälle. Väriksi valitsimme tummanharmaan, jotta katto olisi mahdollisimman lähellä vanhaa huopaa.
Hyvän näköistä jälkeä on tulossa. Kuvia valmiista katosta laitan myöhemmin.
Ps. Kiitos kommenteistanne edellisiin postauksiin, ja anteeksi etten jaksa niitä enää kommentoida. Pahoittelen myös kirjoitusvirheitä. Olemme onnettoman nettitikun varassa ja netin käyttö on hermoja raastava koettelemus!
3 kommenttia:
Kaunis varmasti katosta tulee.Meidän taloon, jossa oli ikiwanha tiilikatto piti laittaa saumapelti, koska talo on suojelukohde...Uudet tiilet olisivat olleet liian painavat, siksi rakennusviranomaiset päätyivät saumapeltiin. Kaunis se on, mutta hiton kallis. Se oli asia, joka mua nyppi pitkään...värikin oli oltava punainen, lähellä samaa, wanhaa tiilikattoa.
Helpottaa remonttia, kun tao ei ole suojeltu. Meidän pitää hyväksyttää kaikki talon ulkopuolelle tulevat ratkaisut, mikä tekee remontista haastavaa ja kallistakin :(
ONNEA teille vielä sinne uuteen Elämäänne:)
tuksu
Minusta ihan oiva valinta kattomateriaaliksi. Ehkä siksikin, että meillä on sitä laajennusosan katossa. Joskus vielä ehkä koko talossa :)
Niitä sisäseiniä ja muita kammotuksia oppii sietämään ajan kanssa. Omat tavarat helpottaa jo paljon.
Tuksu, olen ollut tosiaan aika tyytyväinen siitä, että talo ei ole suojeltu. Suojelulla on paljon hyviäkin puolia, mutta me toivottavasti osaamme suojella tätä paikkaa ilman museoviraston määräystäkin.Toivottavasti kaunis saumapeltikattonne on ollut hulppean hintansa väärti!
Katja, kiitos kattomateriaalin hyväksynnästä! :-)
Lähetä kommentti