Olen vastustanut Halloweenia niin kauan kuin muistan. Minusta se on ollut vain yksi turha amerikkalaisuus, jota ilman meidän olisi parempi olla. Minua inhottaa se kiinalainen krääsä, jolla kaupat täyttyvät syksyisin joulun ja nykyisin myös Halloweenin takia. Vastustukseni on turhaa, sillä Halloween on jo aikoja sitten voittanut ja tänä vuonna minäkin annoin sille jo pikkusormeni.
Viime vuonna yllätyin, kun ovelleni ilmestyi lapsia kärttämään karkkia. En ollut varautunut moiseen. Minusta on pääsiäisenäkin ollut vastenmielistä, ettei täälläpäin ole tapana pukeutua noidiksi virpomiskierrokselle. Olin vielä pöyristyneempi siitä, että nämä karkkikeppostelijatkin tulivat tavallisina lapsina! Onneksi ne eivät tehneet mitään ilkivaltaa, vaikkei minulla ollut heille mitään antaa. Tulivat vielä minä sattuu päivinäkin. Niinpä tällä kertaa otin asian esille kyläyhteisön Facebook-sivulla ja siellä sitten yhteisesti päätettiin, että kiertelypäivä on torstai ja vain merkattuihin taloihin saa mennä kerjuulle. Kadun varteen laitetaan lyhty tai roihu merkiksi, jos lapset ovat tervetulleita. Minä sanoin vielä, että ilman asianmukaista asua ei karkkia minulta heru. Jos ollaan amerikkalaisia, niin ollaan sitten kunnolla...
Rupesin oikein tutkailemaan netistä, mistä tuo Halloween alunperin on saanut alkunsa ja luin tarkemmin kotoperäisestä kekristä. Kävi ilmi, että meidän perisuomalainen kekrimme oli aikalailla samanlainen pakanallinen sadonkorjuun päättymisen juhla kuin kelttiläinen "Samhain". Tuosta Samhainista se Amerikan versio on kehittynyt, kun skotit ja irlantilaiset muuttivat uudelle mantereelle. Naurislyhdytkin muuttuivat näyttävämmiksi kurpitsalyhdyiksi.
Meidän oma kekrimme kuoli kristinuskon takia. Iloluontoinen mässäily ja juopottelu sekä kekripukin kiertely ovelta ovelle kerjäämässä ruokaa ja juomaa uunin rikkomisen uhalla vaihtuivat masentavaksi kuolleiden omaisten muisteluksi kynttilän hämyssä. Kristinuskohan on vienyt ilon jokaisesta juhlasta! Tässä valossa minä annoinkin sitten ihan mielelläni Halloweenille periksi, mutta en sen krääsäkulttuurille.
Naamiaispukeutuminen on hauskaa ja mielelle on varmasti hyväksi juhlia iloisesti juuri siinä vaiheessa, kun kaikennielevä pimeys iskee. Minun jopa tekisi mieleni tehdä jotain Halloween-herkkuja kuten vesimelonista muotoillut aivot, hautakumpukaakaoneliöt, muumionakit tai kummitusmuffinssit. Ehkä minä viikonlopuksi teenkin. Heila lupasi katsoa kanssani Brad Pittin tähdittämän zombieleffan, niin sopisi tunnelmaan.
Siinä muuten vierähtää aika huomaamatta, kun alkaa guuglailla "creative Halloween food ideas". Kun törmäsin dippiä oksentavaan kurpitsaan, en enää voinut vastustaa kiusausta, vaan kävin ostamassa kaupasta kurpitsan. Nyt se oksentaa sisuksiaan ulos minun kotini edustalla kadun varressa - merkkinä siitä, että tähän huusholliin saa tulla kerjäämään karkkia. Prismassa olivat irtokarkit puoleen hintaan ja ostin kilon pussin jo etukäteen. Enkä edes ole syönyt niitä karkkeja itse! Olin niin fiksu, että valitsin pussiin vain sellaisia namuja, joista en itse tykkää.
Minustakin olisi kiva pukeutua naamiaisasuun ja lähteä kerjäämään herkkuja. Koska minun kuitenkin nyt pitää päivystää kotona niitä penskoja, en pääse itse illalla kerjuulle. Mikäänhän ei kuitenkaan estä minua laittautumasta teeman mukaisesti ja maalaamaan itselleni kuolleen naaman. Eräs pieni virpoja säikähti yhtenä pääisiäisenä kovasti, kun avasin oven noitana. Olin juuri lähdössä virpomaan anoppiani nimittäin. Tuo lapsukainen ei uskaltanut seuraavana keväänä tulla minun ovelleni, mutta ne, jotka uskalsivat, olivat olleet pettyneitä, kun minä en sitten ollutkaan noita.
Toivottavasti joku pelästyy tänä iltana.
14 kommenttia:
Oli kyllä niin mahtavasti kirjoitettu että oli pakko nauraa ihan ääneen :) ja mitä oivalluksia: pukeutua itsekin ja ostaa varastoon vain ’pahoja’ karkkeja. Käsityöläisen ote näkyy koverretussa kurpitsassa. Ei ole ihan helppoa tuokaan. - terkuin Tuija
Tuo noidaksi pukeutuminen onkin hyvä idea...meillä käy niin vähän virpojia että heille varatut suklaamunat syödään melkein kaikki itse. Ja ehkä olisi tylsää koko päivä odottaa noidan puvussa jos ei tule yhtään virpojaa. Lapsena muistan kun kävi tapanipukkeja jotka olivat vähän pelottaviakin. -60 luvun loppupuolella ehkä. Isä tarjosi ryypyn heille,todennäköisesti olivat humalassa ja sen takia tummiin pukeutuneet parta ukot pelottivat lasta. Mutta noidaksi voit pukeutua halloweeninakin joten siitä vaan.
Halloweenin alkuperää varmaan useimmat eivät tiedä,minullekin se selvisi brittiläisen vävypojan myötä.
Hauskaa Halloweenia sinulle,tuo se vähän iloa ja väriä tähän syksyn pimeyteen!
t. Eeva
Mulle on työn takia se vakavampi puoli tuttu.
Mutta Halloweenin rihkamavyöry kaupoissa on kyllä järkky. Huhhuh. Pimeässä hohtavat rangot ja kallot eivät ole kestävän kulutuksen tuotteita.
😁 jos jostain syystä olisin ostanut irttareita, olisin taatusti valinnut vain itselleni mieluisia ja omatoimisesti syönyt ne.
Ihana kurpitsa :) Miule tämä ajankohta on "kurpitsajuhla". Olen jo muutaman vuosikymmenen laittanut kurpitsoja koristeiksi, joko oikeita tai sitten betoni- tai muita. Tänä syksynä löysin äidin luota pellon vierestä (veljen kasvattamia) pieniä kurpitsoja, jotka olivat vielä vihreitä mutta kelpaavat hyvin etupihan ruukkuun koristeeksi. Koristelu on laajentunut pariin pieneen pääkalloruukkuun, johon laitan kynttilät palamaan - aloitin viime viikonloppuna ja jatkan pyhäinpäivään saakka. Kiva on tähän pimeään ja ankeaan aikaan vähän "juhlia" satokauden päättymistä.
Luulen, että olen jouluvihaaja juuri sen kaiken turhan krääsän takia, josta kertyy maapallolle lisää muoviroskakuormitusta. Sama ärsyttää Halloweenissäkin. Sisänsä en ole juhlaa vastaan, sehän vastaa meidänkin kekrin / pyhäinpäivän ajatuksia menneistä sukupolvista palaamaan tällaisella rajahetkellä (kasvukausi vaihtuu talveksi), kuten itsekin selvitit. Samaan aikaan ovat elämän ja kuolemankin rajat häilyviä, kai näin on aina ajateltu, kun eri puolilla maailmaa on samantapaisia aatoksia. Halloween on tosiaan eurooppalaista perua, mutta vasta Amerikassa se on paisunut kaupalliseksi vyöryksi, yllätys yllätys.
Aiheuttamasi suunnitelmallisuus on loistavaa ja siitä kiittää varmasti moni teidän tienoolla! R.I.P. The Finnish Culture :-DDD Ja upeaakin upeampi kurpitsalyhty! Räkääkin valuu nenästä.
Olen kyllä ihan samoilla linjoilla kanssasi: muinaiset, tukahdutetut perinteemme saisivat nousta esiin ja mikä ettei niihin yhdistää kurpitsoita yms, sekin sopii hyvin. Tosin lanttuja ja nauriitakin saisi sitten näkyä ;-D
Oo, kiitos! Ja tosiaan , ei ollut niin kamalan helppoa. Millähän välineillä ne amerikkalaiset tämänkin homman hoitavat?
Kiitos! Yritin maalata nyt zombienaaman, lisäsin justiinsa kuvan tähän kirjoitukseen. Minä pelkään, että meillä syödään tänä iltana puoli kiloa pahoja irtokarkkeja, jos niitä pentuja ei sitten tulekaan!
Jep, ihan ällöttävää sälää. Ja mihin päätyvät ne, jotka eivät menneet kaupaksi? Silkkaa kamaluutta.
Ajattele, jos nuo karkit jäävät käsiin, joudun väkisin syömään pahoja karkkeja!
Jep, kurpitsat sopivat väriltään kivasti syksyyn ja minusta ihan hyvin käyvät pihan koristeiksi pidemmänkin aikaa.
Tuo nenästä valuva räkä ei valitettavasti ole oma keksintöni. Otin mallia jostain oksentelijasta, johon törmäsin netissä.
Sama viha on mullakin joulun suhteen. Tykkään joulussa niin kovin paljosta, mutta en siitä kimalteesta ja rihkamasta ja pakonomaisesta lahjojen ostelusta.
Eeva täällä taas kirjoittelee....wau mikä zombie naama. Taiteilijan kädenjälki näkyy. Ja kyllä ne pahatkin irtokarkit kovaan karkkinälkään ikävä kyllä kulhosta pikkuhiljaa häipyy ainakin meillä.
Mulle olisi paha tilanne, jos ainoat itselle jääneet karkit olisivat fudgeja 😂
Lähetä kommentti