keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

Turkusse



Lähden nyt sitten Turkuun, vaikka kuusi lomalomalomapäivää houkuttelisi huomattavan paljon. Varsinkin lauantaina olisin huomattavasti mielummin joko Helsingissä Pride-kulkueessa tai Hämeenlinnassa Guns N´ Rosesin konsertissa. Voi kunpa en olisi enää käsityöyrittäjä ensi kesänä ja voisin reissata ihan vaan turistina sinne, missä tapahtuu jotakin mahtavaa!

Käsityökorttelin myyjät on sijoitettu toispuol jokke, tälppual jokke, ihan miten vaan haluatte, mutta ilmeisesti kuitenkin olemme Aboa Vetus & Ars Nova -museon (kuinka vaikean nimen museolle VOI antaa?) lähettyvillä Itäisellä rantakadulla.

Verkkokauppani on kiinni sen ajan, kun olen matkassa. Kauppa aukeaa taas maanantaina. Mutta ehkä näemme Turussa? Tervetuloa!

6 kommenttia:

  1. Mukavia markkinoita! Käväisen perjantaina mantereella, yritän ehtiä moikkaamaan!

    VastaaPoista
  2. Tervetuloa Turkuun ja onnistuneita markkinoita!
    Me sanotaan yksinkertaisesti vaan Aboa Vetus, kyllä se Ars Nova siellä perässä keikkuu sanomattakin :-D
    Ja muuten, nuo puolet erottaa siitä, että tuomiokirkko on täl pual.

    - katti tält pualelt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enhän minä tiedä, kummalla puolella se kirkko on. :D

      Poista
  3. Miten meni markkinat? Eikös vain ainakin sen verran käynyt hyvää tuuria, että kelit osuivat kohilleen. Sehän on melkein välttämättömyys hyvän markkinahumun syntymiselle.. Aivan älyttömän hyviä nuo sinun kirjoitukset yrittäjyudestä vs./ & palkkatyöläisyydestä. Kolahtivat omaan elämään siinä mielessä tosi hyvin, kun olen 8 v. ollut kotiäitinä, ja sen jälkeen aloittanut pikkuhiljaa työntekoa taas, ensin nollatuntisopimuksella, sittemmin määräaikaisella 80% sopimuksella. Monia samoja ajatuksia on pyörinyt mielessäni. Alunperinhän nämä palkalliset lomat, sl-päivien palkat, lasten sairauksien palkalliset vapaat yms. on rakenneltu työntekijän sitoutumisen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Voimissaan oleva työntekijä on tehokas työntekijä, jos/kun tt luottaa siihen, että tulot pysyvät sairaudenkin koittaessa, hän uskaltaa tehdä isoja ostoksia, sitoutua asuntolainaan, osallistua talouden rattaiden pyörittämiseen sen sijaan, että kerää kaiken ylimääräisen sukan varteen pahan päivän varalle. Tämä on hyvä asia monelle yksittäiselle yrittäjälle ja taloudelle isommin. Nykyisin nämä "puskurit" päin vastoin tuntuvat lisäävän työnantajan ja työntekijän välistä epäluottamusta. Eivätkä nykytaloustilanteessa ehkä enää kuitenkaan riitä tuomaan sitä turvaa, minkä joskus ovat tuoneet. Jännä vaihe yhteiskuntakehityksessä meneillään. Olen näistä jonkun verran opiskellut, mutta en riittävästi nähdäkseni mennäänkö nyt eteenpäin vai taaksepäin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin me elämme hyvin kiinnostavaa aikaa nimenomaan työelämän muutoksen suhteen. Toisaalta on hienoa päästä "aitiopaikalta" näkemään näitä käänteitä, toisaalta pelkään syksyä, kun työehtosopimuksista aletaan taas sotia. Miten voikin olla niin, että työntekijät ja työnantajat ovat ainakin joissain yrityksissä onnistuneet luomaan tilanteen, joss aovat toistensa vihollisia...

      Markkinat menivät ok, kiitos kysymästä. Kirjoittelen paremmalla ajalla lisää siitä, millaisia tuntemuksia ne herättivät! :)

      Poista